10 vrk ja hernen ituja pinnan läpi ponnahtaneet. Vehnällä houmattavan pitkiä juuria vs se itu joka menee ylöspäin. Kosteahkoa, hiki tulee kun hetken klapittaa.

Nyt taisi käydä niin , että mun vihanta ohrassa on 2*600 renkaan itämättömät rairat joka koneen leveydellä. Näyttää ihan stanan rumalta. Toivottavasti pintaan kylvetty heinä eres itää. Samana päivänä kylvetty ja kylvövantairen syvyyttä kierroksen lisättynä puitava ohra  on jo suht vihreää pl. luultavasti vielä lähellä pintaa olevat roudan alat. Mutta ne on sellaisia läiskiä. Yhtä toista lohko kävin kattomas. Hyvät oraat pl. hiihtoladun kohdalla (n. 5m leveä kaista) ei kasva mitään. On se tuo ohra vaan aika tarkka noille lämpötiloille ja kylvösyvyydellekin.

Parisen viikkoa kylvöistä, piikkiä alkaa lykkäämään pikkuhiljaa eli hidasta on orastuminen, yllätys yllätys. En tiedä mikä kämmi kävi apulannan kanssa (kiertokokeesta huolimatta), kun tuolle uudelle Troy-vehnälle menikin typpeä vaan reilu 90 kg/ha, kun tavoite oli 110 kg/ha. Huomasin tuon liian myöhään, vasta kun vaihtui vehnälajike ja pelto. Mutta näinhän pientilallisen aina käy, kylvöt kerkiää kaikki tekemään ennen kuin ongelmat paljastuvat. Nyt mietin pitäisikö tuo lajike koeponnistaa oikein todenteolla ja antaa sen kasvaa tuolla typpimäärällä puintiin asti, vaikka kasvukausi olisikin all-in-tyyppiä...? Tulisi ainakin selväksi miten tuo lajike pärjää nuukaviljelykulttuurissa, sitä kun taitaa olla tiedossa vuosiksi eteenpäin.

Nykyisin monet laittavat kylvössä vain osan lannoitteista. Jos ei kuivuuden takia lähde kunnolla kasvamaan mennään sillä. Jos tulee kunnon kasvuunlähtö vedetään tutunmoisella viskalla lisää.

Parisen viikkoa kylvöistä, piikkiä alkaa lykkäämään pikkuhiljaa eli hidasta on orastuminen, yllätys yllätys. En tiedä mikä kämmi kävi apulannan kanssa (kiertokokeesta huolimatta), kun tuolle uudelle Troy-vehnälle menikin typpeä vaan reilu 90 kg/ha, kun tavoite oli 110 kg/ha. Huomasin tuon liian myöhään, vasta kun vaihtui vehnälajike ja pelto. Mutta näinhän pientilallisen aina käy, kylvöt kerkiää kaikki tekemään ennen kuin ongelmat paljastuvat. Nyt mietin pitäisikö tuo lajike koeponnistaa oikein todenteolla ja antaa sen kasvaa tuolla typpimäärällä puintiin asti, vaikka kasvukausi olisikin all-in-tyyppiä...? Tulisi ainakin selväksi miten tuo lajike pärjää nuukaviljelykulttuurissa, sitä kun taitaa olla tiedossa vuosiksi eteenpäin.

Valkuainen jää alhaiseksi. 130 kg/ha tuottaa semmoisen 12,5 % valkuaisen 5 tonnin sadosta. Kannattaa pintalevittää sateen alle, mahdollisesti jo aika pian. Viskalla taitaa mennä parikymmentä metriä ja 10 km/h, niin aika nopsaan saa sen sata hehtaaria käydyksi, salpeetaria vaikka 150 kg/ha.

-SS-

Alkaa ekat kylvöt oleen oraalla.. Aikataulu pitää, ja kun laskee puinteja niin menisi elokuun alkuun. Ajoin jo puimurin pihalle nuppuroitavaksi, kun joka päivä nuppuroi tunnin, niin se on 90 tuntia. Silppurin terien kääntö. rasvaus..viljasäiliön kiillotus, viljatorven vahaus, sekä sisä, että ulkopuolelta. penkinlämmittimen asennus, terän viilaus, adsäiliön tyhjennys ja putsaus, pöytävaunun renkaiden paineiden tarkastus. Hommia piisaa

Alkaa ekat kylvöt oleen oraalla.. Aikataulu pitää, ja kun laskee puinteja niin menisi elokuun alkuun. Ajoin jo puimurin pihalle nuppuroitavaksi, kun joka päivä nuppuroi tunnin, niin se on 90 tuntia. Silppurin terien kääntö. rasvaus..viljasäiliön kiillotus, viljatorven vahaus, sekä sisä, että ulkopuolelta. penkinlämmittimen asennus, terän viilaus, adsäiliön tyhjennys ja putsaus, pöytävaunun renkaiden paineiden tarkastus. Hommia piisaa

Kun joka paikkaa kopeloit, niin H-hetkellä käykin niin, että jokin avattu ja uudelleen kiristetty kohta purkautuu ja aiheuttaa puimassa "klirrrr" - äänen.

-SS-

mutta aatteleppa mikä säästö!   jää nekin kympit tuhlaamatta jotka viljatonnilla sais...  seuraava pouta sit sateen jälkeen ja laatu senkun paranee..    mut onpa työllistettynä.

Alkaa ekat kylvöt oleen oraalla.. Aikataulu pitää, ja kun laskee puinteja niin menisi elokuun alkuun. Ajoin jo puimurin pihalle nuppuroitavaksi, kun joka päivä nuppuroi tunnin, niin se on 90 tuntia. Silppurin terien kääntö. rasvaus..viljasäiliön kiillotus, viljatorven vahaus, sekä sisä, että ulkopuolelta. penkinlämmittimen asennus, terän viilaus, adsäiliön tyhjennys ja putsaus, pöytävaunun renkaiden paineiden tarkastus. Hommia piisaa

penkinlmmitin ad blöötö käyttävään puimuriin.... nyt on pahoja jumeja seljässä

Tarvitaanko puimurissa penkinlämmitintä? Ihimettelen että mihin?

Tarvitaanko sitten pöytävaunua tai ad-säiliötä 🤭

Vaikka taisi ollakin provo niin onhan niitäkin syksyjä kun lämmityslaite on useammin päällä kuin ilmastointi, kyllä näin keski-ikäisenä ajatus penkinlämmittimestäkin alkaa tuntua kivalta. 

Mun mielestä ratinlämmitin on best🔥🔥