Investointi onnistuu, jos on rahaa tai saa rahaa ja on valmiuksia maksaa se takaisin. Jos peltohehtaarin saa nelinumeroisella luvulla, myyjää on kusetettu tai puhuttu muuten vain mukavia.

Sukupuo-köh-polvenvaihdoksen läpikäyneet nuoret isännät eivät ehkä oikein ymmärrä, että sukupolvenvaihdoskauppojen ulkopuoliset maakaupat varsinkin rintamailla ovat hinnaltaan melkoisella kertoimella eri suuruusluokkaa kuin kokotilan kaupat - isulta tai äityliltä saadut. Maaperällä voi olla vaihtoehtoistakin käyttöä, aurinkopaneelikentät, ja sen semmoiset.

Maatalous- ja metsämaan ostorajoituksia nuoret ennen aikaan tupailloissa riekkuivat, eläinlääkärit, apteekkarit, lentokapteenit ja eläköityneet upseerit niitä maatiloja olivat heidän nenänsä edestä kilvan huutamassa. Tulevaisuudessa lisämaakaupat muuttuvat miljoonakaupoiksi, koska ne muutaman  hehtaarin pikkutilat on jo syöty. Sitten kun myynnissä olisi 10-20 ha, ei isommillakaan tiloilla näy enää olevan  kykyä huutaa paljon yli 10000 euron hehtaarilta, jollei sitten isulla ollut ennestään ollut 20 ha:n soranottoaluetta tai hyvää kaupallista kalliomurskealuetta hyödynnettäväksi. Sitten kun seuraavaksi nämä yli 100 ha:n häviämään tuomitut tilat tulevat myyntiin, voi pelkän maainvestoinnin suuruusluokka olla reilusti yli miljoonan.

Siinä ostajien joukkoon saattaa ilmaantua firmansa myyneitä bizznesmiehiä, bitcoin-miljonäärejä tai jopa ulkomaalaisia sijoittajia. Tietysti maansa myyville ja mahdollisille perikunnille tämä on hyvä asia, maanhankinnan rajoitukset käytännössä pakottaisivat luopujat rahoittamaan plantronics-korvanappiagribizznesmiesten monopolimaanhankintaa.

-SS-

Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari  hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?

Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari  hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?

Ensimmäinen järjen ääni.
Jokainen tehköön mitä haluaa mut nykymuodin mukaista on syyttää ongelmistaan kaikkia muita.. siihen kai tämä someron tapaaminenkin perustui.

Ihmettelin jo 24 keväänä kun porukka kylvää pää märkänä. Ei haitannut laskevat viljan hinnat ka korkealla olevat panoshinnat. Samaa ihmettelyä jatkoin tänä keväänä. Vieläköhän tarvii ens keväänä ihmetellä?

Sattui sosiaalisella mediassa viljatavastian nimissä tehty postaus jossa tuotiin samaa asiaa ilmi kuin itse yrittänyt tässä tuoda. Viljamarkkina on nyt haastava ja hyviä kauppoja ei saa tehtyä ulos. Silti kilvan vaaditaan vilhan hinnan nostoa. Millähän perusteella?

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 28.10.25 - klo:21:17

Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari  hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?

Ensimmäinen järjen ääni.
Jokainen tehköön mitä haluaa mut nykymuodin mukaista on syyttää ongelmistaan kaikkia muita.. siihen kai tämä someron tapaaminenkin perustui.

Ihmettelin jo 24 keväänä kun porukka kylvää pää märkänä. Ei haitannut laskevat viljan hinnat ka korkealla olevat panoshinnat. Samaa ihmettelyä jatkoin tänä keväänä. Vieläköhän tarvii ens keväänä ihmetellä?

Sattui sosiaalisella mediassa viljatavastian nimissä tehty postaus jossa tuotiin samaa asiaa ilmi kuin itse yrittänyt tässä tuoda. Viljamarkkina on nyt haastava ja hyviä kauppoja ei saa tehtyä ulos. Silti kilvan vaaditaan vilhan hinnan nostoa. Millähän perusteella?

Aha. Joku luvatta vuotaa Tavastian tiedotteita ulkopuolelle. Siinä voi käydä kehnosti jäsenelle. Ei kyse ole siitä, että hyviä kauppoja pitäisi saada, mutta että yleensäkin saisi kauppoja aikaiseksi. Tässä on juuri se idea, että myyt halvalla ulkomaille, että kotimaan ostaja pysyy varpaillaan. Henkisillä tekijöillä on näissä Suomen ympyröissä yllättävän suuri merkitys, eivät viljaliikkeiden meklarit mitään taloustieteen tai muun tieteen nobeleita pokkaa tai saata viljakuormaa kuuta kiertävälle radalle, että ihan ovat niitä kasin matikkapäitä vaan.  Suuri ongelma on se, että vilja ei liiku ollenkaan, ja jopa joillakin eläintiloilla, jotka myös ovat viljamarkkinoilla, on silti rahan tarvetta ympäri vuoden eikä voi pitää useampaa vuotta peltoja paketissa, odottamassa parempia aikoja.

Satasen vientikauppa on aina parempi kuin kuivattu ja varastoitu vilja, jonka joutuu kippaamaan mettään.

-SS-

Jos joutuu yhdenkin kuorman kippaan metsään, niin suosittelen kunnille, jo että alkaisivat kaa ottaa viljan metsään kippaus alueita. Aina kannattaa olla vähän etupellossa.. Niinkuin sanotaan. Tuli tossa mieleeni, kun olen lueskellut näitä, että muistelen kun kysyin papaltani, että millaista siellä sodassa oli.. Ei vastannut.. Niin ajattelin, että jos oma lapseni lapseni kysyy minulta tulevaisuudessa miltä se Suomalainen ruoka maistui.. Lisäksi ajattelin, että nyt oli tämä Somero 1 tilaisuus. Näitä varmaan tulee olemaa Somero 2, Somero 3 jne.. Sittenkun Somero 4 on menossa.. Siellä varmaan on saman verran porukkaa kuin Somero 1, mutta sillä erotuksella, että mukaan on päässyt kaikki Suomen sen aikaiset viljelijät..

mutta onko meillä nyt ihan 100% omavaraisuus rypsistä, rapsista mallaohrasta ja kuminasta esim...   ja miksi ei meillä esim tuoteta sinimailasta vientiin?   onko pellolla pakko kasvaa vain sitä vehnä??

Nythän oli tää projekti kun yritettiin rättipäille kasvattaa säilörehua täällä. Ei vissiin ensimmäistäkään erää vienyt….

mutta onko meillä nyt ihan 100% omavaraisuus rypsistä, rapsista mallaohrasta ja kuminasta esim...   ja miksi ei meillä esim tuoteta sinimailasta vientiin?   onko pellolla pakko kasvaa vain sitä vehnä??

Kaikki eivät osaa laskea suurilla luvuilla, eivätkä ainakaan osaa miettiä, millaista se kunkin viljelykasvin viljely on, ja millaiset ovat suhteet. Ns. suuria erikoiskasveja ovat
- rypsi/rapsi, vaihtelee 20000 - 180000 hehtaarin välillä. Keväästä riippuu ja viljelykierrosta. Satotaso on voimakkaassa laskussa, huolimatta näistä RypsiRapsi-kahvi-viineriparlamenteista,  joten jossakin vaiheessa pitää vain tunnustaa, että kevätöljykasvi ei ole ainakaan etelässä mahdollinen kasvi, tuholaispaineen takia. Sanoisin, että 50000 ha on tiukassa. Jos hyvin sujuu, etelärannikon mukaan tullut rypsinviljelijä on kymmenen vuotta mestari, sitten saa enää sen jonkun 500-800 kg/ha, joka on aivan ala-arvoinen torjunta-aineiden ja lannoituksen kuluun nähden.
- kumina 15000 ha  Transfarmit ja Carawayt ovat uransa alkuaikoina olleet yrityksinäkin melkoisen valtiontukirahan sateen alla, lisäksi kuminan pinta-alatuki  varhaisempina aikoina oli suorastaan törkeä. Nyt markkinat pysyvät tasapainossa välittäjien arvioiman menekin osalta, ei sieltä satojatuhansia hehtaareja löydy. Kiintiö ei voi juurikaan kasvaa.
- sokerijuurikas  15000 ha, jossakin vaiheessa sopimuksia ei enää tehdä lisää, eikä suopeita tukimuotoja riitä enää kovin paljon lisää, ottamatta jostakin muualta pois. Tosiasiassa Varsinais-Suomi jollakin järkevällä etäisyydellä tehtaasta on ydinaluetta, on melko kallista kuskata vettä ja multaa yli Suomen. 50 tonnin juurikaskuormassa on 30 tonnia vettä enemmän kuin viljakuormassa.  Vaikka sokerista olisikin alituotantoa, hehtaarien kerryttäminen juurikkaalle on ainakin valtiolle kalleimpia mahdollisia viljelysuuntia.
- herne 25000 ha suurimmillaan, ja markkina oli aivan tukossa jo, vaikka juhlapuheissa toisin väitetäänkin
- härkäpapu fuck off.
- hamppu 5000 ha? koko EU-alueella 33000 ha, ja nousee voimakkaasti.
- peruna 18000 ha, se on koko tilan osalta jo aivan eri viljelyteknologiaa plus lajittelimot ja kylmävarastot ym.

Nämä kun laskee yhteen, saa vaivaiset 128000 ha, siis jo viljelyssä olevaa ei-viljaa. Vilja-ala näinä vuosina on ollut noin 1 miljoona hehtaaria eli lähes kahdeksankertainen erikoiskasveihin verrattuna. Jokin tuhat hehtaaria tattaria, pellavaa tai oopiumiunikkoa ei pelasta tätä peliä. Erikoiskasvien alan tuplaamisen jälkeen itkisivät ainakin maha pystyssä kulkevat perunakeisarit ja sokerijuurikasrälssi, että heidän ympyrät sotketaan. Silti 870 000 ha viljaa tarvitsisi löytää paikkansa. 10 % vähennys ei riitä niin sanottujen "markkinoiden" korjaamiseen, sen vähintään pitää olla 25-30% vähennys, ennen kuin tuonnin lisäkustannukset alkavat todella kilpailemaan kotimaisen viljan kanssa.

-SS-

Tiedän useita peltokauppoja B-alueella tehdyn hintaan 4000-6000e/ha. Pinta-alat noissa kaupoissa 6-30ha. Itse oltu mukana osassa.

Voi jummi jammi. Alle 10 000 hehtaari  hinnalla myyjää on kusetettu ja samaan aikaan itketään kannattavuutta. Kannattaisko todella käyttää laskinta ja jättää itkut itkemättä ja kalliit pellot ostamatta ? Toki nykyään pelto maksaa tuon kympin, mutta saako siihen laskimen näyttöön kannattavuutta ilmaisevia lukuja?

Jos tuotantoa pitää laajentaa, niin pellon osto on ainoa vaihtoehto. Vuokraaminenkin onnistuu, jos vuokra-aika on 50 vuotta. Muussa tapauksessa vuokrapelto kulutetaan loppuun.

Siinä on muuten yksinkertaisuudessaan hassu juttu, että jos pitää laajentaa kasvinviljelyä, niin peltoa pitää hankkia. Maksoi se kuinka paljon tahansa. Jos taas kasvinviljelypinta-alaa ei kasvateta, peltoa ei tarvitse hankkia.

Ja nyt tarkkana. Lisämaan hankinta tarkoittaa pellon hankintaa. Eli jos ei halua laajentaa viljelypinta-alaa, peltoa ei tarvitse hankkia. Eli jos haluaa laajentaa kasvinviljelyä pinta-alaa kasvattamalla, peltoa pitää hankkia jostakin. Pellon hankinta tapahtuu yleensä rahaa vaihtamalla, ei laskimella.

Laskimella voi laskea helposti pellon kokonaishinnan, jos tietää hehtaarihinnan ja mikä tärkeintä, hehtaarimäärän. Laskimeen voi syöttää myös kokonaishinnan ja ennalta tiedetyllä hehtaarimäärällä jakamalla saa selville hehtaarihinnan.

Eli jos tilan toimintaa haluaa laajentaa pinta-alaa kasvattamalla, peltoa pitää hankkia hinnasta riippumatta. Se on sitten eri asia, kestääkö rahapussi hankintoja. Ja vielä yksi uskomaton asia. Pellon hinta on yleensä peltona aivan sama jokaiselle tuotantosuunnalle.

Aika monta yritystä pystyy perustamaan tyhjästä pienelläkin pääomalla, mutta kasvinviljelyä ei voi aloittaa tyhjästä. Se on teoriassakin mahdotonta.

Juu maksetaan vaan vuokraa 400e ha... En maksa jatkossakaan😎

Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa 

Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa 

Järkeviä sanoja yhtä kaikki.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - tänään kello 19:27

Paraneeko kannattavuus aina laajentamalla ? Itte pienviljelijänä oon aika harvoin itkenyt heikkoa kannattavuutta. Mutta sen tiedän, että näillä pinta-aloilla ja rehuviljan satotasoilla kuolisin kait nälkään. Se nälkä tulisi varmasti aiemmin, jos investoisin kalliiseen peltoon. Tietenkään ajatus "ei ne suuret tulot vaan pienet menot" ei kuulu mitenkään nyky maatalouden trendeihin. Kannattaa hakata päätään seinään ja hinnalla millä hyvänsä hankkia itselleen lisää työtä ja heikompaa taloudellista toimeentuloa 

Järkeviä sanoja yhtä kaikki.

No hieman karrikoidusti. Eihän noilla sanoilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tai toki on tällaiselle jolla mittarilukemat eivät todellakaan anna oikeutusta suuriin investointeihin. Eihän siinä, jos pelto säilyttäisi  arvonsa tulevaisuudessakin, mutta säilyttääkö ? Jatkajattomana pessimistinä epäilen , enkä näillä leveyksillä ole ajatuksineni edes yksin. Tosin pelto vaihtaa omistajaa kait korkeimmillaan n. 14 000 euron hehtaarihinnoilla, mutta kuinka kauan?

No toki en oikein ymmärrä viime talven huippuhinnoilla arvioitujen metsätilojenkaan yli pyynnin tehtyjä tarjouksia. Ne ihmetykset tietysti kuuluisivat tuonne metsätalous palstalle, mutta sama kateellisen , tyhjä taskun ihmettely niihinkin liittyy.