miten mahtaa tuolla ulkomailla tuo viljan myynti olla kannattavaa?   eiks carlsonkin ihmetelly kun sai vuoten tulokseks sen oliko 114 puntaa?     ja sentäs oli aika isolla tuotanto.          mutta kait se on maatalouten osa olla mopen kanssa.    ei taija löytyä mitään hokkuspokkusta jolla asiat korjaantuis,  niin täällä kuin maailmalla.

Sama ongelma se on ympärimaailmaa tällä hetkellä. Kysyntää olisi kun väestö kasvaa mut maksukykyistä kysyntää ei ole ja tuotanto on liian suurta jonka seurauksena hinta laskee. Kulut nousee kuten lannoitteet ja viisas viljelijä miettiikin ostaako vai ei. Ja mitä voi ostaa.
Riskin ottaja voi heittää toiselta tililtä rahaa toiselle kuten clarkson tai joku saattaa ottaa pikavipinkin. Joku voittaa ja joku hävii. Suuri peli tämä on.

Asiaan ei todellakaan ole mitään taikatemppua. Jos suomesta pystyttäisiin viemään tavaraa ulos niin homma toimisi. Meillä korkeammat kukut ja huono ilmadto tekee sen et meistä ei ikinä tule ilman yhteiskunnan avustusta (tuki tai vanhan ajan markkinoitimaksu) ruuan nettoviejiä. Näin ollen oma tuotanto pitää saada suhteutettua omaan käyttöön. Tukea (rahaa) ei tule mistään lisää vaan päinvastoin niin homman pitää vain alkaa joustamaan. Peltoa ja tuotantoa pitää saada pois tai sit pitää kieltää apulannan käyttö jotta keskisadot tippuvat. Hommaa on pakko tehostaa koska hehtaarilta saatava kate on niin pieni et niitä hehtaareja on tehtävä monta et edes yksi ihminen saa siitä leivän. Maatalouden ulkopuolelta tuleva raha sit sotkee koko systeemin oli se raha mistä tahansa.

Ei ole helppoja aikoja edessä.

Totuus on vain se et kannattavuus on nyt heikko ja olisi peiliin katsomisen paikka. Mut on se tietysti helpompi syyttää viljanostajia, kauppaa tai liian pieniä tukia...

Ihan kuin tämä virsi olisi kaikunut jo monta kirkkovuotta, mutta jostain muualta kuin kasvinviljelijöiden keskuudesta. Nyt kun nämä pakanat yrittävät vääntäytyä samalle parvelle veisaamaan, niin eihän se käy. 

Ja yksi kuiva kesä niin jo parkuu et on kallista.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.10.25 - klo:02:14

olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa  mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?

Tässä varmaan homman pihvi. Aika kattavasti oli MT:ssä ostajapuolen edustajien näkemyksiä tilanteesta. Niissä oli hyviä hyviä ideoita. Esim. tämä satamien kehittäminen ja ainakin yksi satama sellaiseksi, että lastaus onnistuu läpi vuorokauden. Helppoa uskoa, että vienti on välikäsille välttämätön paha ja omalla tavallaan sen ymmärtää, koska riskitkin on melkoisia. Jos vienti olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi.

Kyllä meillä on satamia ja syväsatamia ja vaikka mitä. Ei ne estä toimintaa paitsi että tilaa saisi varmaan aina olla vähän enemmän. Ongelma on ammattiliitot ja työehtosopimukset jne, jotka käytännössä estää 24/7 työskentelyn. Ei satamiin tarvitsisi investoida kuin vähän lisää varastotilaa

Nyt kun nämä pakanat yrittävät vääntäytyä samalle parvelle veisaamaan, niin eihän se käy. 

Luken numeroista esiintynyt asiantuntija esitteli kannattavuuskertoimia, eikä kannattavuuskehityksessä ole tapahtunut mitään kovin voimallista, kannattavuuskerroin on jopa parantunut, kerrottiin lehdessä, oliko se nyt 0,47. Lehtiuutisissa asiaa siis korostetaan, että kannattavuus on vielä kohtuullisella tasolla. Sitä ei kuitenkaan avata, että kerroin on eri tuotantosuunnilla erilainen, ja tukikaudesta 2023 lähtien on kannattavuuskertoimissa tapahtunut eriytyminen viljatilojen ja karjatilojen välillä: Karjatiloilla kannattavuuskertoimet vaihtelevat enimmäkseen 0,4:stä 1,17:ään  (siipikarjatilat ovat kärjessä). Suurin karjatilojen ryhmä, lypsykarja- ja nautatilat, ovat kannattavuudeltaan keskikastia 0,82 - 0,95. Sikatilat ovat poikkeus, kun kannattavuus on ollut nollan tienoilla. Eihän niitä taida viittäsataa enempää enää ollakaan.  Ehkä niissä on enimmäkseen viljapainotteista maataloustuotantoa siltikin.

Mutta nämä ovat vain ne kuuluisat Essayahin 8500 tilaa, jotka vielä ovat jotenkin pysyneet tuottojen ja kulujen suhteessa tasapainossa. Taloustohtorissakin on kuitenkin mukana isompi määrä viljatiloja (ja kymmenentuhatta mikrotilaa varmaankin ulkopuolella tilastojen)

Viljatiloilla kannattavuuskerroin on selvästi eläintilojen keskimääräistä kannattavuuskerrointa 0,67 pienempi, 0,32. Joissakin kalvoilla esitetyissä lukemissa oli miinusmerkkejä, mutta ne eivät varmaan ole oleellisia tässä, ei niitä välttämättä lehtiartikkeleihinkaan ole printattu. Siis 0,32 on pienempi kuin 0,67.

Tai jotain.

-SS-

Ja yksi kuiva kesä niin jo parkuu et on kallista.

Tilanteet tosiaan vaihtelee kovastikin välillä. Mitäpä jos ensi vuonna iskee kova kuivuus koko maahan ja tulee kunnon katovuosi, niin järjestetäänkö silloin taas  kriisikokous?

Kyllä meillä on satamia ja syväsatamia ja vaikka mitä.

Eivät ne kelpaa viljan vientiin, sanoin Hankkijan mies. Oli sen sata syytä, miksei onnistu. Metsäteollisuus vie vain noin 10 miljoonaa tonnia massaa, paperia, kartonkia, puutavaraa laivoilla ulkomaille, sehän on aivan minimaalinen määrä Suomen viljasatoon verrattuna, tai jotain.

Eihän semmoinen ulkomaanviljakauppa muutenkaan ole helppoa, pitäisi soitella jollekin ulkomaanpellelle rallienglannilla, miksi lisää hommia itselleen järjestäisi.

-SS-

Kannattavuus olisi vielä heikompi viljatiloilla, jos kalustoa vaihdettaisiin uudempaan. Mutta milläs rahalla vaihdat. Sitten joku onnekas saa ostettua 10 hehtaaria peltoa yli sadalla tonnilla. Sitten se tajuaa, että pitäisi kyllä ostaa yli puolella miljoonalla 50 hehtaaria, jotta edes jotain tekemistä olisi. Lopulta hän tajuaa, että eihän sekään riitä.

Puolen miljoonan takaisin maksuun menee 25 tonttua vuodessa, jos saa 20 vuoden takaisinmaksuajan. Siihen vielä korot päälle. Kyllä saa 50 hehtaarilta tulla kova sato, jotta saat maksetuksi lyhennykset ja verot, koska investointitukea 0 prosenttia saadulle tilan toiminnan laajentamiselle ei ole olemassa edes poistoja verotukseen. Sitten olisi vielä niitä koneita ja muita turhia menoja.

Eli peltoviljelytilan mahdollisen pääoman kertyminen on auttamattomasti jäljessä, verrattuna tiloihin, jotka saavat tuotannon kehitykseen investointitukia, sekä kaikkia muitakin tukia. Ja tämä ilmiö ei ole markkinaehtoista. Se on poliittisen toiminnan tulos. No, onko sitä pakko sitten viljellä, jos ei sovi muottiin. Ei kai ole.

Kannattavuus olisi vielä heikompi viljatiloilla, jos kalustoa vaihdettaisiin uudempaan. Mutta milläs rahalla vaihdat. Sitten joku onnekas saa ostettua 10 hehtaaria peltoa yli sadalla tonnilla. Sitten se tajuaa, että pitäisi kyllä ostaa yli puolella miljoonalla 50 hehtaaria, jotta edes jotain tekemistä olisi. Lopulta hän tajuaa, että eihän sekään riitä.

Puolen miljoonan takaisin maksuun menee 25 tonttua vuodessa, jos saa 20 vuoden takaisinmaksuajan. Siihen vielä korot päälle. Kyllä saa 50 hehtaarilta tulla kova sato, jotta saat maksetuksi lyhennykset ja verot, koska investointitukea 0 prosenttia saadulle tilan toiminnan laajentamiselle ei ole olemassa edes poistoja verotukseen. Sitten olisi vielä niitä koneita ja muita turhia menoja.

Eli peltoviljelytilan mahdollisen pääoman kertyminen on auttamattomasti jäljessä, verrattuna tiloihin, jotka saavat tuotannon kehitykseen investointitukia, sekä kaikkia muitakin tukia. Ja tämä ilmiö ei ole markkinaehtoista. Se on poliittisen toiminnan tulos. No, onko sitä pakko sitten viljellä, jos ei sovi muottiin. Ei kai ole.

Niin eipä sitten ihme että suuri osa viljatiloista onkin sivutoimisia, mennään eteenpäin sillä mitä on ja vanhalla kalustolla, ei investoida uusiin koneisiin eikä lisämaahan.
Tuolla tavalla pärjää ainakin omillaan ja mahdollisesti jää vähän plussallekin, mutta varsinainen toimeentulo tulee siitä päätoimesta.

Kannattaa vaan miettiä vahvasti, järjen kanssa, sitä saven myymistä  pois ja mennä oikeesiin töihin mistä maksetaan. 

Jos em ei ole vaihtoehto niin sitten vaan jatkaa valittamista ja jää tuulettimen eteen paskamyrskyyn... 

....Kun ne maatalouden liitännäiset ja muu sen sellainen ei ole etiketin mukaista...

Tai sitten käy kuten oikeassa yritysmaailmassa, kannattamaton  liiketoiminta loppuu joka tapauksessa. 

Sivutoimisena normaali viljanviljely onnistuu jollakin tavalla. Jotain investointeja pystyy tekemään ja infraa tekohengittämällä ja kattoja paikkaamalla asia onnistuu.

Sitten jos aloittaa voimaperäisen laajentamisen peltoja ostamalla, velkasuhteen pää tulee nopeasti vastaan. Johtuu pellon ylihinnasta ja viljelyn kannattamattomuudesta. Aika harvoin näkee kannattavuuslaskelmia, joissa olisi otettu huomioon pellon ostamisesta aiheutuva verovähentämätön kulu.

Eli jos tyhjästä aloittaa, niin teoriassa toimintaa on mahdollista kasvattaa hyvin hitaasti. Tosin jos on peltoa 20 hehtaaria ja myyntiin tulisi 50 hehtaaria, velan määrä nousisi kipurajoille. Joudut kompensoimaan toimeentuloa toisella ammatilla, joka saa olla sitä parempaa hommaa, mitä enemmän peltoa ostat. Koska silloin iskee Matti Näsä syndrooma. Eli ei ole varaa ostaa vähennyksiä. Yhden hehtaarin osto olisi paljon helpompaa.

Siksi sivutoiminen viljely on usein ainoa vaihtoehto, jotta tilaa voi ylläpitää ja kehittää. Varsinkin kun puhutaan pienikokoisista ja laajennushaluisista tiloista. Tämä tosin on myrkkyä joillekin tuotantosuunnille ja vaatimukset tukien poistamisesta taksin ajajilta herää tasaisin väliajoin. Ja sitten jos vähän toiseen suuntaankin laitetaan vastaavaa meteliä, niin kyllä kaiku vastaa tuhatkertaisena.

Kannustakaa jälkikasvujanne opiskelemaan. Mielellään luonnontieteitä, humanisteista ei ole niin suurta lukua. Ei sen vuoksi, että he lähtisivät lasipalatseihin toimistohommiin vaan siksi, että he oppisivat jotain järkevää. Sitä oppia voi sitten soveltaa sivutoimisena maajussina tai ihan miten vaan. Pääasia että on teoreettista ymmärrystä ja ruohonjuuritason kokemusta. Sitä yhdistelmää ei voita mikään.

Pankit hillitsee kummasti sitä laajentamisvauhtia, ei putoo enää kolikoita yhtä jelposti ku muutama vuosi takaperin.

Se on se rakennemuutos, jos siittä on jääny jälkeen niin kyytiin ei enää pääse…

Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.

Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.

Niin on enkä mä sitä moiti. Laskutaitoa täs kaipaillaan..

Pari päätoimista kasvinviljelijää tulee mieleen. Toisella joku 150ha. Satunnaisia puukauppoja tekee ei muuta. Toinen sit 30ha. Sama et satunnaisia puukauppoja ja siinä se.

Joku tuossa epäiliä ettei kasvinviljelijät investoi. Kyl niitäkin on. Keväällä oli 20ha myynnissä. Kolleega jutteli et viisi numeroinen luku per ha oli maksettu. Oma 4 numeroinen tarjous ei ainakaan riittänyt. Tehtaalla kulkee ostaja töissä.

Toinen kauppa keväältä. Oliko 6ha. Ostaja käy korjailemassa autoja. Kolmas kauppa oli reilu 30 ha. Osa-aika viljelijälle sekin meni. Sellainen moniala yrittäjä. Tekee mitä vain..

Et juu ei kaikki oo lopettanut investoimasta, vaikka huonosti kuulemma menee..

Lainaus käyttäjältä: Make - 28.10.25 - klo:19:31

Kasvinviljely on lähes aina sivutoimista. Joko menet pääosin eläinkopille töihin tai sitten oikeisiin töihin.

Niin on enkä mä sitä moiti. Laskutaitoa täs kaipaillaan..

Pari päätoimista kasvinviljelijää tulee mieleen. Toisella joku 150ha. Satunnaisia puukauppoja tekee ei muuta. Toinen sit 30ha. Sama et satunnaisia puukauppoja ja siinä se.

Joku tuossa epäiliä ettei kasvinviljelijät investoi. Kyl niitäkin on. Keväällä oli 20ha myynnissä. Kolleega jutteli et viisi numeroinen luku per ha oli maksettu. Oma 4 numeroinen tarjous ei ainakaan riittänyt. Tehtaalla kulkee ostaja töissä.

Toinen kauppa keväältä. Oliko 6ha. Ostaja käy korjailemassa autoja. Kolmas kauppa oli reilu 30 ha. Osa-aika viljelijälle sekin meni. Sellainen moniala yrittäjä. Tekee mitä vain..

Et juu ei kaikki oo lopettanut investoimasta, vaikka huonosti kuulemma menee..

Ootko aatellu et menisit myös vieraalle töihin ni voisit ostella niillä viisnumeroisilla peltoa niin ei tarvis valittaa