Onkohan savialuellaa näissä harvoissa karjapaikoissa maan rakenne erilainen kuin viljatiloilla? Sikahomma ja savipellot voi olla aika raaka yhdistelmä kyllä pudemmänpäälle. Ei tuo maissikaan kyllä savikoille sovi pidemmänpäälle. Nämä hiedat näyttää aika hyvin kestävän sitä, toki eihän sitä ole vielä 15 vuotta pidempään täällä viljelty

Maalajikysymys pitkälti miten eri siipimallit kärsii nopeutta. V-siivelläkin pystyy kyllä kyntämään ihan hyvin 9km/h jäljen ollessa vielä siisti.

Onkohan savialuellaa näissä harvoissa karjapaikoissa maan rakenne erilainen kuin viljatiloilla? Sikahomma ja savipellot voi olla aika raaka yhdistelmä kyllä pudemmänpäälle. Ei tuo maissikaan kyllä savikoille sovi pidemmänpäälle. Nämä hiedat näyttää aika hyvin kestävän sitä, toki eihän sitä ole vielä 15 vuotta pidempään täällä viljelty

Mitä noita peltoja on tullut viljelykseen niin pelloista voi "lukea" kauanko lehmät olleet pois ja sitä myöden nurmen viljely. Kyl tämä nykyinen polvi joka lopettelee nyt viljelyä niin on tehnyt ison "palveluksen" siirtymällä karjattomaan elämään. Se nurmi siellä kierrossa olisi vain pakollinen. Ja kylhän karjanlanta siis sellainen kuivalanta olisi hyvää tavaraa.

Sianlietelanta joka pääasiassa vettä ja ainainen viljan viljely ovat raaka yhdistelmä. Vetoletkulevitys poistaa tuon lietekärryn sieltä pellolta mut on kallis ja monimutkainen systeemi. Toki tulee sianpaskan mukanakin jonkin verran orgaanista ainesta takaisin peltoon mut sanotaan et menee hyötyjen kanssa aika tasan haittoihin nähden. Ei se kuivalantakaan tietysti sinne pellolle lennä vaan vaunulla sekin on ajettava. Mut siinä kaiketi päästään kuitenkin pienempiin levitysmääriin per hehtaari. Joku kana/broileri pehku on varmaan parasta. Jos olisin taviksessa niin pyrkisin ajamaan kaiken lannan syksyllä. Pelto on silloin yleensä kuivimmillaan ennen syyssateita. Nyt luomussa pakko yrittää ajaa myös keväällä jotta saisi kasveille typpeä kasvuun.

Onkohan savialuellaa näissä harvoissa karjapaikoissa maan rakenne erilainen kuin viljatiloilla?

On. Tässäkin alueen ilmakuvasta erottuu tuo yhden isännän vanha mullilaidun aika selvästi, sinisenmustanvihreänä laikkuna. Taitaa olla joku neljän viiden hehtaarin lohko, jossa oli parikymmentä vuotta yhteen soittoon muutama kymmen mullikka paskomassa. Ei ole kuivinakaan vuosina ollut kuivan panemaa ohraa kitumassa, päinvastoin joka vuosi ollut viljat laossa, nyt sen kymmenen vuotta, mitä tuolta palalta on ollut mullikat pois.

pitääpä katella kuin tuo hietamoreeni kasvaa ohraa kun on nyt nuo vanhat laitumet viljalla.   aikas hyin tuli ohraa tänä vuonna ainakin.   mutta kauralle oli kait liian hyää.   tai sit siemen ei enää ollukaan ihan parasta,  - reilun 10 vuotta vanhaa peitattuna.

Vähäsateiset vuodet ovat halkeiluttaneet ja murtaneet turpoavia ja kutistuvia Lounais-Suomen liejusavipeltoja, siksi syvätiivistymät varmaankin ovat vähentyneet, vaikka pelloilla ajetaan koneilla, jotka ylittävät monen hyvin perustetun valtiontien painorajat.

Pintatiivistymät kyllä edelleen ovat olemassa, kunnon sadekauden jälkeen sänkikalkituksessa raskaimman kalkinlevitysvaunun metrin levyisistä pyöristä jää vain muutaman sentin painumat, joista vesi kuitenkaan ei painu maahan koko syksynä - eikä ehkä keväälläkään.

-SS-

Keväällä nuo pienet karjapaikat vetelevät 50 vuotta vanhoilla keveillä äkeillä hienoa murua ja ojan toisella puolella kun on ollut 50 vuotta viljalla yritetään hienoilla painavilla nykyäkeillä saada maata hienonnettua.