Kesantojen vainoaminen on maatalouden sisäisen vihanpidon lapsi. Se ei tule EU:sta. Luontaisesti nurmivaltainen maatalous ei antaisi kasvinviljelijöille tai pientiloilla mahdollisuutta "helppoon" kesantojen katseluun, tukia imuroimaan. Eli pistetäänpä jumppaa ja säännöskuormaa mukaan, niin tietävät olevansa ei-toivottua kastia.  Varsinkin kasvilajiratsiat ovat päivänselvä sanktiotehdas. Seuraavissa kaupungin vuokrakierroksissa pitää kyllä antaa selvä palaute: ikikesantoja ei kukaan ota ilmaiseksikaan, vaan jos niitä tuputetaan, vuokramies ottaa saman tien ne pois viljelystä. Kesannoissa ja ympäristönurmissa on juurakkoineen uudistusvelvoitteineen  ja haavanvesoineen enemmän työtä ja isommat valvontariskit kuin valmiiksi pehmeällä mullalla olevilla heikoillakin viljapelloilla.

-SS-

Kesantojen vainoaminen on maatalouden sisäisen vihanpidon lapsi. Se ei tule EU:sta. Luontaisesti nurmivaltainen maatalous ei antaisi kasvinviljelijöille tai pientiloilla mahdollisuutta "helppoon" kesantojen katseluun, tukia imuroimaan. Eli pistetäänpä jumppaa ja säännöskuormaa mukaan, niin tietävät olevansa ei-toivottua kastia.  Varsinkin kasvilajiratsiat ovat päivänselvä sanktiotehdas. Seuraavissa kaupungin vuokrakierroksissa pitää kyllä antaa selvä palaute: ikikesantoja ei kukaan ota ilmaiseksikaan, vaan jos niitä tuputetaan, vuokramies ottaa saman tien ne pois viljelystä. Kesannoissa ja ympäristönurmissa on juurakkoineen uudistusvelvoitteineen  ja haavanvesoineen enemmän työtä ja isommat valvontariskit kuin valmiiksi pehmeällä mullalla olevilla heikoillakin viljapelloilla.

-SS-

Muutaman kerran facen puolella on tullut vastaan ns. "tietäjiltä" että rehunurmellekin tulisi korjuuvelvoite alkaen 27.. 

^
Maataloustoimiston väki lisää vielä ainakin tuohon ajatelmaan sanat "JOS tulee, ei tiedä vielä". Tuosta korjuuvelvoitteen mahdollisesta paluusta kait voimme antaa kiitosta ainoastaan MTK:n suuntaan. Selvä leikkaus saavutetuista eduista omien toimesta. Ja ainahan tuonkin näennäissäilis alan voi lisätä rehuviljan viljelyyn. Se se on tulevaisuuden ala, kunhan vanha  kalusto ensin myydään Puolaan ja sitten aletaan uusilla koneilla oikein runnaaman. Vai täyttääkö viljan niitto vielä silloin korjuuvaatimuksen ?

Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin  kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään,  niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?

Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin  kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään,  niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?

Voisiko sen kuvan laittaa myös tänne? Käsittääkseni haisunoki on nykyään varsin harvinainen Suomessa, mutta jos jyvän rikkoo, pitäisi haju tulla nenään.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 24.07.26 - klo:21:50

Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin  kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään,  niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?

Voisiko sen kuvan laittaa myös tänne? Käsittääkseni haisunoki on nykyään varsin harvinainen Suomessa, mutta jos jyvän rikkoo, pitäisi haju tulla nenään.

Emmä osaa muokata kuvaa niin et se mahtuisi tänne. Olen vähän "Oksa" näissä jutuissa. Mut peitatulla sertisiemenellä kylvetty.

Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin  kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään,  niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?

Se on nokihometta, jota tulee kosteanviileän syksyn aikana vehnän tähkiin. Tyypillisesti tähkä muuttuu tumman harmaaksi ja sairaan näköiseksi. Sitä näkyy puimattomissa vehnätupsuissa myöhemmin märkänä syksynä.

Jyvät voivat myös tulla siellä helpeiden sisällä mustiksi, jolloin leipälaatu kärsii. Haisunoki on pahanhajuinen, siitä ei voine erehtyä. Siementavaran peittaus on vähentänyt haisunokea, mutta septoria kulkee kasvinjätteissä, samoin nokihome kulkee mm. heinän tähkissä ihan samalla tavalla.

Myös perinteinen vehnän septoria- sienitauti tekee tähkistä harmaan täplikkäitä; jos lehdissä jo on ollut etenevää septoriaa, menee se myös tähkiin, koska tähkä on se viimeinen elävä osa valmistumisessa. Aspektista rupeaa olemaan jo merkittävä osa tähkistä noita tummanharmaita, näiden sumuöiden jälkeen.


Kuva: tähkäseptoria

Syysvehnässä tuota voi olla lähelöä tuleentumista, koska ruiskutteiden teho vähitellen vähenee ja säät ovat otolliset hikisen kosteat. Sademääriltään heinä- ja elokuu ovat ne tosiasialliset lokakuut.

-SS-

Oli tänä vuonna kevätvehnällä käytössä osalla alasta Rexade 440 Hankkijalta ja lopuilla Kasvinsuojelu.fi:n Maatilan Pyroksulaami Trio, jonka pitäisi olla samaa/vastaavaa ainetta. Molempia käytettiin ohjeidensa mukaan, jotka olivat samat.

Vaan ei tuntunut rinnakkaisvalmiste tepsivän yhtä hyvin juolavehnään.

Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Jos ruiskutus tapahtui eri täytöllä, eroja voi esiintyä, veden lämpötila ? Sekoitus tms. En siis tuomitse rinnakkaistuotteita, mutta eivät ne välttämättä ihan samoja ole, aika paljon pitää tutkia tuotetta, että saisi selville vaikka semmoista, että tehdäänkö samalla tuotantolinjalla, samoilla säädöillä, samasta raaka-aine-erästä.

-SS-

Väitän et enemmän merkitystä on viljelijän tekemisillä ja olosuhteilla...
Mut saahan sitä ostaa "oikeita tuotteita" jos siltä tuntuu et tilanne on parempi.

Mielestäni rinnakkaisvalmisteiden suurin etu on siinä et kaikki ovat joutuneet tarkastamaan hinnoittelua. Vähän sama kuin lannoissa muinoin. Miettikääkäpä huvikseen mitä yara maksais nyt jos ei olisi muita tarjolla..

Paljon käytetään eikä ole ongelmia kuulunut. Usein uudet tarrat alkuperäispurkissa

Jos ero olisi ollut toisinpäin täällä keskustelussa oltaisiin lynkkaamassa sekä Hankkija että Corteva mutta nyt kun ero on noinpäin haetaan vikaa muualta kuin valmisteesta. 
No juu, en sano silti juuta enkä jaata siitä mistä tuo ero voi johtua. 

Kasvinsuojelussa on paljon muuttujia: tuotantokasvi, rikkakasvit, lämpötila, ilman kosteus, tuuli jne. Minkä tahansa muuttujan pienestäkin muutoksesta voi syntyä selvästi erottuva ero lopputulokseen.

Ruiskutusveden lämpötila, sekoitusaika, ruiskun säädöt jne. Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Puolueettoman testin tekeminen pn lähes mahdotonta ja siltikin pitäisi pystyä osoittamaan useampi samansuuntainen tulos jolla voitaisiin samojen aineiden osoittaa antava erilainen teho.

Ymmärtää kyl hyvin et jos jollain aineella oli sit hankkijan myymä aine tai "hankkijan" myymä aine ei saa hyvää loputulosta niin uudestaan harvoin enää kokeilee.

Ja kuten joozeppi taisi mainita niin rinnaiksvalmisteissa on sen kämäsen suomennetun paperilapun alla kyl yleensä bayerin tai muun valmistajan ihan oikea etiketti jollain kansainvälisellä kielellä.

Mun näkemys on et maatalousmafia haluaa suomesta kuoria vain kermat jolloin on ihan toivottavaa et kilpailua tulee. Jos tämän kokee ongelmana niin edelleen voi käydä sieltä kivijalasta hakemassa sen purkin. Jos sellainen sattuu vielä paikkakunnalta löytymään. Omalla seudulla alkaa kasvinsuojelussa olemaan sellainen tilanne et nettikauppa eri muodoissa on se ainut mahdollisuus..