Kesantojen vainoaminen on maatalouden sisäisen vihanpidon lapsi. Se ei tule EU:sta. Luontaisesti nurmivaltainen maatalous ei antaisi kasvinviljelijöille tai pientiloilla mahdollisuutta "helppoon" kesantojen katseluun, tukia imuroimaan. Eli pistetäänpä jumppaa ja säännöskuormaa mukaan, niin tietävät olevansa ei-toivottua kastia.  Varsinkin kasvilajiratsiat ovat päivänselvä sanktiotehdas. Seuraavissa kaupungin vuokrakierroksissa pitää kyllä antaa selvä palaute: ikikesantoja ei kukaan ota ilmaiseksikaan, vaan jos niitä tuputetaan, vuokramies ottaa saman tien ne pois viljelystä. Kesannoissa ja ympäristönurmissa on juurakkoineen uudistusvelvoitteineen  ja haavanvesoineen enemmän työtä ja isommat valvontariskit kuin valmiiksi pehmeällä mullalla olevilla heikoillakin viljapelloilla.

-SS-

Kesantojen vainoaminen on maatalouden sisäisen vihanpidon lapsi. Se ei tule EU:sta. Luontaisesti nurmivaltainen maatalous ei antaisi kasvinviljelijöille tai pientiloilla mahdollisuutta "helppoon" kesantojen katseluun, tukia imuroimaan. Eli pistetäänpä jumppaa ja säännöskuormaa mukaan, niin tietävät olevansa ei-toivottua kastia.  Varsinkin kasvilajiratsiat ovat päivänselvä sanktiotehdas. Seuraavissa kaupungin vuokrakierroksissa pitää kyllä antaa selvä palaute: ikikesantoja ei kukaan ota ilmaiseksikaan, vaan jos niitä tuputetaan, vuokramies ottaa saman tien ne pois viljelystä. Kesannoissa ja ympäristönurmissa on juurakkoineen uudistusvelvoitteineen  ja haavanvesoineen enemmän työtä ja isommat valvontariskit kuin valmiiksi pehmeällä mullalla olevilla heikoillakin viljapelloilla.

-SS-

Muutaman kerran facen puolella on tullut vastaan ns. "tietäjiltä" että rehunurmellekin tulisi korjuuvelvoite alkaen 27.. 

^
Maataloustoimiston väki lisää vielä ainakin tuohon ajatelmaan sanat "JOS tulee, ei tiedä vielä". Tuosta korjuuvelvoitteen mahdollisesta paluusta kait voimme antaa kiitosta ainoastaan MTK:n suuntaan. Selvä leikkaus saavutetuista eduista omien toimesta. Ja ainahan tuonkin näennäissäilis alan voi lisätä rehuviljan viljelyyn. Se se on tulevaisuuden ala, kunhan vanha  kalusto ensin myydään Puolaan ja sitten aletaan uusilla koneilla oikein runnaaman. Vai täyttääkö viljan niitto vielä silloin korjuuvaatimuksen ?

Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin  kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään,  niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?

Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin  kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään,  niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?

Voisiko sen kuvan laittaa myös tänne? Käsittääkseni haisunoki on nykyään varsin harvinainen Suomessa, mutta jos jyvän rikkoo, pitäisi haju tulla nenään.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 24.07.26 - klo:21:50

Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin  kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään,  niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?

Voisiko sen kuvan laittaa myös tänne? Käsittääkseni haisunoki on nykyään varsin harvinainen Suomessa, mutta jos jyvän rikkoo, pitäisi haju tulla nenään.

Emmä osaa muokata kuvaa niin et se mahtuisi tänne. Olen vähän "Oksa" näissä jutuissa. Mut peitatulla sertisiemenellä kylvetty.

Syysvehnän joistakin tähkistä löytyi mustaa nokea. Tekoälylle kun näytin  kameran kuvaa, se väittää sen olevan haisunokea, mutta kun se on kuivaa eikä haise millekkään,  niin oisko sitten kuitenkin lentonokea?

Se on nokihometta, jota tulee kosteanviileän syksyn aikana vehnän tähkiin. Tyypillisesti tähkä muuttuu tumman harmaaksi ja sairaan näköiseksi. Sitä näkyy puimattomissa vehnätupsuissa myöhemmin märkänä syksynä.

Jyvät voivat myös tulla siellä helpeiden sisällä mustiksi, jolloin leipälaatu kärsii. Haisunoki on pahanhajuinen, siitä ei voine erehtyä. Siementavaran peittaus on vähentänyt haisunokea, mutta septoria kulkee kasvinjätteissä, samoin nokihome kulkee mm. heinän tähkissä ihan samalla tavalla.

Myös perinteinen vehnän septoria- sienitauti tekee tähkistä harmaan täplikkäitä; jos lehdissä jo on ollut etenevää septoriaa, menee se myös tähkiin, koska tähkä on se viimeinen elävä osa valmistumisessa. Aspektista rupeaa olemaan jo merkittävä osa tähkistä noita tummanharmaita, näiden sumuöiden jälkeen.


Kuva: tähkäseptoria

Syysvehnässä tuota voi olla lähelöä tuleentumista, koska ruiskutteiden teho vähitellen vähenee ja säät ovat otolliset hikisen kosteat. Sademääriltään heinä- ja elokuu ovat ne tosiasialliset lokakuut.

-SS-