Tuossa 280 niittomurskassa on 7 lautasta, eli toisessa reunassa kaksi lautasta pyörii samaan suuntaan. Alkuvuosina muistaakseni niitti puhtaasti, mutta nyt toisinaan jättää noiden lautasten väliin ”riivityn” raidan, erityisesti korkeassa kasvustossa. En ole keksinyt yhteyttä ajonopeuden tai kierrosluvun ja lopputuloksen välillä. Terät uudet, toisen teriä piti lyhentää noin 1 cm, jotta eivät kilkata yhteen. Mitä pitäisi tehdä, jotta tuosta raidasta pääsee eroon?.

Tuossa 280 niittomurskassa on 7 lautasta, eli toisessa reunassa kaksi lautasta pyörii samaan suuntaan. Alkuvuosina muistaakseni niitti puhtaasti, mutta nyt toisinaan jättää noiden lautasten väliin ”riivityn” raidan, erityisesti korkeassa kasvustossa. En ole keksinyt yhteyttä ajonopeuden tai kierrosluvun ja lopputuloksen välillä. Terät uudet, toisen teriä piti lyhentää noin 1 cm, jotta eivät kilkata yhteen. Mitä pitäisi tehdä, jotta tuosta raidasta pääsee eroon?.

Elhon ohjekirja esittää, että ajonopeus on liian pieni terien kierrosnopeuteen nähden. Eli lisää ajonopeutta tai vähennä pyörimisnopeutta.

Nää on aika mystisiä joskus. Ajan paalaimella tähäällä olevaa ohoraa navettaan. Yhtenä iltana vedin karhon pätkän kumoon  elholla ja ihmettelin miten yhtä äkkiä alkoi jo niitetylle lentää just niittämääni. Luulisin että pitkä ohra tarttui jotenkin lautaseen. Seuraavalla kerralla annoin enemmän kierroksia ja ei mitään ongelmaa. Tuollaista en muista koskaan ennen käyneen. Tosin lohkokin lyhyt, joten kait mun jalka ei ollut lattiassa.

Elhon ohjekirja esittää, että ajonopeus on liian pieni terien kierrosnopeuteen nähden. Eli lisää ajonopeutta tai vähennä pyörimisnopeutta.

Niin ehdottaa. Fordilla painan kuutosvaihteella, seiskalla ei jaksa enää, paikoin on sellainen heinä, että kuutosellakin pölläyttelee savuja...  Ehkä pitäisi vielä testata lyhentää niitä teriä enemmän; hutera muistikuva, että ennen viimeistä vaihtoa oli vähän lyhyemmät. En kyllä ymmärrä asiasta mitää, mutta ehkei tarvikaan, jos vaan toimii.

Mitä korkeammat korotusjalakset sitä helpommin jättää raitaa. Muutenkin pidempi sänki jättää helpommin raitaa.

Jotenkin muistelisin että mulla oli samaa ongelmaa vuosi kymmeniä sitten nostolaite koneessa. En muista oliko sillä loppujen lopuksi suurtakaan merkitystä vaikka jäikin raitaa. Mutta käytin siinä niitä pitkiä lappuja vaikka alun perin ei sellaisia ollut. Katsoin muka että ne mahtuu ihan hyvin oleen paikallaan. MUTTA kierrosten noustessa tietenkin teräkin  nousi vaakatasoon ja söi joka viereiseen lautaseen sellaisen loven. Ja jotain muutakin mystistä siinä tapahtui. Lyhensin kaikki alkuperäis pituuteen ja ongelmat loppui. Toki ne loviset lautaset ei enää tuolla palautunut. Joten sanosin että lyhennä kaikki hyvän sään aikana, jos sellaisia ei aiemmin ollut niin ei niitä saa olla nytkään. Vaikka IKH:n myyjä sanoi, että pitkä on vaan parempi, mutta ei oo tässä kohtaa.

Maken mielipidekkin ihan järkeen käypä

Mitä korkeammat korotusjalakset sitä helpommin jättää raitaa. Muutenkin pidempi sänki jättää helpommin raitaa.

Olikohan bingo? Rehun laadun ja jälkikasvun parantamisen hengessä ostin  pari vuotta sitten korokejalakset… hinattava Elho on kyseessä, täytyy vielä kokeilla pudottaa vetokorkeutta vähän, jos saisi sillä lautasiin vähän ”ottavan” kulman, nyt olen koettanut tällä vetokorkeudellakin lisätä niittokorkeutta.

ite kanssa mietin tuota kuhnilla..  kun jättää joissain heinissä ihan pirusti raitaa mutta sit toisessa heinässä ei mitään..  ite ajelen mieluummin pitempään sänkeen nuiten hiton myyränkasojen takia..       tarmolla huomaa nuo hyin kun valtu meinaa kyykätä ..

onko kasvustot sitten olleet niin poikkeuksellisen hyviä kun oikeis semmoista armeijan sänkeä ei tahdo löytyä  tarkoiksi tunnettujenkaan isäntien pelloilta

onko kasvustot sitten olleet niin poikkeuksellisen hyviä kun oikeis semmoista armeijan sänkeä ei tahdo löytyä  tarkoiksi tunnettujenkaan isäntien pelloilta

Sekalako jättää pitkää sänkeä.

Hiiliviljelyssä pitää jättää yli 10 cm sänki.

Hiiliviljelyssä pitää jättää yli 10 cm sänki.

Mutta Oksan pellossa onkin myyliä eikä hiiliä .