Mä en nyt ole tämänkään alan asiantuntija. Mutta eiköhän tuo kipeä ja vaikea ratkaisu tehty vähän pakon edessä ja nopealla aikataululla. Miten muuten niille maansa menettenäille ihmisille olisi saatu asunto ja ruokaa? Ei sitä rahaa silloinkaan tyhjästä tullut.

Tästä tilasta meni kolmannes asutustoimintaan ja molempien vanhempieni kotitiloista ihan reilusti kanssa.

Siirtolaiset eivät varmaankaan olisi juurikaan olleet punaista vallankumousta tekemässä, mutta rintamamiehistä olisi varmaan useampi lähtenyt, ellei heitä olisi turpeeseen kiinnitetty.
Kotitilaa viljeli sodan alkaessa isoisäni veljensä kanssa jolloin pinta-ala jäi alle luovutusrajan. Molemmat isännät menettivät henkensä sotareissulla.

Omalla kylällä tilat oli sodan päättymisen aikoihin jaettu niin monta kertaa ,että ainoastaan seurakunnan ja kunnan maita meni asutustoimintaan . Joskus vuonna 1945 keskipeltoala oli ehkä 12ha tjsp.

Tällä kylällä isoimista tiloista lohkottiin ehkä kymmenkunta siirtolaisille. Nyt merkittävä osa on tainnut palata takaisin isoille, joko alkuperäiselle tai jollekin toiselle.

Tämän tilan isän suku osti kimpalla vapaalla kaupalla, kuulemma näkemättä kun kysyntä hieman ylitti tarjonnan ja kaikki myynnissä ollut meni samantien heti.
Oli ollut sitten mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä oli tullut ostettua, asuivat silloin vähän kaukana tästä tilasta. Olen siis puoliksi karjalaista geeniperimää.

Tässä entisessä kunnassa on parikymmentä kartanoa joista monen luovutetulle alueelle syntyi kokonainen uudiskylä. Väkiluku kasvoi vuoden 1939 vajaasta 7500 asukkaasta 1950 melkein 10000.

Täällä muodostettiin sodan jälkeisessä asutustoiminnassa sen aikaisen pitäjän alueelle  237 viljelystilaa ja 60 asuntoviljelystilaa sekä yhteensä 356 asuntotilaa, tonttia ja näihin kaikkiin aiempiin liittyvää lisäaluetta.
Näitten lisäksi tuli vielä yhteislaitumet, soranottoalueet yms. siten että asutustoimintaa luovutettiin yhteensä 9062 ha maata josta vähän vajaa puolet oli peltoa, niittyä tai viljelyskelpoista maata.
82 tilaa perustettiin puhtaasti korpeen, toki sijainniltaan niistä ei monikaan ollut mitenkään syrjässä vaan jopa keskeisemmällä paikalla kuin osa vanhasta asutuksesta,luovutusvelvollisten omistuksessa olevia viljelyyn kelpaavia metsäalueita vaan sattui olemaan sellaisella sijainnilla.
Tuosta pinta-alasta saatiin vapaaehtoisilla kaupoilla 83% eli varsin pieni osa jouduttiin varsinaisesti pakkolunastamaan.
Sen lisäksi nykyisen kunnan alueella on huomattava karjalaisasutus 1960-luvun kuntaliitoksen seurauksena, silloin siirtyi pitäjään valtaosa Rosenlew OY:n omistuksessa olleen kartanon alueista josta oli luovutettu yhteensä 3092ha asutukseen, noin 30% koko pinta-alasta. Tuosta alasta noin 1000ha oli peltoa, niittyä ja viljelyskelpoista maata.

on mukava kun tieto noistakin asioista säilyny.    ja säilyy..   nykyään taitaa paljon tietoa katota kun väki poistuu ja kun ei enään pilvipalvelun tunnukset toimi.    mutta onhan tuo joku osoitus kun silloisessa elämäntilanteessa ei kansaa jätetty heittteille kuten nyt.   oli joku roti sentäs.

Kukahan nyt on heitteille jätetty?
Väittäisin et nykyään ihmisistä huolehteminen on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Se mikä on muuttunut niin ennen ihmisillä oli omakin vastuu tekemisistään kun nyt taas yhteiskunta haluaa ja jotkut luovuttavat vastuunsa yhteiskunnalle. Ja sit itketään sosiaalisessa mediassa tai vanhoissa medioissa kun ei mulle nyt yhteiskunta järjestäkkään kaikkea.. 

Kukahan nyt on heitteille jätetty?
Väittäisin et nykyään ihmisistä huolehteminen on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Se mikä on muuttunut niin ennen ihmisillä oli omakin vastuu tekemisistään kun nyt taas yhteiskunta haluaa ja jotkut luovuttavat vastuunsa yhteiskunnalle. Ja sit itketään sosiaalisessa mediassa tai vanhoissa medioissa kun ei mulle nyt yhteiskunta järjestäkkään kaikkea.. 

Just näin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.12.25 - klo:16:50

Kukahan nyt on heitteille jätetty?
Väittäisin et nykyään ihmisistä huolehteminen on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Se mikä on muuttunut niin ennen ihmisillä oli omakin vastuu tekemisistään kun nyt taas yhteiskunta haluaa ja jotkut luovuttavat vastuunsa yhteiskunnalle. Ja sit itketään sosiaalisessa mediassa tai vanhoissa medioissa kun ei mulle nyt yhteiskunta järjestäkkään kaikkea.. 

Just näin.

Nämä kaks herraa ei ilimeisesti ole päässeet tutustumaan nykyelon nurjaanpuoleen.No,eiköhän asia selekene,varsinkin,kun tartette sitä yhteiskunnan apua ja ikkää tulloo lissää.Eipä tartte ihmetellä ennään yhtään,minkä takia juurikin tätä suoranaista ihmisten heittelejättöö on ,kun meillä on näin helvetin viisaita kansalaisia.

Pahimmillaan yksinäinen muistisairas vanhus on pulassa hoitojonossa .

Pahimmillaan yksinäinen muistisairas vanhus on pulassa hoitojonossa .

Eikö se ennen sitten ollut?

Nykyään tietysti perhekeskeisyys tai miksi sitä nyt kutsuttaisiin on vähentynyt. Aika moni ei edes perhettä hanki. Kylhän siinä vähän väkisin yksinäiseksi jää mutta eikö tuokin asia olisi ollut vältettävissä sillä et olisi sen perheen hankkinut aikoinaan?

Se voi olla totta et ennen kun tiedettiin kaikki naapureidenkin asiat paremmin kuin omat niin tiedettiin et se lahenvainion ukko on muistisairas. Sitä kävi sit joku jelppimässä ja viemässä lääkäriin. Terveyskeskukset oli pienempiä niin sielläkin tunnettiin se lahenvainion ukko niin katsottiin et se pääsi hoitoon..

Nyt kun alueet on isompia ja naapureidenkaan asioihin vähän puututaan kun yleisesti harva siitä tykkää niin onhan se tietysti mahdollista et jos ihminen itse joka on muistisairas ei ymmärrä mennä hoitoon niin voi sen hoidon ulkopuolelle jäädä. Ei tämä kyl musta oikein yhteiskunnan vika ole vaan sen perheen ja yhteisön. Mut jos hoitoon pääsee niin taatusti hoito on parempaa kuin ikinä ja tästä on ihan lähipiiristä kokemuksia.

Hoitojonot ovat tietysti valitettava asia joka on seurausta ainakin siitä et ikääntyvän väestön määrä on kasvanut samalla kun ihmiset elävät kauemmin. Väittäisin ja tästä on ihan hieman kokemusta lähipiiristä et nykyään ihmiset tulevat lääkäriin puenimmästäkin asiasta ja näin ruuhkauttavat päivystyksen. Tämä on tietysti vain se päivystys eikä vaikuta pidempiaikaisten sairauksien hoitojonoihin.

Mut ei mulla tuohonkaan oikein ratkaisua ole. Hoito on kyl hyvää kun siihen vain pääsee.

Lainaus käyttäjältä: lahenvainio - 27.12.25 - klo:09:01

Hoitojonot ovat tietysti valitettava asia joka on seurausta ainakin siitä et ikääntyvän väestön määrä on kasvanut samalla kun ihmiset elävät kauemmin. Väittäisin ja tästä on ihan hieman kokemusta lähipiiristä et nykyään ihmiset tulevat lääkäriin puenimmästäkin asiasta ja näin ruuhkauttavat päivystyksen. Tämä on tietysti vain se päivystys eikä vaikuta pidempiaikaisten sairauksien hoitojonoihin.

Kyllä se välillisesti vaikuttaa, sitoo rajallisia resursseja sen päivystyksen pyörittämiseen (rahaa) minkä voisi kohdistaa muuten muihin kohteisiin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.12.25 - klo:10:03

Lainaus käyttäjältä: lahenvainio - 27.12.25 - klo:09:01

Hoitojonot ovat tietysti valitettava asia joka on seurausta ainakin siitä et ikääntyvän väestön määrä on kasvanut samalla kun ihmiset elävät kauemmin. Väittäisin ja tästä on ihan hieman kokemusta lähipiiristä et nykyään ihmiset tulevat lääkäriin puenimmästäkin asiasta ja näin ruuhkauttavat päivystyksen. Tämä on tietysti vain se päivystys eikä vaikuta pidempiaikaisten sairauksien hoitojonoihin.

Kyllä se välillisesti vaikuttaa, sitoo rajallisia resursseja sen päivystyksen pyörittämiseen (rahaa) minkä voisi kohdistaa muuten muihin kohteisiin.

Totta. Kyl tuota mietin mut en jaksanut enää tuohon kirjoittaa.. ennestään jo pitkä vuodatus..

Joka tapuksessa olen sitä mieltä et nyky yhteiskunta huolehtii enemmän ihmisistä kuin koskaan ennen...

Hoidon tekninen taso on parantunut huimasti siellä yliopistollisella erikoissairaanhoidon tasolla. Vaikkapa syöpähoidot ja vaativat leikkaukset ovat korkeatasoisia.

Ongelma on siellä tk-tasolla josta voi saada Buranaa ja kehotetaan takaisin kotiin jos se vaiva vaikka menisi ohi. Osa tietysti meneekin, mutta tutkimatta jättämisen vuoksi huomaamatta jää myös vakavia sairauksia jotka pahenevat merkittävästi kun niitä ei huomata ajoissa. Ja jos et ole kolmekymppinen ja aktiivityöelämässä tai vaiva välittömästi henkeä uhkaava niin jono eteenpäin voi olla pitkä mutta hidas. Jatkotutkimuksiinkaan ei helpolla lähetetä kun niihin on vain pieneksi rajattu määräraha.

Vanhustenhoidossa resurssipula on paha ja ongelmaa pyritään ratkaisemaan kaikenlaisilla poliittis-taloudellisilla konsteilla.
Yhä heikkokuntoisempia pidetään kotihoidon varassa jne.
Maalla vanhustenhuolto oli ennen paljon sitä että samassa kiinteistössä (tai ainakin lähellä toisiaan ) asui 3 sukupolvea jotka tukivat toisiaan tarpeen mukaan.
Nykyään se ei voi toimia kun lastenkin opiskelut, työpaikat ja asunnot ovat tois'puol' Suomea ja välimatkaa voi olla satoja kilometrejä. Lisäksi työelämä on tänä päivänä täysin erilaista kuin mitä viljelijäperheen elämä oli 70-luvulla.

Itse olen saanut mielestäni erinomaista hoitoa terveyskeskuksestakin, mutta tämä on varmaan hyvin paikkakuntakohtaista. Olen ymmärtänyt että PK-seudulla tilanne voi olla huonompikin ja vaikkapa hammashoidon jonot siellä olivat jossain vaiheessa täysin käsittämättömät.

mutta kun on monivaivainen työikäinen ja ei siten saa millään työpaikkaa niin hetki menee kun ei enää saa mitään tukea kun on joku oma osa talosta tahi asunnosta ja siten sitten saa häätön mutta ei saa uutta asuntoa, jollakin verukkeella.   joten sitten saakin kierrellä tuttuin nurkissa punkkaamassa ja onhan nuita muutenkin asunnottomia suomessa aivan tarpeeksi.   ei net kaikki kait tänne kirjoita.