Kysyjälle sanoisin,kannattaa se peruslohko suurentaa,piirtäissä ei vierekkäisiin täppiin muuten oikeaan osukkaan.

Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. 

Kyllä, lisäselvennykset kertoivat juuri nuo riskikohdat, joista olen itse pyrkinyt pysymään kaukana, juuri sillä tavalla, että ainoastaan Vipu-lohkot lukitsevat viljelyn ja Peltotuki synkronoidaan Vipusta käsin, ja tilalla on koko ajan syytä toimia Vipuun ilmoitettujen pinta-alojen ja kasvien mukaan. Tuo Peltotuen ominaisuus (varomattomasti siirrettäessä )sekoittaa lohkokirjaimia ennestään täytettyyn suunnitelmaan Vipusta päivitettäessä on tuttu. Siksi pidän lohkot ja niiden fyysisen kirjainjärjestyksen syksyllä ja talvella "paperilla" tiedossa, jo ennen kuin Vipu aukeaa, ja sitten teen Vipulla erikseen, tarkistutan pinta-alat ja vipuneuvojan ja sitten vasta päivitän Peltotuen ja kuittaan eroavaisuudet useimmiten Vipu-lohkon pinta-alalla. Tehdyt toimenpiteet ja muistiinpanot eivät kärsi siirrossa. Sellaisissa tilanteissa*, joissa olen pienentänyt peruslohkoa, ja muutos on hyväksytty, mutta Vipusta tulee Peltotukeen aina vaan se vanha isompi lohkotieto, vaikka Vipussakin se on pienempi tallennettuna, se muutoshyväksytty, se aiheuttaa erillisen kontrollin tarpeen siirrossa. Peltotukeen integroitu Sirppi tarvitsee ne Peltotukeen siirretyt lohkot, jossa voi näyttää kartat jne. Siksi pidän pääsääntöisesti Peltotuen päivitettynä Vipun lohkotiedoilla, en toisin päin.

Syysviljat siirtävät viljelysuunnitelun ja kirjanpidot kasvukautta edeltävään kesään, jopa ennen Yaran minuuttihuutokauppaa. Fazerillakin proruissopimukset pitäisi olla jo tehdyt.  Siksi pelkästään kevätviljoja tai monivuotisia nurmia viljelevän lienee vaikea nähdä, että syyskasvit aiheuttavat etenkin Peltotuessa tarpeetonta hankaluutta ja Vipusta ei riittävästi löydy apuja uuden lohkojärjestelmän rakentamiseksi. Peltotuen lannoituskirjanpito ei tunnista typenkäytön nollautuvan seuraavaksi kevääksi, jos syysvilja on kylvetty ja lannoitettu normaalisti, ja keväällä aloitetaan puhtaalta pöydältä. Eli Peltotuki kohtelee typpeä samalla tavalla kuin fosforia.

Kasvulohkoja on tullut pideltyä joidenkin mielestä tarpeettomasti monta, juu Vipussa vaan täyttää kaikki nnn peruslohkoa ohralla, sama lajike ja samat aineet ja lannoitteet. Mielestäni silloin Vipussakin pitäisi pystyä täyttämään "tila-peruslohko", eli kokotilan kokonaisuus, ilman mitään peruslohkojumppaa. Sitten seuraavana vuonna toista ja kolmantena vuonna kolmatta jne. Kuitenkin käytännössä, jos on monta peruslohkoa, joissa pohjavesialueen raja menee lohkolla, olen ne jakanut kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin. Samoin mäki ja tasainen on jaettu eri lohkoiksi, silloin kun on syysviljakierron vuosi. Ihan turha sinne tasaiselle on syysviljaa laittaa, puolen vuosisadan  todetut talvituhoutuneet kasvustot  jo saattavat riittää vakuuttamaan härkäpäisemmänkin viljelijän, minä en halua enää kokeilla 51. kertaa. Kevätviljavuonna ei ole mitään syytä pitää samalla lajilla samalla lajikkeella niitä mäenrinteitä erillisissä kasvulohkoissa. Sitten kolmas ennustamaton tilanne on se, että siementä on vain määrältä, esimerkiksi sertisäkkejä. tai hybridiruista.  Kylvän niin pitkälti kun siementä riittää, jolloin saattaa tulla kasvulohkoraja keskelle peltoa. Jos merkkaa vain "jotakin viljaa", värierosta silti voi tulla selvityspyyntö, jos satelliitti sijoittaa kasvulohkorajan peruslohkolle ?

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

*Esimerkki, peltokaupan yhteydessä kauppakirjassa oli myyjien maininta, että pellon ostaja voi viljellä toistaiseksi myös erotetun tontin osaa pellosta, kunnes tilakeskus myydään, jolloin pellon hallinta siirtyy ostajalle.

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

"Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja."

Ylläoleva lainaus Ruokaviraston tukioppaasta. Mielestäni tuo tarkoittaa sitä, että yhtenäinen lohko, jossa on tilarajoja, ja tilat ovat eri omistajien, on jaettava tilojen rajojen mukaisiin peruslohkoihin.

Ihan en vieläkään ymmärrä tuon ruutuvihko jumpan tarkoitusta. Tukihakemuksella mulla on nytkin peruslohkoja joissa on yksi  kasvulohko eli "A" : Koko peruslohko on samaa kasvia ja lajiketta. Mutta peltotuessa erottelen silti A ja B kasvulohkoiksi, koska kyseessä on joko ihan erilaiset maalaadut , eloperäinen maa ja kivennäismaa samalla peruslohkolla , joten lannoituskin on erilainen , viljavuusnäytteetkin on tuon takia eri.  Ja on lohkoja joita joskus jaan eri kasvilohkoihin joten pysyn molemmilla lohkoilla itte kiinni fosforin tasauksesta. Tasausjaksotkin ovat eri vuosina päättymässä.  En ymmärrä miksi maalaisjärjen käyttö ei olisi sallittua?

Noinhan tuo lohkon jako on kuin ht kirjoitaa. Mutta muistan , kun -95 piirtelin lohkoja ja sanoin yhdellä lohkolla olevan viereisen vapaa-ajan asunnon tonttia, koska on fyysisesti samaa lohkoa ja tontin omistaja haluaa minun viljelevän.  Silloin maatalousviranomainen neuvoi, että merkitse yhdeksi lohkoksi, koska rajankäyntejä ei tarkistuksessa tehdä. Palasin samaan asiaan vuonna 2001 ja sain saman ohjeen silloinkin. Nykyäänhän rajat näkyy klikkauksella, joten linnareissu tiedossa tuonkin takia. Mielummin jättäisin viljelemättä, mutta nykyinenkin tontin omistaja "vaatii" sitä kulmaa viljelemään . Toisaalta joskus yritin siirtää peruslohkon virallisen rajan parilla lohkolla tilusrajalle. Vuokralohkot ovat fyysisesti samaa lohkoa omani kanssa ja joskus digitointi oli muuttanut lohkorajan muualle kuin tilusrajalle. Hetihän en tuota edes tajunnut ja muutosta ei voinut silloin edes tehdä kun huomasin. Nyt ne on jo kunnossa.

On mulkakin lohkoja joissa maan laatu vaihtelee, mut en lähde temppuilemaan niiden kanssa Peltotuessa, pidän hommat yksinkertaisena.

^
Yleensä toki noin mullakin ja samaan purkkiin mullat. Tuossa em. oli ennen ihan eri kierto kun olivat avo-ojissa ja siksi silloin oli eri näytteet ja oon ottanut vielä nykyäänkin, kun ihan eri tulokset.

On mulkakin lohkoja joissa maan laatu vaihtelee, mut en lähde temppuilemaan niiden kanssa Peltotuessa, pidän hommat yksinkertaisena.

Kirjanpito ja viljelyhän on kaksi eri asiaa. 
Mä pidän ainakin helpompana sitä et pitää kirjanpidon yksinkertaisena. En myönnä et näin olisi tehty mut apulantaa laitetaan paperilla eri määriä eri lohkoille kuin mikä todellisuus on. Siinä voi sit erottaa maalajit ym. Jutut.

Se et jos vipupalvelussa eli viranomaisilla on vain peruslohkolla yksi kasvulohko ja viljelijän lohkokirjanpidossa on kasvulohkot a ja b niin väitän et selittämistä on. Ehkä lypsyukko sit kertoo kun satunnaisotanta osuu kohdalle et kuinka kävi. 

^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää  ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.06.26 - klo:11:33

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

"Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja."

Ylläoleva lainaus Ruokaviraston tukioppaasta. Mielestäni tuo tarkoittaa sitä, että yhtenäinen lohko, jossa on tilarajoja, ja tilat ovat eri omistajien, on jaettava tilojen rajojen mukaisiin peruslohkoihin.

Jokaisen maanomistan sarka on oma peruslohko vaikka muodostaa yhden lohkon käytännössä. Saman omistajan eri rekisteritilat voivat muodostaa yhden peruslohkon

^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää  ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! 

Ymmärrän tuon fosforintasausongelman karjatilalla (?) , kasvulohkojen rajojen siirtelyssä vuodesta toiseen voisikin olla ongelma. Peltotuessa kuitenkin taidetaan ottaa huomioon ehdollisuuden ohje "Jos peruslohkolla olevien kasvulohkojen sijoittelu muuttuu tasauskauden aikana, seuraa fosforintasausta peruslohkotasolla." Peltotuki tekee eri kasvulohkokasveille fosfaattitasoista jonkinlaisen painotetun keskiarvon ja käyttää sitä sitten koko peruslohkon fosfaattilaskelmissa.  Huomasin tämä kun fosforitasetta oli kasvulohkolla, jolla ei ollut käytetty fosfaattia, tuli peruslohkokohtaisesti sieltä lisäystä. Ongelmien välttämiseksi kasvulohkot olisi hyvä jakaa hiukan etukäteen tuumaillen. Muutenkaan ylisuorittaminen ei ole toivottavaa tuossa tukihommelissa: jos 5 ha palstalla pitää olla yksi näyte, niin jättää yhteen näytteeseen, jonka kirjaa Peltotuen viljavuuslukuihin. Ottaa omiin tarpeisiin vaikka enemmän sitten, mutta ei tee niistä enemmälti asiaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ht - 09.06.26 - klo:11:48

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.06.26 - klo:11:33

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

"Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja."

Ylläoleva lainaus Ruokaviraston tukioppaasta. Mielestäni tuo tarkoittaa sitä, että yhtenäinen lohko, jossa on tilarajoja, ja tilat ovat eri omistajien, on jaettava tilojen rajojen mukaisiin peruslohkoihin.

Jokaisen maanomistan sarka on oma peruslohko vaikka muodostaa yhden lohkon käytännössä. Saman omistajan eri rekisteritilat voivat muodostaa yhden peruslohkon

Juu ennen nähtävästi on ollut toisin, kiinteistörajat ja erilliset lainhuudon omistajat eivät ole luoneet ongelmaa, kaksikin eri tilannetta on mennyt moitteettomasti omalla kohdalla läpi. Toinen kiinteistöistä tietenkin on ollut siinä vaiheessa oma, kun on lohkottu erillinen tontti kaupan yhteydessä yhdestä pellosta. Nyt vaan oli tilanne, jossa edellinen viljelijä oli viljellyt vuokralaisena samaa peruslohkoa, vaikka oli kaksi eri omistajaa ja lainhuutoa. Mutta meikäläisen hakiessa peruslohkoja sinne Vipuun ja siellä näkyi se yksi peruslohkotunnus, tuli ohje, että pitää jakaa, vaikka se on siis yksi pelto, josta lienee lohkottu konevajalle tontti ja siitä on sitten hiukan peltoakin jäänyt siihen uuteen tonttiin, tarkoitus ei liene ollut muuttaa saman salaojitetun palstan viljelykäytäntöä, vaikka siihen keskelle se punainen viiva tulikin.

-SS-

Silloin kun mulla oli koko tilan valvonta noin 10v sitten niin eka toimenpide tarkastajien ilmaantuessa tontille oli et kaiva viljelysuunnitelma esiin. Toinen luetteleli lohkojen numeroita ja pinta-aloja siitä viljelysuunnitelmasta ja toinen tarkisti vipuun laitetuista tiedoista. Jos tuossa olisi ollut eri pinta-alat niin kuinkahan olisi homma siinä kohtaa edennyt?

Me päästiin kuitenkin peltokierrokselle. Kevätvehnällä paikattu syysvehnä oli tarkastajien mielenkiinnon kohteena. Oli siis ilmoitettu a kasvulohko syysvehnälle ja b oli kevätvehnää. Pinta-alat oli otettu kevätvehnälle kylvökoneen mittarista. Ja kasvustot oli siis sekaisin pellolla. Ei mitään selvää rajaa. Muistaakseni tarkastaja soitti johonkin et mitä tehdään.

Ei sit lopulta tehty mitään. Ekalta lohkolta muuttivat pinta-alat mittausten mukaisiksi. Loput saivat olla kun totesivat kai homman (mittauksen) mahdottomuuden. Itselle jäi käsitys et kylvöala tilastoinnin vuoksi tätä tehtiin. Tukihan oli ja on sama.

Et sinänsä lypsyukon tapaus voi mennä läpi eikä ongelmaa. Itse olen tullut nyt siihen tulokseen et jos joutuu paikkaamaan niin pitää olla selvärajainen. Nykytekniikalla saa myös pinta-alan mitattua ja siirrettyä suoraan vipun kartalle. Mut varon silti sotkemasta eri tukitason kasveja.

Valvonta tiettävästi perustuu tukiryhmäkohtaiseen kompensointiin. Eli jos samalla peruslohkolla ensimmäisen kasvulohkon kasvissa on korkeampi tukitaso kuin toisessa, on oltava tarkkana. Mutta jos ohra vaihtuu vehnäksi epämääräisesti, siitä ei seuranne peruslohkon sisällä sanktiota.

Omalla kohdalla tuotantotukirukiin ja syysvehnän raja oli tällainen, joka mitattiin tarkasti jollakin satelliittiantennilla. Luonnollisesti syysviljamaassa rukiin siemen loppui ja jatkoin syysvehnällä. Puolivälissä sarkaa siemen loppui kunnolla, jolloin täytin vielä irtosiemenet lokeroihin ja kurvasin kylvetylle. Eli siihen rajaan tuli vieläpä mutka, tuli maastotarkastajille puuhaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 09.06.26 - klo:16:56

^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää  ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! 

Ymmärrän tuon fosforintasausongelman karjatilalla (?) , kasvulohkojen rajojen siirtelyssä vuodesta toiseen voisikin olla ongelma. Peltotuessa kuitenkin taidetaan ottaa huomioon ehdollisuuden ohje "Jos peruslohkolla olevien kasvulohkojen sijoittelu muuttuu tasauskauden aikana, seuraa fosforintasausta peruslohkotasolla." Peltotuki tekee eri kasvulohkokasveille fosfaattitasoista jonkinlaisen painotetun keskiarvon ja käyttää sitä sitten koko peruslohkon fosfaattilaskelmissa.  Huomasin tämä kun fosforitasetta oli kasvulohkolla, jolla ei ollut käytetty fosfaattia, tuli peruslohkokohtaisesti sieltä lisäystä. Ongelmien välttämiseksi kasvulohkot olisi hyvä jakaa hiukan etukäteen tuumaillen. Muutenkaan ylisuorittaminen ei ole toivottavaa tuossa tukihommelissa: jos 5 ha palstalla pitää olla yksi näyte, niin jättää yhteen näytteeseen, jonka kirjaa Peltotuen viljavuuslukuihin. Ottaa omiin tarpeisiin vaikka enemmän sitten, mutta ei tee niistä enemmälti asiaa.

-SS-

Jumppasin ... yhdistelin parin peruslohkon eri kasvulohkot viime ja tältä vuodelta samalle kasvulohkolle. Ovat toki väärin ainakin 10 aikaisempaa vuotta. Noilla fosforin tasaus samoin ja niin myös lannoitukset viimekin vuonna. Maanäytteet otin kahdesta vaikka ei olekkaan yli 5:han lohkoja, mutta kun ne nyt oli otettu. Ohjelma kait laski keskiarvot en laittanut pinta-ala painotteisesti. Jätin myös kansioon vanhat lohkokortit uusien lisäksi.  Tuo yksi fosforin tasaus kasvulohko tuossa nyt on mutta täytyy selittää. Ens vuonna jaan taas ohra /nurmi kasvulohkoiksi ja seuraavana toisinpäin. Täytynee sitten poistaa tuokin juttu.

Mulla oli kerran yhteiskäytössä yhden perunanviljelijän peruslohko joka oli kokonaan nurmella, mun osuus oli 4,5 ha ja tuli valvonta. Mentiin etsimään se mun osuus. Lohkon omistaja sanoi että meidän 4,5 on tuossa lohkon keskellä oleva ympyrä ja ympäröivä alue on hänen. Tarkastaja totesi että näin on ja se 25 hehtaarin lohko piisaa hänelle. Oli aikaa kun kasvulohkoja ei tarvinnut piirtää