noooo, jos ei ukkossateita ni voipi jopa kestää pystyssä mutta millaista jyvää tekee..?

Kevätvehnät ehkä pärjäävät tiheämmässä. Eikä lako taida olla kovin iso ongelma näillä uuden aikakauden lajikkeilla.

-SS-

Puolen maakunnan kierros tääl kymenlaaksossa sen vahvisti, viljakasvustot on  vahvoja, hyvin tummanvihreitä joka puolella, tulossa on siis hyvä, ellei jopa erinomainen sato kaikilla, jotka on edes vähän viitsineet jotakin kylvää. Hyvä  ellei erinomainen sato tuo muassaan  kuitenkin monia murheita:

-löpöä kuluu puimurissa paljon,  kun puimuri on lujilla isoa satoa puidessa, puinti kestää normaalia kauemmin. Myös kärritraktoreiden löpön kulutus on suurta, kun joudutaan useampi kuorma viemään pelloilta kuivurille.

-Kuivauksessakin  kuluu normaalia enemmän öljyä, koska pulleista jyvistä lähtee kosteus hitaammin, tietysti jos on vielä kosteat puintisäät, se lisää kuivaustunteja.  ´

-Viljavarastoista tulee pulaa, itselläkin on pienet varastot,  jotka on äkkiä täynnä hyvän sadon tullessa,  joten rekka pitäisi saada hakemaan kuormia nopeasti, siispä jo  puimurin pukilta pitää varata kippiaika ja tehdä kuormanhakuvaraus kuljetusyrittäjälle.

-Vanhan sadon viljaa on vielä paljon varastoissa, joten voi olla että viljaliikkeetkin sanoo ettei nyt oo tarvetta hakea  viljoja, että palataan asiaan puolen vuoden kuluttua.

-Ja tietenkin viljan paljous romahduttaa viljojen hinnat, sekin huono puoli runsaassa sadossa on.

-Viljan runsaus aikaan saa tiukemmat laatuvaatimukset viljan laadulle, erilaiset laatukriteerit tiukkenevat huomattavasti.

Paljon murheita siis seuraa hyvästä viljasadosta

-Vanhan sadon viljaa on vielä paljon varastoissa, joten voi olla että viljaliikkeetkin sanoo ettei nyt oo tarvetta hakea  viljoja, että palataan asiaan puolen vuoden kuluttua.
-Ja tietenkin viljan paljous romahduttaa viljojen hinnat, sekin huono puoli runsaassa sadossa on.

Näin on, kiinnityssopimus auttaa tuossa tilanteessa. Eikä ole oikein mitään pakkoa väkisin saada toimitetuksi, koska viljakauppias mielellään irtautuu, jos ei ole koko kasaa kalliimpaa toimitettavaa. Näin jälkikäteen virhe oli himmata määrässä: olisi pitänyt tehdä viiden tonnin mukaan laskenta. Naapurin nuorelle isännälle tuossa kuivasta kärsineen syysvehnän arvioinnin yhteydessä jopa ehdotin, että ostan viljaa puimurin torvelta, jos en saa kaikkea sopimusviljaa kasaan. Kuulemma homma ehkä voisi  toimia noin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 12.06.26 - klo:14:56

-Vanhan sadon viljaa on vielä paljon varastoissa, joten voi olla että viljaliikkeetkin sanoo ettei nyt oo tarvetta hakea  viljoja, että palataan asiaan puolen vuoden kuluttua.
-Ja tietenkin viljan paljous romahduttaa viljojen hinnat, sekin huono puoli runsaassa sadossa on.

Näin on, kiinnityssopimus auttaa tuossa tilanteessa. Eikä ole oikein mitään pakkoa väkisin saada toimitetuksi, koska viljakauppias mielellään irtautuu, jos ei ole koko kasaa kalliimpaa toimitettavaa. Näin jälkikäteen virhe oli himmata määrässä: olisi pitänyt tehdä viiden tonnin mukaan laskenta. Naapurin nuorelle isännälle tuossa kuivasta kärsineen syysvehnän arvioinnin yhteydessä jopa ehdotin, että ostan viljaa puimurin torvelta, jos en saa kaikkea sopimusviljaa kasaan. Kuulemma homma ehkä voisi  toimia noin.

-SS-

Vielähän ei tietysti tiedetä mikä tilanne on syksyllä mut jos tämä ennätys sato joka on kasvamassa tulee laariin asti niin painetta on muualla kuin viljelijän pankkitilillä. Itse en kuitenkaan pystynyt keväällä sanomaan mikä tilanne on. Ja sen myötä kiinnityskin olisi ollut mahdotonta tehdä.

Ne jotka kiinnityksiä tekevät niin joko heillä on kristallipallo mistä katselevat tilanteen tai sitten kiinnittävät sen verran jolla saavat viljelyn kulut katettu. Loppu on sitten sitä jolla tehdään tulos tai tappio. Toki pohjimmiltaan pitää olla joku 6t sato tulossa et saa alkujaan kiinnitettyä edes sen viljelyn kulun piiloon ja jää jotain millä spekuloida et nouseeko vai laskeeko.. 

Ksw troy vehnä mullalla on vaisu ja lehdet osittain liki oransii. Savi ja ylemäät oiken värisiä, mutta voiko kun mullat yleensä alavia, toukokuun lopolla oli parit oikein kylmiä, tyyliin +3 auton mittari kello kuus, niin voiko olla että ne kärsi noin pahasti? Orasuminien jne tasaista ja nättiä kuivuudesta huolimatta ja niukanlaisesti sateita tullu, poisluken nyt viikolla 15mm ja ennen 20mm, mutta ei mitenkään märkää vielä.

Ksw troy vehnä mullalla on vaisu ja lehdet osittain liki oransii. Savi ja ylemäät oiken värisiä, mutta voiko kun mullat yleensä alavia, toukokuun lopolla oli parit oikein kylmiä, tyyliin +3 auton mittari kello kuus, niin voiko olla että ne kärsi noin pahasti? Orasuminien jne tasaista ja nättiä kuivuudesta huolimatta ja niukanlaisesti sateita tullu, poisluken nyt viikolla 15mm ja ennen 20mm, mutta ei mitenkään märkää vielä.

Kylmässä fosforinpuute ? Yara Solatrel tehoaa yllättävän hyvin. Keltaiset kapenevat vähän kierteellä olevat lehdenkärjet ja harmahtavuus: kupari ?  Siihen auttaa hivenaineseos, jossa on kuparia. Ohralla ravinnelisäyksien vaikutus näkyy kahdessa päivässä. Ne keltaiset kärjet tai violetti sävy toisaalta hävinnevät itsestään, enkä tiedä, paljonko lisäsatoa ne hivenet tai fosfaattiruiskutukset edes toisivat. Mutta onhan se mukavaa kun tekee jotakin ahkerasti ja näkee silmillään, että jotakin eroa  on saanut aikaan.

-SS-

tuossa tuli luettua hankkijan kasvun osaaja lehtistä.   ja siinä oli juttu rikin tärkeytestä viljoilla ja nurmilla..    aikoinaan kun ruiskutin ni pienelläkin lisällä huomas hyin heinikossa sen hauen joka aina tahtoi näkyä kun keväällä rikkoja poisti.

Ei oo hyvästä sadosta iloa, Yara ulosmittaa sen korkeina lannoitteiden hintoina. 

Ei oo hyvästä sadosta iloa, Yara ulosmittaa sen korkeina lannoitteiden hintoina.

Luomuilija voi iloita hyvästä sadosta... 

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 13.06.26 - klo:18:31

Ei oo hyvästä sadosta iloa, Yara ulosmittaa sen korkeina lannoitteiden hintoina.

Luomuilija voi iloita hyvästä sadosta... 

Tottahan tuo on.....joko voit sanoa etttä sulle on TULOSSA hyvä sato?  Tietysti  kaikki voi vielä mennä pieleen, esim. voi tulla syksyn 2017 uusinta, eli sataa sataa sataa ja kasitonnarit jää peltoon.  Sato on varma vasta kun se on laarissa, eikä oikeastaan silloinkaan vielä, sillä  kun on nämä kaiken maailman tiukentuneet toksiinisäännökset, niin vasta sitten kun on viljatilitykset tilillä, on kaikki varmasti varmaa.

Tottahan tuo on.....joko voit sanoa etttä sulle on TULOSSA hyvä sato?  Tietysti  kaikki voi vielä mennä pieleen, esim. voi tulla syksyn 2017 uusinta, eli sataa sataa sataa ja kasitonnarit jää peltoon.  Sato on varma vasta kun se on laarissa, eikä oikeastaan silloinkaan vielä, sillä  kun on nämä kaiken maailman tiukentuneet toksiinisäännökset, niin vasta sitten kun on viljatilitykset tilillä, on kaikki varmasti varmaa.

Eipä sato koskaan varma ole, mutta nuo mainitut toksiinit ovat rukiin ja kauran ongelma, jos vehnää ja ohraa - mahdollisimman viihtyviä ja keskimyöhäisiä lajikkeita - viljelee kyntömaassa, edes jonkinmoisella viljelykierrolla, saa kyllä nukkua yönsä rauhassa. Ohra on tulossa tähkälle, eiköhän kuukauden päästä ala jo nähdä, onko tähkissä mittaa ja ovatko jyvät turpoamassa. Riskit olivat silloin joskus 1950-luvulla 250-300 astepäivää kylmemmissä kasvukausissa todelliset. 2017 vuosi näytti sen, että Varsinais-Suomessa jättisato on sellaisenakin märkänä vuotena mahdollinen saada korjuuseen; pohjoisemmassa voi kesä loppua kesken.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.06.26 - klo:19:04

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 13.06.26 - klo:18:31

Ei oo hyvästä sadosta iloa, Yara ulosmittaa sen korkeina lannoitteiden hintoina.

Luomuilija voi iloita hyvästä sadosta... 

Tottahan tuo on.....joko voit sanoa etttä sulle on TULOSSA hyvä sato?  Tietysti  kaikki voi vielä mennä pieleen, esim. voi tulla syksyn 2017 uusinta, eli sataa sataa sataa ja kasitonnarit jää peltoon.  Sato on varma vasta kun se on laarissa, eikä oikeastaan silloinkaan vielä, sillä  kun on nämä kaiken maailman tiukentuneet toksiinisäännökset, niin vasta sitten kun on viljatilitykset tilillä, on kaikki varmasti varmaa.

Kyl nyt hyvältä näyttää. Tietysti onhan tavisviljat paremman näköiset kun tasaiset, rikattomat ja tumman puhuvat. Itsellä sitten lannoituksesta ja ties mistä johtuvaa epätasaisuutta jossa vihreän sävykin vaihtelee. Rikkaakin joukossa puskee mukana.

Mut olet oikeassa et moni asia voi mennä vielä pieleen. Näytti ne viime vuonnakin tällä hetkellä vielä hyvältä. Sit tuli liika vesi joka pilasi homman. Ja päälle kolmen viikon helteet jotka sit oikein viimeisteli. Ei toki ollut huonoin satovuosi mut esim. 2022 oli parempi ainakin itsellä.

Mitäs noi wanhat (siis jos eläis, ois +130v nytte) kun kehui ennenaikaisesti, ei ole puitu metriäkään, eikä likviidi juotu pois vielä.

Mm rikki, taivaan tosi on, nytten pusseihin se lisämerkki  S ja riipuen mistä mitä niis lukee, silloin joskus kun noi tasku poketti viljelyopaat tuli kotiin, muistaakseni k maatalouden? rapsi osiossa ihan erilisenä luki tyyliin Rapsikasvi tarvitsee 30kg/ha? rikkiä tuotaakseen 2t/ha sadon ja mihin osioon se nyt tarkaleen oli, kukintaan jne?

Nytten satoi rajusti, voishan kävellä ja hakee muutama kuva  tai jopa lehtiä ja viedä kauppaan. Jospa selvis.
Ja se lohko savi ja multaa, savimaa oikein kivan näköinen, multaosio ei, just nää eriväriset lehdet jopa niin että kasvusto erivärinen.

No joo, jaksoin kurkata maanöyteisiin, ko lohko ph 5, Ca 1900, P 3,  rikki 23, loput jokseenki ok, vihreät sybolit, hiveniä tuos ei näy. Ja on kalkittu mun aikana jos en muista väärin jopa kahdesti.

Toinen joka ko mlohko ehmetäytynyt kaikki nää vuodet, rikkojen määrä siinä lohkossa, on suht helppoja torjuttavia tavalisia ja ruiskutettu sitten vielä glyfoo, on siis sänki peitteisinä monia vuosia nytten, luulis että se rikka siemen pankki vähenisi, mutta tunne että ei, kun nytt tossa rikka ruiskuttaessa paikoitellen melkein peitti vehnäkasvuston. Mulla on muitakin multa lohkoja, ei siellä semmosia ongelmia ole....

.... Ohrakin on oloonsa tyytyväinen vaikka miettii, että olisi jo aika heittää keltaiseksi, kun keksisi vaan jonkun syyn.

Näyttää olevan kovin lajikekohtainen juttu. Yllätyin, kuinka Lene-ohra näin kosteana kautena on todella rehevä, mullasta hiesuun ja hiekkaankin. Terpalit laitoin maksimit, viime vuoden kokemuksen perusteella. Sting-ohra sen sijaan näyttää olevan äärimmäisen vaatelias. Savisella kulmalla se on kohtuullinen, mutta kun maalaji vaihtuu turvemaiseksi, en ole sellaisia kuolleita tähkää tekeviä minikorsia nähnyt pitkään aikaan. Luulin kuparin puutosta, mutta näyttää, että kuivuudesta Sting ei tykkää. Sylvester selvästi pitää multavasta maaperästä ja semmoisesta köyhästä metsämaasta, heikko kuivatus ja metsän varjo vaan parantaa Sylvesterin tarmoa, ei edes ole väliä, vaikka maa on hapan. Hiesussa se jää jotenkin harvaksi, ei ole Sylvesteri ihan Elmerin veroinen. Mutta aika lähellä. Tänä vuonna yllättäjä selvästi on Veera, josta en odottanut oikeastaan mitään. Palstalla on kaikkea kuivasta savisesta mäenrinteestä halkeilevaan liejusaveen. Myös kevätkyntöön laitettuna paksua turkkia ja voimakas versoutuminen. Meneekö sitten lakoon, en kerinnyt laittaa Terpalia, koska tähkä tuli jo ulos tupesta kokonaan.

Veerasta pitää yrittää säästää TOS. Jos laittaisi ensi vuodeksikin parivertailuun. Sylvesteristä ei vielä ole löytynyt syytä luopua. Lenen meinasin hylätä, mutta multavilla kalkkikasoilla se näyttää hiukankin sadekuuroisena kesänä kasvavan voimallisesti, pääsee syyskylvöjä kylvämään aikaisin, ja tulee vähän jyviäkin sentään. Voittaa kesannon kumminkin. Sting jäi kyllä yhteen kertaan, itsellä ei ole semmoisia riittävän ihanteellisia koeruutu-kasvuohjelmalohkoja olemassa. Jos kylvös selittämättömästi kuolee keskellä kesää, lajikkeessakin voi olla ongelma, ei pelkästään maaperässä.

-SS-