Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. 
Kyllä, lisäselvennykset kertoivat juuri nuo riskikohdat, joista olen itse pyrkinyt pysymään kaukana, juuri sillä tavalla, että ainoastaan Vipu-lohkot lukitsevat viljelyn ja Peltotuki synkronoidaan Vipusta käsin, ja tilalla on koko ajan syytä toimia Vipuun ilmoitettujen pinta-alojen ja kasvien mukaan. Tuo Peltotuen ominaisuus (varomattomasti siirrettäessä )sekoittaa lohkokirjaimia ennestään täytettyyn suunnitelmaan Vipusta päivitettäessä on tuttu. Siksi pidän lohkot ja niiden fyysisen kirjainjärjestyksen syksyllä ja talvella "paperilla" tiedossa, jo ennen kuin Vipu aukeaa, ja sitten teen Vipulla erikseen, tarkistutan pinta-alat ja vipuneuvojan ja sitten vasta päivitän Peltotuen ja kuittaan eroavaisuudet useimmiten Vipu-lohkon pinta-alalla. Tehdyt toimenpiteet ja muistiinpanot eivät kärsi siirrossa. Sellaisissa tilanteissa*, joissa olen pienentänyt peruslohkoa, ja muutos on hyväksytty, mutta Vipusta tulee Peltotukeen aina vaan se vanha isompi lohkotieto, vaikka Vipussakin se on pienempi tallennettuna, se muutoshyväksytty, se aiheuttaa erillisen kontrollin tarpeen siirrossa. Peltotukeen integroitu Sirppi tarvitsee ne Peltotukeen siirretyt lohkot, jossa voi näyttää kartat jne. Siksi pidän pääsääntöisesti Peltotuen päivitettynä Vipun lohkotiedoilla, en toisin päin.
Syysviljat siirtävät viljelysuunnitelun ja kirjanpidot kasvukautta edeltävään kesään, jopa ennen Yaran minuuttihuutokauppaa. Fazerillakin proruissopimukset pitäisi olla jo tehdyt. Siksi pelkästään kevätviljoja tai monivuotisia nurmia viljelevän lienee vaikea nähdä, että syyskasvit aiheuttavat etenkin Peltotuessa tarpeetonta hankaluutta ja Vipusta ei riittävästi löydy apuja uuden lohkojärjestelmän rakentamiseksi. Peltotuen lannoituskirjanpito ei tunnista typenkäytön nollautuvan seuraavaksi kevääksi, jos syysvilja on kylvetty ja lannoitettu normaalisti, ja keväällä aloitetaan puhtaalta pöydältä. Eli Peltotuki kohtelee typpeä samalla tavalla kuin fosforia.
Kasvulohkoja on tullut pideltyä joidenkin mielestä tarpeettomasti monta, juu Vipussa vaan täyttää kaikki nnn peruslohkoa ohralla, sama lajike ja samat aineet ja lannoitteet. Mielestäni silloin Vipussakin pitäisi pystyä täyttämään "tila-peruslohko", eli kokotilan kokonaisuus, ilman mitään peruslohkojumppaa. Sitten seuraavana vuonna toista ja kolmantena vuonna kolmatta jne. Kuitenkin käytännössä, jos on monta peruslohkoa, joissa pohjavesialueen raja menee lohkolla, olen ne jakanut kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin. Samoin mäki ja tasainen on jaettu eri lohkoiksi, silloin kun on syysviljakierron vuosi. Ihan turha sinne tasaiselle on syysviljaa laittaa, puolen vuosisadan todetut talvituhoutuneet kasvustot jo saattavat riittää vakuuttamaan härkäpäisemmänkin viljelijän, minä en halua enää kokeilla 51. kertaa. Kevätviljavuonna ei ole mitään syytä pitää samalla lajilla samalla lajikkeella niitä mäenrinteitä erillisissä kasvulohkoissa. Sitten kolmas ennustamaton tilanne on se, että siementä on vain määrältä, esimerkiksi sertisäkkejä. tai hybridiruista. Kylvän niin pitkälti kun siementä riittää, jolloin saattaa tulla kasvulohkoraja keskelle peltoa. Jos merkkaa vain "jotakin viljaa", värierosta silti voi tulla selvityspyyntö, jos satelliitti sijoittaa kasvulohkorajan peruslohkolle ?
Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.
-SS-
*Esimerkki, peltokaupan yhteydessä kauppakirjassa oli myyjien maininta, että pellon ostaja voi viljellä toistaiseksi myös erotetun tontin osaa pellosta, kunnes tilakeskus myydään, jolloin pellon hallinta siirtyy ostajalle.