Se joka kehuu kvernejä ei ole savia kyntänyt... 
Täysin susi aurat oli lisäpakkoja tai mitä tahansa kikkailuja .

ite tykänny siitä kuin on överit keveitä vetellä jopa pienellä traktorilla..   eron huomaa kyllä kverneihin ja agroihin verraten..    ainakin tuon huomasin multamailla kun sai auroja kokeiluun aikoinaan..

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.09.25 - klo:10:29

Jäykimmissä savikohdissa tulee Överumeja ikävä kun niihin sai riittävästi laukaisupainetta. Kvernellä jää viilu pystyyn kun siipi on hiukan lauenneena.

Se Kverneland sarka-aura, jossa on ne pitkät ojakset, ojakset ja siipi antavat myös periksi sivusuunnassa, Oikein tihtaassa savessa voi katsella kun kaikki siivet tavallaan kiertävät tiukan paikan vasemman kautta ja viilut jäävät pystyyn. Vaikka ojas ei nouse yhtään. Överumeissa on niin lyhyt ja paksu ojas, että se ei paljon jousta. Pitkillä maapuolilla saa sivupainetta tasatuksi. Samoin kumi- tai jousilaukaisulaitteen "polven" voi kääntää suoraksi, niin eipä laukea enää. Kovia maita varten hydraali-Överumiin on saanut isommalla paineella sitä kaasukelloa.

Jos painemittarin viisari alkaa nykiä peruspaineesta ylös päin, tarkoittaa se laukaisimien päästämistä.

-SS-

Meillä on ollut pelkästään ukkomiehen auroja yli 40 vuotta. Viimeiset poikamiehen aurat oli Överumit kumilaukaisimilla. Niistä hiottiin jäykkyyden säätöpultin alustaa, jotta saatiin laukaisulaitteet jäykemmiksi kuin säätövaraa oli.

Paljonhan tuo on kiinni siitäkin mikä siipimalli sattuu olemaan.

Kverneenkin taitaa olla saatavana tehtaalta 6 erilaista,  pari sälesiipeäkin. Vakiona meillä kai saatavana lähinnä kahta mallia?
Itse olen tykännyt Agroluxin AX-siivestä (Överumilla sama on kai XL).
Kääntää mun kaikki maat puhtaasti ja hyvin kun ei liian syvään yritä. Eikä ole pahin paattamaankaan nihkeällä mullalla.
Kovin jyrkät siipimallit ei mulla aina oikein toimi. Mutta nämä ovatkin jonkin verran tilakohtaisia juttuja.

En usko, että Överum enää palaa markkinoille. Kysyntää ei vaan ole ja valmistajia on liikaa. Jostain on tullut sellainen käsitys, että ei Kvernelandikaan ole pitkään aikaan ollut mitenkään hyvässä hapessa. Markkina on vaan niin kilpailtu.

Kuinkakohan iso osa Kvernelandin liikevaihdosta tulee auroista?  Aurat tehdään edelleen Norjassa mutta 80% konsernin työntekijöistä työskentelee muissa yksiköissä.  Toki kaikilla sektoreilla maatalouskonevalmistuksessa on kilpailu kovaa ja markkina pienenevä.

Se joka kehuu kvernejä ei ole savia kyntänyt... 
Täysin susi aurat oli lisäpakkoja tai mitä tahansa kikkailuja .

Mutta kun kasitonnarilaaksossa Kverneland on ainoa oikea aura. Paikallinen työkonemyyjä suri virheellistä vaihtokonehyvitystä Överumeista, joka ei sitten paikallisia kiinnostanut. Jonnekin Pohjanmaalle piti myydä halvalla, jottei kaupan pihasta tule romuvarastoa. Kyntö kuulemma silkkaa kissanoksennusta. Mutta Kverneland, siinä oli kaikki kohdallaan.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.09.25 - klo:08:51

Se joka kehuu kvernejä ei ole savia kyntänyt... 
Täysin susi aurat oli lisäpakkoja tai mitä tahansa kikkailuja .

Mutta kun kasitonnarilaaksossa Kverneland on ainoa oikea aura. Paikallinen työkonemyyjä suri virheellistä vaihtokonehyvitystä Överumeista, joka ei sitten paikallisia kiinnostanut. Jonnekin Pohjanmaalle piti myydä halvalla, jottei kaupan pihasta tule romuvarastoa. Kyntö kuulemma silkkaa kissanoksennusta. Mutta Kverneland, siinä oli kaikki kohdallaan.

No ehkä ne ei tiedä paremmasta..

Tai sit on vain niin et kasitonnarilaaksossa ei ole oikeita savia ja siksi kvernetkin toimii. Samalla selittyy miksi se on kasitonnarilaakso.

Oikeasti en mä tiedä. Aikoinaan oli sarka aurat overit. Jotenkin homma suttaantui. Sit oli jonkinlainen auraton jakso. Sit oli hetken kvernet ja ei niitä saanut maassa pysymään vaikka lisäili kuinka jousia. Nyt kuhnit ja ne ovat nyt olleet parhaat mitä itse tiedän. Ei nekään kaikein tiukimmassa paikoissa maassa pysy vaikka on paineet on tapissa mut ei nyt ole montaa sellaista kohtaa vastaan tullut.