Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.06.26 - klo:07:53

Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. 

Kyllä, lisäselvennykset kertoivat juuri nuo riskikohdat, joista olen itse pyrkinyt pysymään kaukana, juuri sillä tavalla, että ainoastaan Vipu-lohkot lukitsevat viljelyn ja Peltotuki synkronoidaan Vipusta käsin, ja tilalla on koko ajan syytä toimia Vipuun ilmoitettujen pinta-alojen ja kasvien mukaan. 

Kasvulohkoja on tullut pideltyä joidenkin mielestä tarpeettomasti monta, juu Vipussa vaan täyttää kaikki nnn peruslohkoa ohralla, sama lajike ja samat aineet ja lannoitteet. Mielestäni silloin Vipussakin pitäisi pystyä täyttämään "tila-peruslohko", eli kokotilan kokonaisuus, ilman mitään peruslohkojumppaa. Sitten seuraavana vuonna toista ja kolmantena vuonna kolmatta jne. Kuitenkin käytännössä, jos on monta peruslohkoa, joissa pohjavesialueen raja menee lohkolla, olen ne jakanut kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin. Samoin mäki ja tasainen on jaettu eri lohkoiksi, silloin kun on syysviljakierron vuosi. Ihan turha sinne tasaiselle on syysviljaa laittaa, puolen vuosisadan  todetut talvituhoutuneet kasvustot  jo saattavat riittää vakuuttamaan härkäpäisemmänkin viljelijän, minä en halua enää kokeilla 51. kertaa. Kevätviljavuonna ei ole mitään syytä pitää samalla lajilla samalla lajikkeella niitä mäenrinteitä erillisissä kasvulohkoissa. Sitten kolmas ennustamaton tilanne on se, että siementä on vain määrältä, esimerkiksi sertisäkkejä. tai hybridiruista.  Kylvän niin pitkälti kun siementä riittää, jolloin saattaa tulla kasvulohkoraja keskelle peltoa. Jos merkkaa vain "jotakin viljaa", värierosta silti voi tulla selvityspyyntö, jos satelliitti sijoittaa kasvulohkorajan peruslohkolle ?

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

*Esimerkki, peltokaupan yhteydessä kauppakirjassa oli myyjien maininta, että pellon ostaja voi viljellä toistaiseksi myös erotetun tontin osaa pellosta, kunnes tilakeskus myydään, jolloin pellon hallinta siirtyy ostajalle.

Soitin tänään maataloustoimistoon muusta asiasta, mutta muistin tämän tukikahemuksen lohkot vs. lohkokirjanpidon lohkot keskustelun. Maataloustoimiston päällikkö oli kanssani samaa mieltä. Tai oikeastaan käski tehdä niin kuin minä olen ennen tehnyt. Siis kasvulohkoja lohkokirjanpidossa voi ja pitääkin olla enemmän, jos kerran esim lannoitus erikohdissa erilainen tukihaun lohkoa. Mutta tukihakemukseen ei pilkota lohkoa vaikka maalajin , lannoituksen yms takia, jos kerran kasvi on sama.

paljonko eroaa eri paikoissa lohkoa?   en kyllä ihan helpolla alkais erotteleen moista.   kun kerran ei vaatimusta kait ole missään.   vai onko joku kiva uusi muoto?

No maalaijena eloperäisiä ja kivennäismaita ja siksi viljavuusnäytteetkin olen ottanut kahdet vaikka lohko alle 5ha. Ja muutenkin esim ajanut paskaa vain puolelle alasta. Tai jopa eri fosfori tasausjakso eri, kun joskus ollut eri kasvit.

Noiden lohkojen taustalla sekin että olivat aikoinaan avo-ojissa ja sieltä historia. Oikeastaan kahden erilaisen lohkon yhteenliittymiä.

Mä olen yksinkertaisena ihmisenä yrittänyt lohkokirjanpidon tehdä mahdollisimman yksinkeraiseksi.

Esim aikoinaan kun oli lannoitteet käytössä ja isommalle lohkolle saatettiin levittää 5 ha nk-lannosta ja 15 SS, ja 5 pelkkää karjanlantaa, jaoin ne kaikki määrät 25 ja kelpasi monet kerrat tarkastajalle. Kasvulohkojen tunnuksien ja paikkojen olen antanut jatkuvasti vaihtua välillä tuo lohko on yhtenä ja seuraavana vaikka neljänä jos innostuu uusimaan kaksi erillillistä kohtaa tms

Mulla ei oo 25ha:n lohkoja  Pitää siirtää pilkkua yks vasemmalle ja tuplata työt  No oikeastaan mulla on saman verran  niitä lohkoja joita viljellään yhtenä, mutta joutuu tekemään kaksi "lohkokorttia" . Syynä oma ja vuokralohko yhdessä ja yhdessä entinen kuntaraja jakaa lohkon viteettään kahtia. Pitää toivoa että maanäyte on saman laisilla arvoilla, kun on samasta sangosta otettu  Kerran oli fosfori luokka eri 

Ensi vuonna kasvinsuojeluaineiden käyttö täytyy kirjata sähköisesti. Helpottaa huomattavasti kaikkia viljelijöitä. Ihme, etteivät ole keksineet aikaisemmin. Ainoa tietämätön asia tässä on, kuinka nopeasti ne tarvii sinne sähköisesti ilmoittaa. Ennen vanhaan hyvään aikaan, kun sai tehdä paperiversiollisia lohkokortteja. Niin täytin niitä kesällä, ja kun homma oli tehty ja sitten loppusyksystä/talvella 30 asteen pakkasella siirsin niitä viljelyohjelmaan. Ja samalla pohdin seuraavan vuoden kasvinsuojelua. Uuden säädöksen mukaan. Tämä ei ole enään mahdollista, kun sama asia täytyy tehdä sähköisesti. Mutta vastauksia siihen..kuinka pitkä on viive, kun ne täytyy olla siellä.. Joku konkreettinen vuorokausimäärä.

Helpottaa ja helpottaa.. Tänä vuonna koostin nuo kaikki ks-aineiden kirjausvaatimukset yhteen exceliin ja tulostin sen sitten mappiin: ei ollut hidas ja vaikea systeemi. Ilmeisesti tämä sähköisen muodon täyttäminen onnistuu tulevaisuudessa siis kaikilla näillä viljelymuistiinpano-ohjelmilla? Täytyy sitten tällainenkin investoida siinä samalla niin siirtyy lohkokirjanpitokin nykyaikaan! Ei siinä, hyvin on pärjätty paperikorteillakin, uskokaa tai älkää.

Jos ajatellaan, että talviaikaista kasvipeitteisyyttä hakevia tulisi Suomessa 3 miljoonaa hehtaaria, niin saako jokainen sen 40 euroa hehtaari, vai jaetaanko koko potti ja hehtaarikohtainen kasvipeitteisyys tuki jää 5 euroon hehtaari. Kun riihestä ei tullut helppiä, niin tässä olis helppo tapa kriisitukeen. 50 euroa hehtaari talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä..Ja Itämeri ja ympäristö kiittää..öljy-yhtiö ei niinkään.

Mitä ihme jahkailua jostain kasvipeitteisydestä.

Ensinnäkin kasvipeitteisyydelle on varattu x määrä euroja. Samaa rahaa on jakamassa muutkin ekojärjestelmätuen toimet. Jonkinlaista jakoa näiden välillä käydään. Mut esim. Se kasvipeitteisyyden 50€ muuttui 40€ heti alkuun kun taisi monimuotopeltoja tulla enemmän kuin olisi budjetoitu.

Se sit et mikä se kasvipeitteisyys korvaus on jos 100% suomen peltoalasta olisi tukeen oikeuttavalla kasvipeitteellä niin sitä en osaa sanoa. Mut sehän ei ratkaise kuin talven. Ensi tukihakuun 2027 kesäkuussa sun on kuitenkin ilmoitettava jotain. Sänkikesanto juu 25% voi olla ennenkuin ymppi ja lhk alkaa leikkaantumaan. Mitäs meinasit lopuille 75%? Siinä ei paljoa kasvipeite auta..

Mikähän mättää vipumobiilissa kun ei saa liitettyä niiton yhteydessä otettua kuvaa?

Sateliitti pitänyt ilmeisesti silmät kiinni koko kesän. On tämä kanssa erikoista pelleilyä.

Avokesannot ruiskutettu, kynnetty, äestetty ja kylvetty heinälle. Ei viljelytoimenpiteitä 

Mikähän mättää vipumobiilissa kun ei saa liitettyä niiton yhteydessä otettua kuvaa?

Sateliitti pitänyt ilmeisesti silmät kiinni koko kesän. On tämä kanssa erikoista pelleilyä.

Onko se yhtenäkään vuotena toiminut. Minusta tästä on uutisoitu joka vuosi ettei toimi. Tulee mieleen et onko sen tarkoituskaan toimia... 

Mut sit siihen ongelmaan. Eli niitto tehty kesäkuun alussa ja nyt kysellään niiton perään? Ainakin aikaisempina vuosina on kelvannut et on käynyt ottamassa nyt kuvan ja lisätietoihin on kirjoittanut niiton päivämäärän. Meinasin ensi viikolla taas soitella ja kysyä et päteekö sama tänä vuonna vai onko niittokoneella lähdettävä kiertämään uudelleen..

Ai muutkin on saaneet niiton todentamispyyntöjä. Viime vuonna niitetty rengin toimesta ja plarasin kuvia mitä ottanut vipuun, niin oikein muistin ja kuvaa ei ole. Eli "paperilla" sitä ei ole tapahtunut kun en voi todistaa ja pakko käydä niittämässä nyt. Yks prkele, komeat karheet jäi viime kesänä heinäpeltoon kuivumaan! Toisaalla kolme tilkkua joilla viherlannoitusnurmea, ja jotain kasvustoa ei todettu/perustettu höpinää. Vdun komea apilanurmi, mutta ei vaan satelliitti tunnista. 

Tässä on aikaa 15.9 asti eli ei voi enää kauaa odotella josko nuo höpöjutut katoaisi. Ja viime vuoden satelliittikuvia en pääse itse kattomaan, että voisin niistä perustella niittopäivän kun se kuvissa takuulla näkyy. Kesän kuvapyynnöistä oli tullut ok. leimat, ne kuitattu sillä.
Kyrsii, sekä niiton että kasvuston voisi ammattilainen todeta paikan päällä käymällä. Vipu kuviin sitä vanhaa karhetta ei taida saada näkymään mutta paikan päällä käppäisten viime vuoden niiton jäänteet löytyisi varmuudella. Apilanurmen olemassa oloa ei voi huonokaan tarkastaja evätä.

Itte kattelin tämän kesän sateliitti kuvia kuvauspyyntöjen lohkoista  ja niissähän oli viikkojen taukoja. Eli säät ovat olleet "pilviset" . Oikeastaan ihmetyttää miten muista lohkoista ei tullut pyyntöjä, vai onko nuo arvottu jotenkin. Lohkot näkyi jo viime viikolla vipu palvelussa ja kerkisin jo kysymään maataloustoimistosta mitä ne pylpyrät tarkoittaa, kun pyyntöjä ei ole tullut. No nyt on 

No jo vain. Kuvauspyyntö tuli tännekin niitetyn aukean keskeltä olevalta kasvulohkolta.
Joka oli tietenkin niitetty samalla kuin sen ympärillä olevat lohkot. Heinävuosina kuten nyt, se "hukkuu" viereisten lohkojen sisälle, ts. on vain kirjanpidossa kasvulohkona. Viereisistä pelloista ei tullut kuvauspyyntöjä. Samat toimenpiteet niillä on tehty kuin nyt "ei toimenpiteitä havaittu"-lohkolla.
Jos pala olisi siis niittämättä ollut koko kasvukauden, niin nyt olisi heinä vanhaa kulottunutta paskaa ja voisi olettaa olevan eri näköinen valvovan silmän linssiin verrattuna niihin viereisiin lohkoihin.
Ei auta stana. Kuva otettava ja kirjoitettava vatun tyhmälle tekoälyttömyydelle niittopäivä ja jäädä "jännittämään" "tuomiota".

Edittiä
Lähetetty vipussa selvityspyyntöjä niitosta 23 000 tilalle 92 000 lohkosta mm. pilvisyydestä johtuen. Kuinkakohan iso osa on yhtä turhia kuin tänne osunut kuvauspyyntö?