Onko mahdollista, että  että edullisesti lannoitteet ja öljyt varastoon ostanut ja sopimuksella viljan hinnan kiinni laittanut viljelijä olisi tuolta kantilta ajatellen paha markkinahäirikkö, kun viljelee kannattavammin kuin ne, joilla ei viimevuotisetkaan ole vielä maksettu ? Tähän olisi yksinkertainen ratkaisu: noin 30000 kasvinviljelypientilaksi tulkittavat viljelijät voisivat suorittaa jonkin kohtuullisen, noin 1000 euron "markkinoimismaksun" viljanviljelijöiden kriisitukeen, jolloin suuremmat vaikeuksiin joutuneet tilat saisivat tuotantopanoksiin jonkinlaista apua ?

Tämä ei aiheuttaisi eripuraa esimerkiksi tukien tai viljelyoikeuden osalta. 30 miljoonaa euroa olisi tällä tavalla saatavissa nopeasti avustuksiin, esimerkiksi 1000 eniten kriisiytynyttä tilaa saisi summasta noin 30000 euron pikarahoituksen. Eli esimerkiksi kuudellesadalle tonnille viljaa viisikymppiä lisää apuhintaa. Eläintilojen pitää mielestäni järjestää kyseinen solidaarisuusmaksu omassa keskuudessaan.

Ilmoittaudun tällaisiin talkoisiin, jos vastineeksi ei taas alettaisi puhumaan viljelyluvista tai tukioikeuksista ?

-SS-

Mee sinne Somerolle esittään eteen ideasi. Kannattanee varustautua kilvin ja ottaa ne persaukiset investoijat etulinjaan ottamaan vastaan kivityksen. Mutta jos ne pienviljelijät kivittäisi hengiltä ne persaukiset turvamiehesi niin silloinhan tilanne on rauennut, vai alkaako siitä uusi kierre että joku tyhmä pienviljelijä päättää vuokrata 300 hehtaaria edesmenneen naapurin peltoja ja osamaksulla tarvittavat koneet reillulla välirahalla kun 5000 Fordista ei saa kun haalarit fentin myyjältä ja kupin pohjaanpalanutta kahvia

Mee sinne Somerolle esittään eteen ideasi. Kannattanee varustautua kilvin ja ottaa ne persaukiset investoijat etulinjaan ottamaan vastaan kivityksen. Mutta jos ne pienviljelijät kivittäisi hengiltä ne persaukiset turvamiehesi niin silloinhan tilanne on rauennut, vai alkaako siitä uusi kierre että joku tyhmä pienviljelijä päättää vuokrata 300 hehtaaria edesmenneen naapurin peltoja ja osamaksulla tarvittavat koneet reillulla välirahalla kun 5000 Fordista ei saa kun haalarit fentin myyjältä ja kupin pohjaanpalanutta kahvia

Ei me pienviljelijät olla noin julmia että ihan kivillä, mädät tomaatit ja kananmunat riittä aseiksi.

Mee sinne Somerolle esittään eteen ideasi. Kannattanee varustautua kilvin ja ottaa ne persaukiset investoijat etulinjaan ottamaan vastaan kivityksen.

Siis tämä oli tupailtamaatalouden kulta-ajan, eli 1980-luvun todellisuutta: Silloin yhteisvastuullisesti valtion varoin järjesteltiin vakauttamislainoja ja lisäkorkotukia eniten velkaantuneille tiloille, koska ne tarvitsivat apua. Sama tehtävä oli markkinoimismaksuilla, ne olivat nimenomaan voimakkaasti tuotantoa lisääville laajentaville viljelijöille kohdistettua tukea, tavallaan passiivisten paikalleen jääneiden viljelijöiden solidaarisuutta ylituotannon hallinnassa.

Kannatan sitä että jos saa eläkettä, niin tuet niiltä pois

Tuo tukien maksatuksen esto pitää laajentaa eläkeoikeuden omaavallekin, koska moni saattaa viivyttää eläkkeelle lähtöään jopa 67 - vuotiaaksi. OVE-eläkkeelle pääsee jo 61-62-vuotiaana. Eli tukien epääminen pitää aloittaa jo siitä päivästä, kun voisi päästä eläkkeelle, eikä siitä päivästä, kun päättää alkaa nostaa eläkettä !  Sama peruste toimii kummassakin tapauksessa. Osa-aikaeläkkeellä voidaan myös käyttää tukien puolittamista keinona.

Bulvaanien käytön ehkäisy on olennaista, koska on jo aikaisemmilta kausilta lienee kokemusta eläkeläisten hätistämisen epäonnistumisesta, bulvaanit tai nuoret sukulaiset tulevat nostamaan tuet. Yhtiöissäkin pitäisi siirtyä tuettomuuteen, jos omistusta on yhdelläkään eläkeikäisellä ! Lisäksi tukia voisi vähentää  sillä perusteella, että nuorempi viljelijä käyttää niin sanotun kelatyöntekijän apua viljelyssä, maksakoon päätoimiselle palkat, jotta olisi oikeutettu rock'n roll agrobizznes-tukiin.

Minä kannatan kaikenlaisia rajoituksia, jos ne otetaan käyttöön laajalla rintamalla samoilla säännöksillä kaikille, eikä valikoiden.

-SS-

Kyllä se pakkokesanto on ainoa millä tuotantoa voi leikata, ulkopuolelle tilat joilla on pelkkää nurmea. Ja sen prosentin on oltava yli 5 jotta on vaikutusta tuotantoon. Sitä en tiedä mitä vaikuttaisi viljan hintaan, kohtahan noi siatkin loppuu niin vähenee viljan kulutus entisestään…

Niin on, mä en ainakaan ole keksinyt muuta tasapuolista ratkaisua. Eihän tuokaan ole tasapuolinen siinä mielessä et ne jotka onnistuvat nytkin pyörittämään kannattavaa viljelyä niin heiltä viedään sen prosenttioikeuden verran pinta-alaa lepäämään, jotta ne kannattamatonta viljelyä pyörittävät tilat voivat jatkaa edelleen sitä kannattamatonta tuotantoa rahoittaen sitä muualta. Mut tuohon tuskin tullaan ikinä saamaan mitään oikeasti toimivaa järkevää korjausta. Se kysyy vain sitä aikaa ja sukupolvia et on siitä "sukutilasta" niin vieraannuttu et huomataan et ei siinä ole mitään järkeä käydä 11kk töissä muualla et saa yhden kuukauden viljellä. Ja aina tulee uusia rikkaita jotka haluavat alkaa viljelijäksi. Mut eiköhän tuo suurin rasite ole ne joilla saattaa vielä pitkäikäisenä porukkana olla sieltä itsenäistymisen ajoilta hengissä polvia tai viime sotien ajalta ainakin. Siellä kun on ensin sata vuotta odotettu et pääsee jonkun talollisen tai kartanonherran alaisuudesta ja vasta reilu 100v on tilaa saanut omistaa oikeasti niin ajatus et siitä pitäisi nyt luopua kun aika on muuttunut niin tuntuu vaikealta. Ja ymmärtäähän tuon. Näin ollen aikaa ja sukupolvia se vie.

Siat nyt kaiketi ole paljoa vähentyneet mut ne ovat muuttaneet isompien kattojen alle. Ei ole enää sataluokan sikaloita vaan kyl siel puhutaan aina tonniluokasta. Siinä näkee sen et mitä eu aika ja oikeasti rakennemuutokseen joutuminen tarkoittaa.

Tuollaiset tonniluokan sikalat hoitaa rehun hankinnan niin et jonkin kauppaliikkeen kautta ilmoitetaan et 5 miljoonaa kiloa kiitos, ei siellä enää itse sohlata järkkäillen kuormia ja et mistä löytyisi jyvät. Se aika meni jo.

Vaikka täällä ei viljeltäisi aariakaan niin se ei paljon maailmalla hintoja nostaisi, eli sittenhän se hinta olisi markkinahinta + rahti. Jos täällä käydään tuotantoa rajoittamaan niin sitten sitä tuodaan vaan ulkomailta vähän enemmän, ja kalliiden tuontikulujen takia kotimaassa tietty maksetaan vähän huonompaa hintaa..

Vaikka täällä ei viljeltäisi aariakaan niin se ei paljon maailmalla hintoja nostaisi, eli sittenhän se hinta olisi markkinahinta + rahti. Jos täällä käydään tuotantoa rajoittamaan niin sitten sitä tuodaan vaan ulkomailta vähän enemmän, ja kalliiden tuontikulujen takia kotimaassa tietty maksetaan vähän huonompaa hintaa..

Mä kyl väitän et sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Näkeehän sen jo nyt kuivina vuosina kun sato jää alas. Äkkiä se hinta on euroopan hinta + rahti tänne.

Se on totta et tuonti varmaan lisääntyy koska sen prosenttirajan oikean kohdan löytäminen on vaikeaa. Jos maailmalta saa varmasti aina niin joku voi sitä kanavaa alkaa hyödyntämään koska se on varma.

Nythän on mahdollisuus ja se paras mahdollisuus ettei tehdä mitään. Jokainen viljelijä laittaa käden sydämmelle ja lupaa et laskee realistisesti viljrlyn kannattavuuden. Jos ei saa sitä kauraa kannattamaan niin ei kylvä vasn kylvää jotain muuta. Ja muistaa ettei talkoile siinä viljelyssä. Ja kas näin viljely ottaa aimo harppauksen kohti oikeaa yritystoimintaa ja tilanne alkaa korjaantumaan. Mut se tyyli missä aina kylvettiin viljaa pitää loppua..

Pakkokesannointi saattaa vähentää vain hömppä alaa, ei viljelyä. Lisäksi moni pieni tila hömppäilisi kokonaan, mutta verottaja vaatii viljelyä. Sillä hömppä tila on kuulemma harrastus. Mahdollisesti tappiota tuottava viljely taas on työtä.

Pakkokesannointi saattaa vähentää vain hömppä alaa, ei viljelyä. Lisäksi moni pieni tila hömppäilisi kokonaan, mutta verottaja vaatii viljelyä. Sillä hömppä tila on kuulemma harrastus. Mahdollisesti tappiota tuottava viljely taas on työtä.

Sehän on kiinni siitä prosentista. 5% niin tuskin mikään muuttuu viljantuotanto määrissä. 40% kuten luomussa ihan normaali ala viherlannoituksessa niin taatusti vähenee muukin kuin hömppäala...

Todellista hömppäalaa ei taida kukaan tietää. Monimuotoisuus, maaparannus ym. Erikoistuet niin niiden alat kyllä tiedetään samoin kuin kesantoala. Mut se ala joka ilmoitettu tuotantonurmena niin tiedetään paljon on ilmoitettu mut ei sitä miten sitä käytetään. Osasta korjataan sato ja osa vain niitetään nurin. Eli todellista hömppäalaa johon nyt luen kaiken nurmea muistuttavan alan jolta ei satoa korjata niin ei taida kukaan tietää?

Mä en oikein osta tuota, et verottaja puuttuisi siihen, jos olet ilmoittanut 100% pinta-alasta tuotantonurmelle ja nostat siitä tuet ja muuten niittelet vain nurmet maahan vuosittain. Mut voin tietysti olla väärässäkin. Epäilen kuitenkin et sil enemmän vain pelotellaan..

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - tänään kello 07:31

Pakkokesannointi saattaa vähentää vain hömppä alaa, ei viljelyä. Lisäksi moni pieni tila hömppäilisi kokonaan, mutta verottaja vaatii viljelyä. Sillä hömppä tila on kuulemma harrastus. Mahdollisesti tappiota tuottava viljely taas on työtä.

Sehän on kiinni siitä prosentista. 5% niin tuskin mikään muuttuu viljantuotanto määrissä. 40% kuten luomussa ihan normaali ala viherlannoituksessa niin taatusti vähenee muukin kuin hömppäala...

Todellista hömppäalaa ei taida kukaan tietää. Monimuotoisuus, maaparannus ym. Erikoistuet niin niiden alat kyllä tiedetään samoin kuin kesantoala. Mut se ala joka ilmoitettu tuotantonurmena niin tiedetään paljon on ilmoitettu mut ei sitä miten sitä käytetään. Osasta korjataan sato ja osa vain niitetään nurin. Eli todellista hömppäalaa johon nyt luen kaiken nurmea muistuttavan alan jolta ei satoa korjata niin ei taida kukaan tietää?

Mä en oikein osta tuota, et verottaja puuttuisi siihen, jos olet ilmoittanut 100% pinta-alasta tuotantonurmelle ja nostat siitä tuet ja muuten niittelet vain nurmet maahan vuosittain. Mut voin tietysti olla väärässäkin. Epäilen kuitenkin et sil enemmän vain pelotellaan..

Voi olla pelottelua, mutta kun verottaja pelottelee, niin silloinhan tehdään kuten verottaja tahtoo. Ei riitä yhden käden sormet niillä tiloilla joita tässä ihan lähellä on ollut tuollaisia. Osa vuokrannut maansa toiselle viljelijälle, joka sitten viljelee. Osa tehnyt sp:n ja nuori polvi viljelee sivutöinään. Siis viljelee, ei nosta pelkästään tukea, joka on verottajan silmissä harrastusta. Toki yhtälössä voi olla muitakin muuttujia, joita ei sitten kerrota sen tarkemmin. Kuten esim. se että tuottaako se niitto viljely positiivisen vai negatiivisen tuloksen. Siis minkämoinen etumerkki on 2 lomakkeella.

^
Näkyy se verottajalle mitä tilalla touhutaan...onko se pelkkää hömppäilyä vai mitä viljellään.Y tunnuksella kun hakee niin räpsähtää ruutuun pitkin nettiä mikä tilan tuotantosuunta on.Vaikkapa näin:toimialana on viljakasvien (pl.riisin),palkokasvien ja öljysiemenkasvien viljely.Sitä en tiedä mitä lukee tiedoissa niillä jotka kasvattelee 100% hömppäheinää.Onko niitä olemassakaan?

^
Ehkä tuo Y tunnus ei nyt ole se päätieto mikä verottajalla on. Mutta 2 lomakkeen tiedot varmaan on. Verottajahan saa tiedot tukiyhteenvedosta ja viljelijä täyttää muut. Jos ja kun vuodesta toiseen lomakkeella ei näy myyntituloja niin kait se vähän alkaa verottajaa epäilyttämään mistä on kyse. Varsinkin jos saaduista tuista huolimatta maatalous tekee tappiota, eli tuilla kustannetaan harrastusta. Eihän siinä mitään harrastusta erikseen tartte olla. Poistot pyörii kuten ennenkin ja vähennyskelpoiset kulut vähennetään. Tappiollinen tilinpäätös ja myyntitulot on kait ihan ok verottajalle. En tiedä, kun ei kukaan ole kylillä tällaisista huudellut.

Joo en tosiaankaan tiedä mut ehkä tuossa kohtaa ne puuntaimet on sit ihan hyvä ratkaisu?

Joo en tosiaankaan tiedä mut ehkä tuossa kohtaa ne puuntaimet on sit ihan hyvä ratkaisu?

Puun taimilla ei mun mielestä kovin nopeasti tienata, joten tuskin niillä 400 euron tuottoa vuodessa hehtaarilta saadaan. Vai mikä olikaan lähtöasetelma? Ai niin harrastus nimeltä heinän niitto.

Ei muuta kuin 10 tonnia/ hehtaari pellon omistajalle laadusta piittaamatta ja taimet kaupan päälle niin viljavuoret katoaa parissa vuodessa ja hiilinielut kasvaa  .

Suorastaan loistava ja asiallisin ehdotus tällä heikkalaatikolla esitettyistä ajatuksista    Ennenkin on peltoa metsitetty sen verran ruhtinaallisten tukiaisten kera että seuraavana vuonna ei enää saanutkaan enää niin paljoa tukea... Ja tuo on oikeastaan parhain tapa vähentää peltoa. Euromäärästä voi olla eri mieltä Ikävämpi tapa olisi vaikkapa hallinolta perua kaikki tuet viimeiksi raivatuilta pelloilta kunnes peltoala on vähentynyt 200000 ha tai määrätä soistettavaksi/metsitettäväksi tietyn maalajin pellot.

Ja siitähän tulee tuplahyöty kokonaisuuden kannalta sitten kun se etelän puolella olevan naapurin metsitetty pelto varjosaa sen verran että sitkeästi ohraa kasvattava kylvää vähintään 30 m leveän monimuotoisuuskaistan niin peltopinta-ala viljalta vähee entisestään. Vai oliko tuossa huolessa suurempi huoli siitä joku tyhmä naapuri ei ymmärrä että hänen pitäisi luovuttaa sovinnolla pellot minulle muodollista korvausta vastaan eikä suinkaan metsittämällä tehdä suurta palvelusta Suomen kansantaloudelle...