Niin takaraivoon ne kaikenlaiset hömpät, ja niitten kunto, yleisesti. Voishan ne otta kiertoon, mutta ei ne mitkään hyviä oo, mutta mitä niissä vois kylvää ne kaksi vuotta että tasantuis ja sais uutta välillä. Siis jotkut on uraisia, potutta kun niittä jo, jotkut sammal tasoa ja vesakkoa puskee, varsinkin nytten kun enerkia kouralla käyty avaa. Ruistako ja sitten?

Niin takaraivoon ne kaikenlaiset hömpät, ja niitten kunto, yleisesti. Voishan ne otta kiertoon, mutta ei ne mitkään hyviä oo, mutta mitä niissä vois kylvää ne kaksi vuotta että tasantuis ja sais uutta välillä. Siis jotkut on uraisia, potutta kun niittä jo, jotkut sammal tasoa ja vesakkoa puskee, varsinkin nytten kun enerkia kouralla käyty avaa. Ruistako ja sitten?

Mä uudistin viime vuonna kaikki vähät ikihömpät kylvämällä ne riistapelloksi. Osa oli ollut yli 15 v yhtäjaksoisesti hömpällä. Aika nysväämistähän se oli mutta on niitä taas mukavampi niittää ja kasvaa paremmin jotain heinää muistuttavaa..

Kyllä viljat pitäisi olla jo maassa kun koivu tulee hiiren korvalle . Nyt on .

Ei sitä kylvöaikaa katsota mistään koivun lehdistä tai västäräkkien pomppimisesta vaan sinne mennään sinne pellolle ja otetaan sitä maata käteen ja koetellaan tunnustellaan sen kosteutta ja tehdään sen mukaan päätökset.
Joskus täysi lehti puussa ja pääskyset pyörii nurkissa, joskus ei ole edes hiirenkorvaa ja vedetään päälle talvitakkia.
Toki sitten isoissa yksiköissä pitää jossain määrin virtaviivaistaa touhua mutta perusperiaatteena näin.

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 22.04.26 - klo:09:23

Kyllä viljat pitäisi olla jo maassa kun koivu tulee hiiren korvalle . Nyt on .

Ei sitä kylvöaikaa katsota mistään koivun lehdistä tai västäräkkien pomppimisesta vaan sinne mennään sinne pellolle ja otetaan sitä maata käteen ja koetellaan tunnustellaan sen kosteutta ja tehdään sen mukaan päätökset.
Joskus täysi lehti puussa ja pääskyset pyörii nurkissa, joskus ei ole edes hiirenkorvaa ja vedetään päälle talvitakkia.
Toki sitten isoissa yksiköissä pitää jossain määrin virtaviivaistaa touhua mutta perusperiaatteena näin.

1970-lukuun verrattuna lehtipuut ovat tulleet lehteen noin 14 vuorokautta aikaisemmin. Vappuna silloin ennen vanhaan eivät puut useinkaan olleet hiirenkorvalla, vaan kunnolla vasta puolivälissä toukokuuta. Auringon vaiheet eivät ole muuttuneet samalla tavalla, joten täällä etelässä sopiva kylvöaika osuu yksiin viimeisten talvipakkasten kanssa, ja ankaratkin yöpakkaset ovat mahdollisia, koska yöt ovat pitempiä kuin pohjoisessa. Lehtipuissa en ole viime vuosina paleltumia havainnut, koivu kyllä ruskettuu helposti ja tekee toiset lehdet.

-SS-

Joko tosi viljelijät on ainoita jotka kylvää

Mitä pienempi merkitys maatalouden tuloilla on sinulle niin sitä kevyemmin mielin voi kylvää

Tuossa on vähän ristiriitaisia lausuntoja, on se syntinen sivutoimiviljelijä, joka huvikseen hukkaa siemenet pakkaseen, tai sitten on tosi viljelijöitä, jotka ottavat riskejä, siksi että voivat näyttää olevansa "tosi viljelijöitä" ?

Voisi palata perusasioihin: jos esimerkiksi kalliita sertisiemeniä on tarkalleen määrältä hankittu, eikä kahdelle kylvökerralle, totta kai silloin harkitsee hiukan tarkemmin, varmistaako ainakin oraitten lähdön vai hakeeko jotakin huippusatoa aikaisella kylvöllä.

1950-luvulla lämpösummat olivat Lounais-Suomessa 1100-1150 astetta, 1970-luvulla 1200 astetta, 2020-luvulla 1300-1400 astetta.  Nyt siis on paljon varaa kummassakin päässä joustaa, että myöhäisetkin lajikkeet valmistuvat.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.04.26 - klo:06:36

Joko tosi viljelijät on ainoita jotka kylvää

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.04.26 - klo:06:36

Mitä pienempi merkitys maatalouden tuloilla on sinulle niin sitä kevyemmin mielin voi kylvää

Tuossa on vähän ristiriitaisia lausuntoja, on se syntinen sivutoimiviljelijä, joka huvikseen hukkaa siemenet pakkaseen, tai sitten on tosi viljelijöitä, jotka ottavat riskejä, siksi että voivat näyttää olevansa "tosi viljelijöitä" ?

Voisi palata perusasioihin: jos esimerkiksi kalliita sertisiemeniä on tarkalleen määrältä hankittu, eikä kahdelle kylvökerralle, totta kai silloin harkitsee hiukan tarkemmin, varmistaako ainakin oraitten lähdön vai hakeeko jotakin huippusatoa aikaisella kylvöllä.

1950-luvulla lämpösummat olivat Lounais-Suomessa 1100-1150 astetta, 1970-luvulla 1200 astetta, 2020-luvulla 1300-1400 astetta.  Nyt siis on paljon varaa kummassakin päässä joustaa, että myöhäisetkin lajikkeet valmistuvat.

-SS-

Kieliposkessa kirjoitettu kuten täällä on monellakin tapana...

Mä en sertejä kylvä just sun mainitsemasta syystä vielä vaikka voisi. En toki ehdikkään kun edelleen lannan ajot käynnissä. Joku kolmannes varmaan ajamatta mut nyt matka pitenee kokoajan joten saavutus laskee..

Kattellaan nuo sateet ja jos ens viikolla saisi lannan ajot päätökseen niin vappuna voisi sit katsella kylvöjä..

Kaksi pakkasvauriota on jäänyt muistiin. Kymppi-ohra muuttui pakkasessa valkoseksi. Se kasvoi vahingoittuneenakin kyllä joten kuten, mutta ei tehnyt tähkää juuri ollenkaan, vaikka ruokittiin hivenillä ja typpiliuoksella ja vaikka millä.  Erittäin heikosti kasvoi, lähinnä lyhyen ruohon näköistä.

Anna-ruis palentui aikaisena keväänä heilimöidessään. Puolet tähkistä oli valkoisia ja loput semmoisia lovisia. Eipä sieltä juuri satoa tullut. Pakkasten kannalta tämä rannikon ja sisämaan sekoittumisalue on hankala: Pitkä yö, mutta meren läheisyys ei enää tunnu. Sisämaassa, eli vaikka jo 200 km pohjoisemmassa yö on lyhyempi jo, samoin tuntuu pakkaset olevan lievempiä. Ihan meren rannalla harvoin pakkasia edes on.

Siksi hiukan himmailen kylvöahdistusta ja teen jotakin traktorin sähköjä pari päivää vaikka. Tai sitten Elhosta, mistäpä tämä olisi voinut lähteä...syysviljan raidallisuudelle löytyi nyt selitys, Elhon syöttösuppilon pohjalla tiukassa oli tämmänen palanen, ei päässyt päältä ei alta, niin oli tiukassa, että piti teräslankakoukulla saada syrjälleen, että nakkisormi ylettyi. Semmoinen tiheä raita ja pienen matkan päässä harva raita. Viljan truiskumista niihin peltilevyihin on itse asiassa erittäin vaikea nähdä, lannoiterakeet näkeekin paremmin. Pitäs tietenkin laittaa pihalla syöttö päälle ja sotkea viljalla nurkat, että pystyy tarkkailemaan vierestä, että jokaisesta putkesta tulee se mitä pitääkin. Syöttö suppilo kuitenkin tyhjentyi hitaasti ilmavirran imemänä, niin ei silmä vanginnut tukosta. Lannoite jumitti aivan heti.


Ihme osa, haastava palapeli, kun ei talosta löydy koloa, johon tuo sopisi....

Ja olen valmistautunut vastaamaan ilmeiseen ehdotukseen osan lähtöpaikasta..

-SS-

Eikai tuo mun vanhasta koneesta ollut

Eipä ollut Elhon rullan pala, erilainen hammas. Eikä äkkiseltään katsoen Tumenkaan lannoitepuolelta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 24.04.26 - klo:12:11

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 22.04.26 - klo:09:23

Kyllä viljat pitäisi olla jo maassa kun koivu tulee hiiren korvalle . Nyt on .

Ei sitä kylvöaikaa katsota mistään koivun lehdistä tai västäräkkien pomppimisesta vaan sinne mennään sinne pellolle ja otetaan sitä maata käteen ja koetellaan tunnustellaan sen kosteutta ja tehdään sen mukaan päätökset.
Joskus täysi lehti puussa ja pääskyset pyörii nurkissa, joskus ei ole edes hiirenkorvaa ja vedetään päälle talvitakkia.
Toki sitten isoissa yksiköissä pitää jossain määrin virtaviivaistaa touhua mutta perusperiaatteena näin.

1970-lukuun verrattuna lehtipuut ovat tulleet lehteen noin 14 vuorokautta aikaisemmin. Vappuna silloin ennen vanhaan eivät puut useinkaan olleet hiirenkorvalla, vaan kunnolla vasta puolivälissä toukokuuta. Auringon vaiheet eivät ole muuttuneet samalla tavalla, joten täällä etelässä sopiva kylvöaika osuu yksiin viimeisten talvipakkasten kanssa, ja ankaratkin yöpakkaset ovat mahdollisia, koska yöt ovat pitempiä kuin pohjoisessa. Lehtipuissa en ole viime vuosina paleltumia havainnut, koivu kyllä ruskettuu helposti ja tekee toiset lehdet.

-SS-

Näin se menee, tässä meidän korkeudella pienemmissä vesitöissä on nykyisin ihan poikkeus jos jäittenlähtö venyy toukokuulle, -70, -80 ja vielä -90-luvullakin se oli ihan normaalia.

Herneet maahan 20.4 ja vehnät 24.4. Kinkunpaistomittari näyttää nyt 6 astetta maan lämmöksi 10 sentin syvyyteen lykättynä.
Saa nähdä oliko järkeä vai ei hosua, mutta harvoin on näin kuivaa äitienpäivänäkään. Monet metsänreunat jotka on aina vähän väkisin sotkettu olivat nyt yllättävän kuivia.
Kaura ja ohra ensi viikolla maahan...

ei kait sitä kalenterin mukaan kylvöillä mennä?   mut ohan tuo kevätkuivuus kuulema aika reilua nyt.   moni ihmettelee kuin ei ojissa ole vettä ja  varjopaikoissa on reilusti routaa..  (   mätästäjä ihmetteli sitä )

Ja se sade hädin tuski tuli, foreca ottanu sen pois kokonaan. Sotki vaan auton pölyt, ei muuta

Lumi maas

jee, miä uotan et ens yönä tulis lunta.   sen jälkeen on aina äippäpäivän jä'lkeen saanu kunnon saton..   ainakii enne vanhaan.  oha se kiva kattoa kuin on esim juurikkaan taimet siistinä rivinä lumen keskellä.   syksyllä sit sai avartaa jukon vannasväliä et mahtuu jurtti menemään..                mut tuohon aikaan ei monikaan täällä oleva kait hiommissa mukana.        mutta eipä ole vuoteet veljeksiä.   kaks vuotta sit satoi 20 senttiä lunta ja oli pakkasta ja maat jääsä.     ja huomenna 40 vuotta sitten sernopiili kosahti!!

Jurtit tuli keskiviikkona kylvetyiksi. Ensiviikolla varmaankin viljaa.