Mä en nyt ole tämänkään alan asiantuntija. Mutta eiköhän tuo kipeä ja vaikea ratkaisu tehty vähän pakon edessä ja nopealla aikataululla. Miten muuten niille maansa menettenäille ihmisille olisi saatu asunto ja ruokaa? Ei sitä rahaa silloinkaan tyhjästä tullut.

Tästä tilasta meni kolmannes asutustoimintaan ja molempien vanhempieni kotitiloista ihan reilusti kanssa.

Siirtolaiset eivät varmaankaan olisi juurikaan olleet punaista vallankumousta tekemässä, mutta rintamamiehistä olisi varmaan useampi lähtenyt, ellei heitä olisi turpeeseen kiinnitetty.
Kotitilaa viljeli sodan alkaessa isoisäni veljensä kanssa jolloin pinta-ala jäi alle luovutusrajan. Molemmat isännät menettivät henkensä sotareissulla.

Omalla kylällä tilat oli sodan päättymisen aikoihin jaettu niin monta kertaa ,että ainoastaan seurakunnan ja kunnan maita meni asutustoimintaan . Joskus vuonna 1945 keskipeltoala oli ehkä 12ha tjsp.

Tällä kylällä isoimista tiloista lohkottiin ehkä kymmenkunta siirtolaisille. Nyt merkittävä osa on tainnut palata takaisin isoille, joko alkuperäiselle tai jollekin toiselle.

Tämän tilan isän suku osti kimpalla vapaalla kaupalla, kuulemma näkemättä kun kysyntä hieman ylitti tarjonnan ja kaikki myynnissä ollut meni samantien heti.
Oli ollut sitten mielenkiintoista lähteä katsomaan mitä oli tullut ostettua, asuivat silloin vähän kaukana tästä tilasta. Olen siis puoliksi karjalaista geeniperimää.

Tässä entisessä kunnassa on parikymmentä kartanoa joista monen luovutetulle alueelle syntyi kokonainen uudiskylä. Väkiluku kasvoi vuoden 1939 vajaasta 7500 asukkaasta 1950 melkein 10000.

Täällä muodostettiin sodan jälkeisessä asutustoiminnassa sen aikaisen pitäjän alueelle  237 viljelystilaa ja 60 asuntoviljelystilaa sekä yhteensä 356 asuntotilaa, tonttia ja näihin kaikkiin aiempiin liittyvää lisäaluetta.
Näitten lisäksi tuli vielä yhteislaitumet, soranottoalueet yms. siten että asutustoimintaa luovutettiin yhteensä 9062 ha maata josta vähän vajaa puolet oli peltoa, niittyä tai viljelyskelpoista maata.
82 tilaa perustettiin puhtaasti korpeen, toki sijainniltaan niistä ei monikaan ollut mitenkään syrjässä vaan jopa keskeisemmällä paikalla kuin osa vanhasta asutuksesta,luovutusvelvollisten omistuksessa olevia viljelyyn kelpaavia metsäalueita vaan sattui olemaan sellaisella sijainnilla.
Tuosta pinta-alasta saatiin vapaaehtoisilla kaupoilla 83% eli varsin pieni osa jouduttiin varsinaisesti pakkolunastamaan.
Sen lisäksi nykyisen kunnan alueella on huomattava karjalaisasutus 1960-luvun kuntaliitoksen seurauksena, silloin siirtyi pitäjään valtaosa Rosenlew OY:n omistuksessa olleen kartanon alueista josta oli luovutettu yhteensä 3092ha asutukseen, noin 30% koko pinta-alasta. Tuosta alasta noin 1000ha oli peltoa, niittyä ja viljelyskelpoista maata.