Pellon arvoa voisi lähestyä sitä kautta, että paljonko siitä saisi vuokraa jos maata hankkisi pelkästään sijoitusmielessä. Jos 10 000 eura/ha tuottaa vuokrana 300 - 500 eur vuodessa se tekee 3 - 5 % vuosituottoa suht riskittömälle sijoitukselle. Vaikea löytää parempia riskittömiä sijoituksia, toki riskillä on tuotot paljon isompia.

Niin ihan vaan sillä et paperinhaaskaamista tarjota niin pieniä vuokria vampula/huittinen alueella.

Ei sotketa tähän jenkkien Mag7 kehitystä 10v aikana sit tulee jo todella paha mieli.

Nimenomaan tuota kautta kuuluu ostohintaa peilata. Opon tuoton kautta vuokraamalla pois. Jos päästään 4-5% tasoon se voittaa jo monta muuta omaisuusluokkaa. Eikä tule parvekeremonttia. Jos ite viljelemällä voittaa poisvuokrauksen tuoton niin hyvä. Niin kuuluukin tietysti eihän muuten kannata siellä kikkaretta käännellä vaan laittaa vuokralle ja siirtyä laitureille.

Pellon arvoa voisi lähestyä sitä kautta, että paljonko siitä saisi vuokraa jos maata hankkisi pelkästään sijoitusmielessä. Jos 10 000 eura/ha tuottaa vuokrana 300 - 500 eur vuodessa se tekee 3 - 5 % vuosituottoa suht riskittömälle sijoitukselle. Vaikea löytää parempia riskittömiä sijoituksia, toki riskillä on tuotot paljon isompia.

On tuo asia finanssipiireissä huomioitu. Peltoon sijoittavia pääomarahastoja on ilmeisesti ainakin jenkeissä ja Kanadassa. Joku virolais-suomalainen rahasto haali ennen sotia viljelysmaata Ukrainan alueella, mutta se yritys taisi tyssähtää ihan muuten vaan.

Suomessa vastaavaa tekee tai yrittää tehdä S-pankin peltorahasto. Sen julkisuuteen esitetty toimintamalli poikkeaa puhtaista sijoitusrahastoista siinä, että viljelijällä on mahdollisuus ostaa maat itselleen. Rahaston tuotto on vissiin ollut aika minimaalinen. Mielenkiintoista onkin se, miten bisneshemmojen pinna kestää maatalouden huonoja aikoja. Kiusaus laittaa rahasto lihoiksi ja torpparit maantielle voi osoittautua ylivoimaiseksi.

tuplaavat vaikka sen peltoalan 30 hehtaarista 60 niin eiköhän siellä taustalla ole joku ajatus siitä et voi jäädä jossain vaiheessa ulkopuolisista töistä pois. Ja kenties et tila olisi elinkelpoinen vielä tulevalle polvellekkin.

Tämä esimerkki on hieman epärealistinen. 30 ha:sta 60 ha:iin on ehkä se kaikkein heikoin vaihtoehto. Rakennemuutoksessa ja "tehokkuudessa" puhutaan kuitenkin tarpeesta nostaa 300 ha 600:aan hehtaariin! Se kolmekymmentä lisähehtaaria ehkä alentaa suhteessa kokotilan tulevaa hehtaarihintaa, kun häviö on eittämättä edessä.

30 ha:n viljelijän pitää päästä vaikkapa yli 200 ha:n ennen kuin voi kuvitellakaan olevansa tilapäisesti turvassa hävittämiseltä. Eli peltoala pitäisi jotain kahdeksankertaistaa. Kaikki pinta-alat 50 - 200 ha ovat sitä ruokaa, jota rakennemuutos tulevina vuosina tarvitsee. Nyt sitten, millainen on 10 ha:n , 100 ha:n ja 400 ha:n markkina-arvo ? Väitän, että maan hehtaarihinta alenee melko voimakkaasti, mitä suurempia lisämaakokonaisuuksia ollaan kauppaamassa. 10 ha:n palstaa kysyvät sekä isoot isännät, mutta myös kaupunkihevostytöt laihankalpeiden jouhipartavegaanimiestensä kanssa. Eli tulee kilpailua.

400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.

-SS-

400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.

-SS-

Hyvin harvassa on vielä sellaisia tiloja, joiden oma peltoala ylittää 200 hehtaaria, näistä vielä harvemmassa ovat ne, jotka tulevat myyntiin. Ehdoista riippuu, tuleeko ostajia. Pilkkomalla myyjä saisi todennäköisesti parhaan hinnan. Tämä määrittää kaupantekoa myös siinä tapauksessa, että tilaa ei pirstota.

suomi taitaa olla jopa kuuluisa et tiloja,   niin mettä kuin peltojakin pilkotaan hyästi.   ei taija olla etes metässä tuolla mittapuulla myytäviä?    kun perikunta sit laittaa peltoja myyntiin ni on jopa puolen hehtaarin aloja myynnissä vaikka on samaa lohkoa.    se jären käyttö on kait kielletty tuollakin..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - tänään kello 11:16

400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.

-SS-

Hyvin harvassa on vielä sellaisia tiloja, joiden oma peltoala ylittää 200 hehtaaria, näistä vielä harvemmassa ovat ne, jotka tulevat myyntiin. Ehdoista riippuu, tuleeko ostajia. Pilkkomalla myyjä saisi todennäköisesti parhaan hinnan. Tämä määrittää kaupantekoa myös siinä tapauksessa, että tilaa ei pirstota.

Mäkin näkisin et SS:n esimerkki ei ole vielä tätä päivää. Se että onko 60ha joka on lähelle keskiarvo tilakokoa turvassa sanotaan seuraavat 30v joka on ehkä keskimäärin yhden sukupolven viljelyura niin ei varmastikkaan mut kukaanhan ei kiellä hankkimasta sen 60ha jälkeen taas 30ha tai jotain. Rahoituksestahan se on kiinni ja kuten olen kirjoittanut niin rahoitus ei edelleenkään tunnu olevan ongelma.

Yhtä metsän myyntiä seurasin joku viikko sitten. Yhteispinta-ala lähes 200ha. Koostui neljästä kappaleesta muutaman kymmenen kilometrin etäisyyksillä toisistaan. Koko kohteesta oli tehty yksi tarjous, joka ylitti pyyntihinnan. Joka palasta ei kait edes tehty yksittäisiä tarjouksia ja joistain tarjoukset oli reilusti alle pyynnin    . Joten ehkä ne pienet yksittäiset  palat (10- 70ha )  metsästä eivät innosta miljonäärejä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - tänään kello 11:16

400 ha:n kauppaan tulee ehkä yksi tarjous, miksi maksaa viittä miljoonaa, kun ehkä jo kolmella pääsee ainoana jättämään tarjouksen.

-SS-

Hyvin harvassa on vielä sellaisia tiloja, joiden oma peltoala ylittää 200 hehtaaria, näistä vielä harvemmassa ovat ne, jotka tulevat myyntiin. Ehdoista riippuu, tuleeko ostajia. Pilkkomalla myyjä saisi todennäköisesti parhaan hinnan. Tämä määrittää kaupantekoa myös siinä tapauksessa, että tilaa ei pirstota.

Juu harvassa ovat tilat (yleensäkin tulevaisuudessa), mutta tosiasia on se, että siihen 500 - 2000 ha:n kokoluokkaan pyritään pää täristen, niin kauan kuin on edes mahdollisuus. Nyt sitten nämä 10 ha:n pikkupalstat nousevat 100-150 tuhanteen, juuri tuon takia. Mutta ne ovat oikeasti rajallinen luonnonvara: 500 ha:n tilaan tarvitaan viisikymmentä tuommoista kauppaa lohkomisineen ja kaupanvahvistajan ym. kuluineen. Pitkä on maahankinnan väylä sillä tavalla. Mutta valmiiksi isot tilat ovat siirtäneet maaomaisuuden edullisesti seuraavalle sukupolvelle, jolla on nuorenviljelijän tuki ja aloitustuki shoppailua varten, ja näin on olemassa kiinnityksillä vivutettavaa maaomaisuutta, siinä se ehkä onkin, sukupolvenvaihdostapauksissa ison tilan vakuusarvo lisämaata vivutettaessa saattaa olla hyvin kilpailukykyinen, verrattuna siihen, miten paljon siihen vakuudeksi laitettavaan omaisuuteen on "kassavirtaa" tarvinnut käyttää, sukupolvien ketjussa.

Mutta pankkien riskit kyllä kasvavat, jos sadantuhannen lainan sijasta onkin viiden miljoonan laina siellä. Joskus ammoisina aikoina aatelisten korttipöydissä menetetyt tilat pääsivät ympyröiden ulkopuolelta tulleiden rahamiesten, kauppiaiden, korkea-arvoisten virkamiesten ja tehtaanomistajien omistukseen. Someron kokouksessa tuli ilmi asia, että useampi kuiva vuosi tekee suurtilallekin tappiota, eli se velka ei lyhenekään. Nyt ehkä jälleen tarvitaan valtion mukaantuloa, maksaa velkoja pois vakauttamisrahoituksen muodossa. Mitä suurempi tila, sitä suurempi velka, sitä huolestuneempi on osuuspankin johtaja, ennen ainakin tuli vakauttamisrahoituspäätös tosi nopeasti, kun viesti kulki suoraan neliapilajärjestökentän yli maatalouden hallintoon.

Palkkatilirahoituksen osuutta liioitellaan viljelijäpiireissä, jostakin syystä. Puuttuuko se tilinauhan katselun kokemus ?  Jonkin sotejohtajan 15000 euron kuukausipalkka riittää nettona kuluineen ehkä kuuden  hehtaarin lisämaakauppaan vuodessa. Puolison pitää hoitaa asuntolainat ja koko perheen elatus myös.

-SS-

Joten ehkä ne pienet yksittäiset  palat (10- 70ha )  metsästä eivät innosta miljonäärejä.

Juu ei ehkä metsäkaupoissa, seviottipukuiset pörssimiehet. Mutta viljelijät ovat eri tilanteen edessä, eivät noin vain shoppaile, vaan taistelevat hengissä pysymisensä edestä. Itä-Suomen nuorille tupailtaviljelijöille tehty raivioiden tukijonojen ohituskaista saa epäilemään, että vanha jo kuopattu agraaripuolueiden lempilapsi, laki oikeudesta hankkia maatalous- ja metsämaata kokee seuraavaksi todellisen renessanssin. Voi olla jopa vaalikausiaikataululla todellisuutta.

Siihen on valmistauduttavat ikenet verta tirskuen, että pääsisi edes ns. osto-oikeudellisten listalle vaikka sitten viimeiseksi.

-SS-

Metsäpuolella rahastot ovat ostaneet isoja kokonaisuuksia kovaan hintaan. Taitaa olla pakko ostaa kun ihmiset tunkevat rahaa sisään. Pienten alojen ostaminen olisi noille liian työlästä. Pieniä aloja taas on osteltu puuhametsäksi ja niidenkin hinnat ovat kovat. Muutaman kymmenen hehtaarin metsät taitavat olla vähiten kysyttyjä.
Suomalaisen tilan keskiviljelyala on n. 60 ha. Vuokrapellon osuus on 38 %, joten omaa peltoa on keskimäärin n. 40 ha.

Ps. Loimaan kaupungin maista osa oli kierroksella. Mulla ollu tässä starolla yhen kiekan 2016-2020 n. 10ha. Nyt tarjosin 530€/ha kun sijainniltaan hyviä jurttimaita asvaltissa kiinni. Ei johtanut toimenpiteisiin. Tästä 15km pohjoseen vampulan puolelle tommosta ei kannata edes jättää. Siinä teille taas kriisiä.

 

yksi mielenkiintoinen ajatus somerolla oli se, että kotimaisena lihana myytävät eläimet pitäisi myös kasvattaa kotimaisella rehulla. Ajatus on että eläimen asuinpaikka ei yksin ratkaise, vaan myös se että syö kotimaista. Tämä tietysti vähentäisi tuontivalkuaisen tuontia ja myös ohran, jota sitäkin on tuotu. Vastaavasti kotimaista tuotantoa voisi
em kasveissa lisätä.

yksi mielenkiintoinen ajatus somerolla oli se, että kotimaisena lihana myytävät eläimet pitäisi myös kasvattaa kotimaisella rehulla. Ajatus on että eläimen asuinpaikka ei yksin ratkaise, vaan myös se että syö kotimaista. Tämä tietysti vähentäisi tuontivalkuaisen tuontia ja myös ohran, jota sitäkin on tuotu. Vastaavasti kotimaista tuotantoa voisi
em kasveissa lisätä.

Pitäisikö suomalainen vilja kasvattaa suomalaisilla lannoitteilla ja kasvinsuojeluaineilla?

Eipäs saivarrella.