Karjalaiset tekivät hirsitalonsa maapenkille,

-SS-

Ei sen yleisimmin kuin muutkaan suomalaiset.

Ainakin, jos uskomme asiassa Museovirastoa tai Perinnemestareita, ja miksi emme uskoisi?

Maapenkille eli perinteiselle multapenkille tai multiaisperustukselle tehtyjä rakennuksia on tehty ja pystytetty kaikkialla Suomessa, erityisesti maaseudulla, mutta se  oli erityisen yleinen Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta sitä käytettiin yleisesti myös Länsi-Suomessa.

Evakon poikana maantieteellisiä juuriani tutkiessani olen itsekin Museoviraston kannalla asiassa. Luovutetussa Karjalassa käydessäni ikivanhoissakin tölleissä näkyy olevan jonkinlainen kivijalka. Toki multapenkkitöllit  lienevät romahtaneet jo silloin, kun 1980- luvulla siellä ekaa kertaa kävin ihmettelemässä tuota vasemmistoaatteen kehtoa ja unelmaa.

 

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 11.06.26 - klo:19:40

juuu, kehitysalueilla oli noin mutta täälläpäin oli jopa köyhillä rakentaa kunnon mökki... 

Juu juu, sehän on selvä, että savossa kaikilla on aina ollut varaa asua vankasta hirrestä rakennetuissa hirsilinnoissa. Kaikilla maalaisillakin oli kartanonisännän varallisuus takataskussaan.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

En nyt muista millä nimellä on niitä ihmisiä kututtu,joilla ei ole ollut missä varsinaisesti asua.Ovat kiertäneet ja asuneet toisten taloissa ja tehneet talontöitä asumisen ja ruokansa eteen.

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 12.06.26 - klo:06:44

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 11.06.26 - klo:19:40

juuu, kehitysalueilla oli noin mutta täälläpäin oli jopa köyhillä rakentaa kunnon mökki... 

Juu juu, sehän on selvä, että savossa kaikilla on aina ollut varaa asua vankasta hirrestä rakennetuissa hirsilinnoissa. Kaikilla maalaisillakin oli kartanonisännän varallisuus takataskussaan.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

En nyt muista millä nimellä on niitä ihmisiä kututtu,joilla ei ole ollut missä varsinaisesti asua.Ovat kiertäneet ja asuneet toisten taloissa ja tehneet talontöitä asumisen ja ruokansa eteen.

Kiertolaiset?

Irtolaiset?

mutta eipä noita paljoa ole mökeissä ollu täälläpäin.  mutta nuo torpparit ja mäkitupalaiset kuiteskin asusteli mökeissä..

mutta eipä noita paljoa ole mökeissä ollu täälläpäin.  mutta nuo torpparit ja mäkitupalaiset kuiteskin asusteli mökeissä..

Siis mitä ei ole ollut? Irtolaisiako?

Lainaus käyttäjältä: Magia - 14.06.26 - klo:10:43

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

En nyt muista millä nimellä on niitä ihmisiä kututtu,joilla ei ole ollut missä varsinaisesti asua.Ovat kiertäneet ja asuneet toisten taloissa ja tehneet talontöitä asumisen ja ruokansa eteen.

Kiertolaiset?

Irtolaiset?
[/quote]
Loiset

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 14.06.26 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: Magia - 14.06.26 - klo:10:43

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

En nyt muista millä nimellä on niitä ihmisiä kututtu,joilla ei ole ollut missä varsinaisesti asua.Ovat kiertäneet ja asuneet toisten taloissa ja tehneet talontöitä asumisen ja ruokansa eteen.

Kiertolaiset?

Irtolaiset?

Loiset
[/quote]

Niinpä.

Taannoin irtolaisia halveksittiin laajasti, jopa loisiksi kutsuttiin.

AI:

"Suhtautuminen irtolaisuuteen on historian saatossa ollut Suomessa hyvin tuomitsevaa ja kontrolloivaa. Yhteiskunta on perinteisesti pyrkinyt kitkemään työn välttelyn ja kiertelyn. Tähän reagoitiin pitkään lainsäädännöllä, joka luokitteli irtolaiset yhteiskunnallisiksi ongelmiksi tai jopa turvallisuusuhiksi.Irtolaisuuteen suhtautumisen ja lainsäädännön kehitys jakautuu Suomessa muutamiin päävaiheisiin:Historiallinen tausta: Irtolaisiksi katsottiin työtä välttelevät, vailla vakituista asuntoa tai laillisia elatuskeinoja olevat henkilöt. Esimerkiksi naisten irtolaisuuteen liitettiin usein haureus, kun taas miesten kohdalla ongelmana pidettiin kuljeksintaa.Vuoden 1936 irtolaislaki: Tätä lakia (57/1936) sovellettiin vuosikymmenten ajan. Sen perusteella irtolainen voitiin määrätä valvontaan, kirjoittaa irtolaisrekisteriin tai pahimmassa tapauksessa lähettää pakkotyöhön työlaitokseen."

eipä vanha porukka ainakaan kertonu nuista irtolaisista olis ollu mainittavia määriä..   mutta laukkuryssiä ja mustalaisia oli kyllä liikkellä..

btw.   katellu tuossa töllössä nuita parn puildeja ja niissä olen katellu kuin hiton kätevä tuollanen kurkottaja onkaan remppahommissa..

eipä vanha porukka ainakaan kertonu nuista irtolaisista olis ollu mainittavia määriä..   mutta laukkuryssiä ja mustalaisia oli kyllä liikkellä..

btw.   katellu tuossa töllössä nuita parn puildeja ja niissä olen katellu kuin hiton kätevä tuollanen kurkottaja onkaan remppahommissa..

Ruukkilaiset on ollu jätkiä,jotka talaven on ollu savotalla ja kesällä tiloilla töissä.

Muonamiehiä...    🎅

(Ei liity alotukseen...      )

eipä vanha porukka ainakaan kertonu nuista irtolaisista olis ollu mainittavia määriä..   mutta laukkuryssiä ja mustalaisia oli kyllä liikkellä..

btw.   katellu tuossa töllössä nuita parn puildeja ja niissä olen katellu kuin hiton kätevä tuollanen kurkottaja onkaan remppahommissa..

Äiti puhelee, että sodan jälkeen oli usein yösijan kyselijöitä Härkätien varressa.
Syötävä taisi olla lukkojen takana hieman sivummallakin. Pikkupoikana oli entisen puimahuoneen sivuovien aspeissa munalukot.

ite katellu nuita vanhoja paikkoja ja vasta 2020 luvulla on ollu joku tarve laittaa lukkoja nuihin oviin..  net kyläsepän takomat ruokit on riittääny jopa näihin aikoihin.    täällä,  vaikka paikka kestikievari,  ei tarvinna lukoilla laittaa..   isävainaa kertoi jopa että oli kulkujat haastannu et jos jotain häviä ni kertokaa heille ja tavara palaa..   kait tuo ihan paikallista mut kuiteskin täällä länsi siperiassa toimi!