Vaikka Calispero ei ole missään hyvä, se on aika tasainen, Raision tilastoissa viiden vuoden suorituskyky on täsmälleen keskiarvoissa, lisäksi vuosien välillä ei ole kovasti heittoa. Siksi talousviljelyyn Calispero tuntuu olevan riskejä välttelevälle ihan kelvollinen lajike, joka palkitsee hyvän viljavuuden pellolla hyvinä sadevuosina sadollakin.  Myöhäinen se on, ja vähänkin sateisempi kesä vie valkuaisia alas, koska puskee satoa jyvään ennen valkuaista.

Iceman näyttää kiinnostavalta, mutta siitä ei ole vielä vertailutietoa vuosilta 2021-2023.

-SS-

Mullakin ois troy tossa kärryssä, täytyis kokeilla itävyyttä.

Missähän paikkeilla menee oman siemen, tos, raja itävyydelle, että 'kunnostus' kannattaa vielä tehdä?

Missähän paikkeilla menee oman siemen, tos, raja itävyydelle, että 'kunnostus' kannattaa vielä tehdä?

Sehän riippuu täysin siitä, kuinka iso siemensäiliö on ja kuinka ison välityksen syöttörullille saa asetetuksi. Vanhassa Jukossa sai siemenrullia pyörittävän ketjupyöräparin vaihdetuksi päikseen, niin pääsi ehkä 200 m ja sai taas täyttää. Joskus nimittäin vaikean ja syyshallaisen vuoden jälkeen kylvettiin alle 60 itävää siementä.

Jos vilja on 190 €/t  ja sertisiemen on 450 €/t, niin TOS siementä voinee laittaa 2 x verrattuna sertisiemeneen, ja jää muutama kymppi lajittelukustannukselle. Jos sertin itävyys on 96% niin noin 55% itävyyden viljaa voisi ehkä kylvää. Lajittelijalla kevyet ja kuihtuneet pois ja jotakin peittausainettakin.

Jos sertisiementä saa, niin ehkä sitä sittenkin kannattaisi tilata. Siemenpakkaajat tietävät, että satotaso on sertisiemenellä parempi, tauteja on vähemmän, eikä ole vaaraa hukkakaurasta tai rikkasiemenistä.

Jos heikkolaatuisesta viljasta pitää päästä eroon, niin riistapeltoon voi heikosti itävää ja liian kevyttä viljaa hävittää vaikka tonnin hehtaarille.

-SS-

Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.

Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.

Samasta asiasta tein havainnon. Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - tänään kello 08:00

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - tänään kello 09:31

Lainaus käyttäjältä: kylmis - tänään kello 08:00

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.

Koska herneen keskisadot ovat viljelyn yleistyessä Suomessa painuneet noin puoleen viljojen keskisadoista (v. 2025 2,1 t/ha) , voi lähteä siitä liikkeelle, että jos pellon kuivatus ja kalkitus sekä muut viljavuudet sallivat esimerkiksi ohralla (keskisato 3,8 t/ha) 7,6 t/ha onnistuneen sadon, voinee odottaa 4 tn satoa herneestä ? Herneen viljely on keskittynyt osaaville, viljanviljelyä nyt harrastaa jokainen kynnelle kykenevä, joten toteutuneissa hernesadoissa voi olla tietynlaista selviytymisharhaa ?

-SS-

Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.

Troyta on kysytty paljon, taitaa olla loppumassa pakkaamoista. Eikös näillä satoisilla se tiheys pidäkin olla jossakin 700:n päällä ? Eli 36 g, 90% 750 kpl saadaan se 300 kg. Aika hyvät oraat viime vuonna tuli tulla reseptillä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 11.04.26 - klo:18:27

Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.

Troyta on kysytty paljon, taitaa olla loppumassa pakkaamoista. Eikös näillä satoisilla se tiheys pidäkin olla jossakin 700:n päällä ? Eli 36 g, 90% 750 kpl saadaan se 300 kg. Aika hyvät oraat viime vuonna tuli tulla reseptillä.

-SS-

Tossa erässä oli itävyys 96%. Kevätvehnää olen laittanut yleensä sen 650 kpl/m2. Voimallisessa viljelyssä voitaneen kylvötiheys viedä helposti vaikka 750 kpl/m2 tasolle, mutta itse en ole nähnyt sitä tarpeelliseksi, kun muutenkin nuukailen apulannan kanssa.

Lainaus käyttäjältä: bouli - tänään kello 10:54

Lainaus käyttäjältä: -SS- - tänään kello 09:31

Lainaus käyttäjältä: kylmis - tänään kello 08:00

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.

Koska herneen keskisadot ovat viljelyn yleistyessä Suomessa painuneet noin puoleen viljojen keskisadoista (v. 2025 2,1 t/ha) , voi lähteä siitä liikkeelle, että jos pellon kuivatus ja kalkitus sekä muut viljavuudet sallivat esimerkiksi ohralla (keskisato 3,8 t/ha) 7,6 t/ha onnistuneen sadon, voinee odottaa 4 tn satoa herneestä ? Herneen viljely on keskittynyt osaaville, viljanviljelyä nyt harrastaa jokainen kynnelle kykenevä, joten toteutuneissa hernesadoissa voi olla tietynlaista selviytymisharhaa ?

-SS-

Herne vaatii hyvän maan, niin kasvaa ihan itsekseen, liikaakin. Viime vuoden hernesato viiden tonnin nurkilla, puiduksi sai 4.6tn ja risat. Peltoon jäi paljon kun oli niin maata myöten, ja viimeiset metrit jäi puimattakin kun sade ehti ensin, mutta tuohon keskisatoon sekin pinta-ala lasketaan. Muttei tuosta ohraa saa koskaan 9 tonnin satoa, tai ainakaan ole vielä tähän mennessä saanut, tosin ei nyt ihan älyttömän kauas ole jäänyt parhaimmillaan. Herneelle ns. normisato mikäli onnistuu ok., eikä vaadi mitään hokkuspokkuskonsteja kuten ohra. Lannoituskin fosforia ja kalia, kasvinsuojelu rikkojen torjunta ja muuten herran haltuun.
Ohralla pitää tehdä kaikenlaisia kikkoja ja konsteja, vuoden olla täydellinen ja sattua täydellinen onnistuminen viljelijällekin ilman omia mokia, että pääsee supersatoihin. Silti suurempi mahdollisuus saada mustapekka kuin herneellä.

Toinen samanmoinen kasvi rypsi, sanotaan että jos ohralla saa viiden tonnin sadon, pitäisi rypsiä tulla pari tonnia. Ohrasta viiden tonnin sato ei kummia vaadi mutta tuntuu että rypsistä parin tonnin sato on ihmeen tiukassa. Joskus sai jopa huomattavasti enemmäkin mutta viime vuosina sadot olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä, vaikka kasvusto olisi enemmän antanut odottaakin. Herne ei ole _vielä_ taantunut rypsin tavoin, vaikka kummallakin viljelykierto on on ollut vähintään suositeltu. Taloudellisesti ajatellen herne on ihan ykkönen, mutta puinnin ja kuivauksen ongelmat tekee monelle eka kylvöistä kaksinkertaiset, ekat ja viimeiset. Sillä niitä on varmuudella luvassa joko ennemmin tai myöhemmin.

Juu. Ennemmin otan kaksitahoisella ohralla täällä etelä-suomessa sen "helpon" 4-5   tonnia/ha kuin lähden seikkailemaan herneen kanssa.  Ohran ehtii lähes joka syksy puimaan elokuun hyvissä oloissa, kuivausta maksimissaankin 4-5  tuntia, koska isojyväinen 2-tahoinen ei ihan 2 tunnissa kuivu.