Vaikka Calispero ei ole missään hyvä, se on aika tasainen, Raision tilastoissa viiden vuoden suorituskyky on täsmälleen keskiarvoissa, lisäksi vuosien välillä ei ole kovasti heittoa. Siksi talousviljelyyn Calispero tuntuu olevan riskejä välttelevälle ihan kelvollinen lajike, joka palkitsee hyvän viljavuuden pellolla hyvinä sadevuosina sadollakin.  Myöhäinen se on, ja vähänkin sateisempi kesä vie valkuaisia alas, koska puskee satoa jyvään ennen valkuaista.

Iceman näyttää kiinnostavalta, mutta siitä ei ole vielä vertailutietoa vuosilta 2021-2023.

-SS-

Mullakin ois troy tossa kärryssä, täytyis kokeilla itävyyttä.

Missähän paikkeilla menee oman siemen, tos, raja itävyydelle, että 'kunnostus' kannattaa vielä tehdä?

Missähän paikkeilla menee oman siemen, tos, raja itävyydelle, että 'kunnostus' kannattaa vielä tehdä?

Sehän riippuu täysin siitä, kuinka iso siemensäiliö on ja kuinka ison välityksen syöttörullille saa asetetuksi. Vanhassa Jukossa sai siemenrullia pyörittävän ketjupyöräparin vaihdetuksi päikseen, niin pääsi ehkä 200 m ja sai taas täyttää. Joskus nimittäin vaikean ja syyshallaisen vuoden jälkeen kylvettiin alle 60 itävää siementä.

Jos vilja on 190 €/t  ja sertisiemen on 450 €/t, niin TOS siementä voinee laittaa 2 x verrattuna sertisiemeneen, ja jää muutama kymppi lajittelukustannukselle. Jos sertin itävyys on 96% niin noin 55% itävyyden viljaa voisi ehkä kylvää. Lajittelijalla kevyet ja kuihtuneet pois ja jotakin peittausainettakin.

Jos sertisiementä saa, niin ehkä sitä sittenkin kannattaisi tilata. Siemenpakkaajat tietävät, että satotaso on sertisiemenellä parempi, tauteja on vähemmän, eikä ole vaaraa hukkakaurasta tai rikkasiemenistä.

Jos heikkolaatuisesta viljasta pitää päästä eroon, niin riistapeltoon voi heikosti itävää ja liian kevyttä viljaa hävittää vaikka tonnin hehtaarille.

-SS-

Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.

Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.

Samasta asiasta tein havainnon. Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.04.26 - klo:08:00

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.04.26 - klo:09:31

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.04.26 - klo:08:00

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.

Koska herneen keskisadot ovat viljelyn yleistyessä Suomessa painuneet noin puoleen viljojen keskisadoista (v. 2025 2,1 t/ha) , voi lähteä siitä liikkeelle, että jos pellon kuivatus ja kalkitus sekä muut viljavuudet sallivat esimerkiksi ohralla (keskisato 3,8 t/ha) 7,6 t/ha onnistuneen sadon, voinee odottaa 4 tn satoa herneestä ? Herneen viljely on keskittynyt osaaville, viljanviljelyä nyt harrastaa jokainen kynnelle kykenevä, joten toteutuneissa hernesadoissa voi olla tietynlaista selviytymisharhaa ?

-SS-

Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.

Troyta on kysytty paljon, taitaa olla loppumassa pakkaamoista. Eikös näillä satoisilla se tiheys pidäkin olla jossakin 700:n päällä ? Eli 36 g, 90% 750 kpl saadaan se 300 kg. Aika hyvät oraat viime vuonna tuli tulla reseptillä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 11.04.26 - klo:18:27

Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.

Troyta on kysytty paljon, taitaa olla loppumassa pakkaamoista. Eikös näillä satoisilla se tiheys pidäkin olla jossakin 700:n päällä ? Eli 36 g, 90% 750 kpl saadaan se 300 kg. Aika hyvät oraat viime vuonna tuli tulla reseptillä.

-SS-

Tossa erässä oli itävyys 96%. Kevätvehnää olen laittanut yleensä sen 650 kpl/m2. Voimallisessa viljelyssä voitaneen kylvötiheys viedä helposti vaikka 750 kpl/m2 tasolle, mutta itse en ole nähnyt sitä tarpeelliseksi, kun muutenkin nuukailen apulannan kanssa.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 12.04.26 - klo:10:54

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.04.26 - klo:09:31

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.04.26 - klo:08:00

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.

Koska herneen keskisadot ovat viljelyn yleistyessä Suomessa painuneet noin puoleen viljojen keskisadoista (v. 2025 2,1 t/ha) , voi lähteä siitä liikkeelle, että jos pellon kuivatus ja kalkitus sekä muut viljavuudet sallivat esimerkiksi ohralla (keskisato 3,8 t/ha) 7,6 t/ha onnistuneen sadon, voinee odottaa 4 tn satoa herneestä ? Herneen viljely on keskittynyt osaaville, viljanviljelyä nyt harrastaa jokainen kynnelle kykenevä, joten toteutuneissa hernesadoissa voi olla tietynlaista selviytymisharhaa ?

-SS-

Herne vaatii hyvän maan, niin kasvaa ihan itsekseen, liikaakin. Viime vuoden hernesato viiden tonnin nurkilla, puiduksi sai 4.6tn ja risat. Peltoon jäi paljon kun oli niin maata myöten, ja viimeiset metrit jäi puimattakin kun sade ehti ensin, mutta tuohon keskisatoon sekin pinta-ala lasketaan. Muttei tuosta ohraa saa koskaan 9 tonnin satoa, tai ainakaan ole vielä tähän mennessä saanut, tosin ei nyt ihan älyttömän kauas ole jäänyt parhaimmillaan. Herneelle ns. normisato mikäli onnistuu ok., eikä vaadi mitään hokkuspokkuskonsteja kuten ohra. Lannoituskin fosforia ja kalia, kasvinsuojelu rikkojen torjunta ja muuten herran haltuun.
Ohralla pitää tehdä kaikenlaisia kikkoja ja konsteja, vuoden olla täydellinen ja sattua täydellinen onnistuminen viljelijällekin ilman omia mokia, että pääsee supersatoihin. Silti suurempi mahdollisuus saada mustapekka kuin herneellä.

Toinen samanmoinen kasvi rypsi, sanotaan että jos ohralla saa viiden tonnin sadon, pitäisi rypsiä tulla pari tonnia. Ohrasta viiden tonnin sato ei kummia vaadi mutta tuntuu että rypsistä parin tonnin sato on ihmeen tiukassa. Joskus sai jopa huomattavasti enemmäkin mutta viime vuosina sadot olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä, vaikka kasvusto olisi enemmän antanut odottaakin. Herne ei ole _vielä_ taantunut rypsin tavoin, vaikka kummallakin viljelykierto on on ollut vähintään suositeltu. Taloudellisesti ajatellen herne on ihan ykkönen, mutta puinnin ja kuivauksen ongelmat tekee monelle eka kylvöistä kaksinkertaiset, ekat ja viimeiset. Sillä niitä on varmuudella luvassa joko ennemmin tai myöhemmin.

Juu. Ennemmin otan kaksitahoisella ohralla täällä etelä-suomessa sen "helpon" 4-5   tonnia/ha kuin lähden seikkailemaan herneen kanssa.  Ohran ehtii lähes joka syksy puimaan elokuun hyvissä oloissa, kuivausta maksimissaankin 4-5  tuntia, koska isojyväinen 2-tahoinen ei ihan 2 tunnissa kuivu.

Ehkä tuota 77 % Helgaa sitten raaskitaan laittaa... Huonosti oli kevätvehnän siemeniä tarjolla, kun koitin kysellä..

Ohrasta viiden tonnin sato ei kummia vaadi mutta tuntuu että rypsistä parin tonnin sato on ihmeen tiukassa. Joskus sai jopa huomattavasti enemmäkin mutta viime vuosina sadot olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä, vaikka kasvusto olisi enemmän antanut odottaakin. Herne ei ole _vielä_ taantunut rypsin tavoin, vaikka kummallakin viljelykierto on on ollut vähintään suositeltu. Taloudellisesti ajatellen herne on ihan ykkönen, mutta puinnin ja kuivauksen ongelmat tekee monelle eka kylvöistä kaksinkertaiset, ekat ja viimeiset. Sillä niitä on varmuudella luvassa joko ennemmin tai myöhemmin.

Ehkä tuossa herneenhehkutuksessa oli itselle enemmän vahvistusta kuin vastustusta omalle tuntemukselle herneen toimivuudesta täällä kuivilla mullattomilla savimailla. Ehkä hikevät hieta- ja hiekkamaat toimivat, mutta eivät raskaat savimaat, mutta kyllä silloin pitää jo PK-lannoitusta antaa. Täydellisiä kuihtumisia on näkynyt samoin kuin sivusta katsoen hyviä onnistumisia. Lähellä olevat markkinat ja antelias valkuaiskasvituki tietenkin auttavat hernetaloudessa. Täysperävaunulastisopimukset eivät ole riski sellaiselle, jotka voivat irrottaa huvikseen 100 ha TOS-hernekylvöille, lasertasaista, hikevää, sopivanmultaista hietaa - mutta ei liian multaista -  kivetöntä, avointa peltoa, tuli satoa sitten tai ei. Paineilmapaukuttimet, päivystävät metsästysseurat tunnollisena torjumassa syksyllä, kaikki onnistuu, kun on oikeanlainen kyläkunta auttamassa. Tämä satokeskustelu kärsii selvästi "voittajan harhasta" (survivorship bias). Ne, joilla herne on kerran onnistunut nappiin, muistavat sen mainita, kun taas ne tuhannet hehtaarit, joilla sato jäi alle kahteen tonniin tai peltoon, pysyvät hiljaa. Siitä syntyy tuo alhainen keskisato.

Kevätrypsistä voi aika varmuudella jo sanoa, tervetuloa kevätöljykasvien tuhoojien talvehtivasta ja kaukokulkeutuvasta  kannasta nauttivaan joukkoon. Rypsisadot laskevat koko Suomessa nyt sen takia, että jopa täysin tuhoojista vapaat alueet hitaasti ja varmasti saavat vitsaukseksi sen tutun kirppojen repaleistaman kasvuston, tuulien mukana nopeasti kasvuston valtaavat rapsikuoriaispilvet ja vaimean kukinnan. Mehiläiset ja kimalaiset eivät ole hävinneet mihinkään, rapsi niitä edes tarvitse. Koeruutujen satojen erkaneminen talousviljelyn sadoista on näkyvä ilmiö: viiden neliön ruudun nuput imuroi rapsikuoriaisista puhtaaksi akkuimurilla ja vaikka sitten suojaa harsolla. Teepä se 20 ha:n pellolla. 

Sateiden osuessa ainakin kerran pellolle, viiden-kuuden tonnin ohrasato kohtuullisella lannoituksella ei olekaan mikään ihme juttu. Jos siihen tarvitaan "kikkoja ja konsteja", on kyllä jotakin pahasti vialla lajikkeessa. Useimmiten sopivalla lajikkeella ja esimerkiksi öljykasvien vaatimalla pH-tasolla ja lannoituksella eivät ohran suuret sadot ole mikään ihmetys, ilman mitään muita ruiskutuksia kuin edullisin yhdistelmärikka-aine. Ja ohra sentään on kuivuudelle ja sateisuudelle arin viljalaji. Muilla viljoilla on laaturonkeliutta markkinoilla riittämiin.

Västankvarnissa oli 2000-luvun puolivälin muutamana erinomaisen kuivana vuotena tuloksia, että kun käytettiin oikein kikkoja ja konsteja, eli sekä korrenvahvistusta että tautiainetta, joutui luopumaan myös tonnin sadosta tai jotain. Siihen aikaan populaatiorukiinkin sai helposti tähkättömäksi, jos erehtyi purkkien kanssa leikkimään.

Tosiasiallisena viherlannoituspeltona valkuaiskasvituella, ilman mitään siementen ulkopuolisia panoksia, TOS-herneensiemenellä kylvettynä, syyskylvöisten kasvien alle Roundupilla ja murskalla riittävän aikaisin lopetettuna, näen tulevaisuutta, koska syyskasvit ovat kasvultaan lähes parhaita herneen päälle kylvettynä. Tällöin syyskasvikiertoa voi ylläpitää tavallaan joka toinen vuosi, kiireettömästi ja alkutalven kurakylvöjä välttäen.

-SS-