Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Sampon kestävyys  (Luettu 7303 kertaa)

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11136
Vs: Sampon kestävyys
Jostakin saanut sellaisen käsityksen että vanhempiin sampoihin. Siis noihin 680 yms. Variaattorit ja vaihdeloodat on kiven alla. Tuollaisella punaisella oon kolmena syksynä puinu. Muuta en tiedä, mutta rominoota on turha kuunnella, niitähän kuuluu  >:(

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5101
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Sampon kestävyys
Monta osaa pystyy myös korjaamaan tai tekemään kokonaan uuden jos on tekijä jolla on työstökoneita ja kokemusta.
Hankalimpia ovat voimansiirron rattaat ja isommat kokonaisuudet, esim seulaston runko, kyllä niillekin tekijä tai korjaaja löytyy jos ei muu auta. Joku kohlinakseli tai vaihdelaatikon kuoret taas löytyy varmasti perkaamolta kun sellainen ei normaalisti hajoa.
Kuljetin- ja muut ketjut ketjut ovat metritavaraa, akseleita syntyy sorvilla, laakerit enimmäkseen standardeja, hydrauliikkaa voi korjata tai korvata... sähköosat voivat olla hankalia jos on jotain älyyn viittaavaa. Vanhemmissa ei sellaisia onneksi ole. Kuluneita kohtia voi täyttöhitsata ja koneistaa uudelleen mittoihin jne.

Vaivannäköä ja osaamista sellainen vaatii ja remontti vie paljon enmmän aikaa kuin valmiin osan nouto tiskiltä.

jariman

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1423
Vs: Sampon kestävyys
Monta osaa pystyy myös korjaamaan tai tekemään kokonaan uuden jos on tekijä jolla on työstökoneita ja kokemusta.
Hankalimpia ovat voimansiirron rattaat ja isommat kokonaisuudet, esim seulaston runko, kyllä niillekin tekijä tai korjaaja löytyy jos ei muu auta. Joku kohlinakseli tai vaihdelaatikon kuoret taas löytyy varmasti perkaamolta kun sellainen ei normaalisti hajoa.
Kuljetin- ja muut ketjut ketjut ovat metritavaraa, akseleita syntyy sorvilla, laakerit enimmäkseen standardeja, hydrauliikkaa voi korjata tai korvata... sähköosat voivat olla hankalia jos on jotain älyyn viittaavaa. Vanhemmissa ei sellaisia onneksi ole. Kuluneita kohtia voi täyttöhitsata ja koneistaa uudelleen mittoihin jne.

Vaivannäköä ja osaamista sellainen vaatii ja remontti vie paljon enmmän aikaa kuin valmiin osan nouto tiskiltä.
Purkupörssistä löytyy  uustuotanto/ tarvikeosaa melko kattavasti.
Kelavariaattori valuosat 680 heikkoja, onneksi 600 kelavariaattori
Vahvempi, niin purkuosana löytyy.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 72528
Vs: Sampon kestävyys
purkuosilla tahtoo olla vain se ikävä tapa että kaikista hajoaa just tuo ja viereistä osaa on kasa mutta juuri sitä ei yhtään ehjää, ja ajan mittaan loppuu nuokin..   ei taija enää paljon olla yleistä 66 vaariakaan purkaamoilla.   ja kun sitten pikkumuutoksilla ei kaikki osat käykään keskenään.....

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12603
  • Virolaista kiitos!
Vs: Sampon kestävyys
Aloittajan vikalistaa lueskelin ja ihmettelen, että syöttökuljettimelta pöydälle tulevan käyttöakselin laakerointi ei ole mennyt kertaakaan. Meillä menee tasaisin väliajoin. Noilla tunneilla syöttökuljettimen yläpään laakerointi olisi suuren mielenkiinnon kohde. Pitäisi olla jo kulumaa. Jos kuivat vetonavat, niin vetokehien kunto on kysymysmerkki. Jokaisena puintipäivänä, jokaiseen kolmeen nippaan, kolme puristusta rasvaprässillä. Se on ihan toimiva ylläpito-ohje. Jos alkaa tulla mystisiä sammumisia tai käyntihäiriöitä, niin virtalukko kannattaa vaihtaa ensimmäisenä. Etenkin jos se on musta, sylinterinmallinen pötkylä. Jotain italialaista valmistetta oleva ja ei niin kovin hyvässä maineessa. Huoltomies suositteli vaihtamaan lucaksen perinteiseen virtalukkoon. Ei ole tehty. Olkisilppurille menevä voimalinja ja se siivapyörä, josta menee käyttövoima myös rajaisruuville. Sen laakerointi olisi hyvä tutkia perin juurin. Viljatorven yläpäätä kannattaa joskus vilkaista. Ruuvin lehti lähtee hitsauksistaan irti ja alkaa purkautua. Menee rikkinäisenäkin yllättävän pitkään, mutta olisi hyvä laittaa ennen suurempaa tuhoa. Seulaston puslitus, luulisi olevan jo huonossa kunnossa. Menee hieman eri aikaan. Meillä alkoi etupäästä ja siitä sitten eteenpäin muutaman vuoden tauon jälkeen. Hihnat ja hydrauliletkut on kulutustavaraa. Vaihtoon, kun tarvis. Rasvaukset 10h nippoihin huolto-ohjeen mukaan, olisi suositeltavaa.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 72528
Vs: Sampon kestävyys
yleensä tuntuu et laitetaan pellolle vain suoraas suulista ja sit ajetaan kun homma tehty sinne takas ja ei paljon noihin kiinnitetä huomiota..  oisko se nyt niiin hirmu vaiva katella missä kunnossa kone on kauten lopussa ja sit ajan kanssa laitta jos löytyy jotain...?     ite vien vanhan vaarin tallinsa vasta kun oon sen putsannu ja paikat korjannu ja sit huoletonta menoa seuraavana ( jos tuloo ) syksynä..   osiakin saa paremmin talvella kuin syskylllä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21296
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Sampon kestävyys
yleensä tuntuu et laitetaan pellolle vain suoraas suulista ja sit ajetaan kun homma tehty sinne takas ja ei paljon noihin kiinnitetä huomiota..  oisko se nyt niiin hirmu vaiva katella missä kunnossa kone on kauten lopussa ja sit ajan kanssa laitta jos löytyy jotain...?     ite vien vanhan vaarin tallinsa vasta kun oon sen putsannu ja paikat korjannu ja sit huoletonta menoa seuraavana ( jos tuloo ) syksynä..   osiakin saa paremmin talvella kuin syskylllä.

Kun puinnit ovat ohi, ja kuurohippasiin väsytty, niin juuri ja juuri jaksaa avata kaikki luukut ja puhaltaa putut pois, pöydältä ja puintikoneistosta.  Sitten ei siihen puimaan kyllä kerkiä koskemaan useaan viikkoon, kun on kynnöt, muokkaukset ja mahdollisesti syysviljan kylvöt. Toki sitten talvella lämpimässä hallissa saa puimurin puretuksi pieniin osiin, esimerkiksi niskanosturia käyttäen, Sitten vaan osienpesukoneisiin kaikki osat ja tutkii kulumaa, ja vaihtaa pikkutarkasti kaikki tarvikkeet, laakerit, siivapyörät, sorvauttaa peltisiivojen tilalle työkaluteräksestä hienot uudet saksalaismalliset huippujutut, pultteja ja aluslevyjä ym. myöten. Jonkin X9 John Deeren ameriikkalaistyylisen vuosihuollon verran kun käyttää johonkin 2025 Sampoon, ehkä 1/3 osista olisi uusia joka talven huollon jälkeen.

-SS-

Viimeksi muokattu: 22.09.25 - klo:15:13 kirjoittanut -SS-

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 72528
Vs: Sampon kestävyys
miten sitten kesällä kun ei ole enää kylvöjä?   eikö silloin jo voi pikkasen siihen puimuriin katella?    jos syskyllä ois jotain sinne kännykkään kirjannu töiten lomassa mahkuja onkelmakohteita..    ei kait tuo ihan mahotonta ois tehä??             vai onko se kesä vain lomailua varten?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21296
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Sampon kestävyys
miten sitten kesällä kun ei ole enää kylvöjä?   eikö silloin jo voi pikkasen siihen puimuriin katella?    jos syskyllä ois jotain sinne kännykkään kirjannu töiten lomassa mahkuja onkelmakohteita..    ei kait tuo ihan mahotonta ois tehä??             vai onko se kesä vain lomailua varten?

Toki kesällä puimaa voi laittaa, ja laitetaankin. Kesä on vain melko lyhyt, ensin kylvöjä sinnitellään huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin, kun sataa  räntää juhannukseen asti, sitten ruiskutuksia  riittää, jos yhtaikaa on esimerkiksi rypsiä, syysviljaa ja kevätviljaa, niin saa kolmen ruiskutuskierroksen sovittelussa menemään yllättävän monta päivää, kaikki eri aikaan.  Puiman pitää olla heinäkuun viimeisellä viikolla jo lähtövalmiina, syysvehnä, ruis, syysohra, syysrapsi. Sitten sitä puimaa ajellaan ympäri kylää eri pelloilla syyskuun puoliväliin - pitemmällekin. Kevätrapsit, kevätvehnät ja semmoiset.

Ansiotöissä elokuulle ja toukokuulle varatut kaksi plus kaksi viikkoa - jollet sitten ole ammatiltaan julkisloistalouden jokin kunnan kulttuurisihteeri  - loma-ajat merkitsevät heinäkuun tehdasvuoroa. Se on maailma, joka lienee Oxalle vieras.

-SS-

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5101
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Sampon kestävyys
miten sitten kesällä kun ei ole enää kylvöjä?   eikö silloin jo voi pikkasen siihen puimuriin katella?    jos syskyllä ois jotain sinne kännykkään kirjannu töiten lomassa mahkuja onkelmakohteita..    ei kait tuo ihan mahotonta ois tehä??             vai onko se kesä vain lomailua varten?

Toki kesällä puimaa voi laittaa, ja laitetaankin. Kesä on vain melko lyhyt, ensin kylvöjä sinnitellään huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin, kun sataa  räntää juhannukseen asti, sitten ruiskutuksia  riittää, jos yhtaikaa on esimerkiksi rypsiä, syysviljaa ja kevätviljaa, niin saa kolmen ruiskutuskierroksen sovittelussa menemään yllättävän monta päivää, kaikki eri aikaan.  Puiman pitää olla heinäkuun viimeisellä viikolla jo lähtövalmiina, syysvehnä, ruis, syysohra, syysrapsi. Sitten sitä puimaa ajellaan ympäri kylää eri pelloilla syyskuun puoliväliin - pitemmällekin. Kevätrapsit, kevätvehnät ja semmoiset.

Ansiotöissä elokuulle ja toukokuulle varatut kaksi plus kaksi viikkoa - jollet sitten ole ammatiltaan julkisloistalouden jokin kunnan kulttuurisihteeri  - loma-ajat merkitsevät heinäkuun tehdasvuoroa. Se on maailma, joka lienee Oxalle vieras.

-SS-

Tämmöistähän tämä tahtoo olla... kun kylvöistä on selvitty on edessä yleensä heti osuus 1. rehu-urakoinnista. Johonkin väliin ruiskutuksia ja sitten tulee oma kuivaheinä (kymmeniä hehtaareja). Siinä on sitten pieni paussi laitella rakennuksia, koneremontteja ym. Sitten tulee jo 2. rehukierros ja seuraavaksi alkaakin puinnit, syysviljatouhut, peltojen parannuksia, muuta urakointia ja sellaista. Onneksi kolmatta rehukierrosta ei monesti ole. Johonkin väliin sitä yrittää pitää myös jonkinlaisen lyhyen kesäloman, yleensä ei muutamaa päivää pidempää yhteinäistä täyttä vapaata oikein löydy.
Eikä voi paljoa etukäteen tietää milloin on rauhallisempaa kun kaikki heinähommat voivat elää viikon sinne tai tänne, säiden mukaan.

Nyt saisi olla hyvin jo pellonreunarisujen kimpussa mutta eipä ehdi vielä, ei, pientä puintiurakkaakin pukkaa vielä...

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 72528
Vs: Sampon kestävyys
oliko sitten pikkasen menny työsuunnitelu reisille?  kun puimurin huoltoa ei kait virmoissakaan ihan viikkoja tehä.    mutta saatan taas olla väärässäkin että ei noita etes kannata kunnostaa kun vielä agcokin myy uusia..  mihin lie käytetyt menöö?

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2728
  • Etelä-Karjala
Vs: Sampon kestävyys
Kyllä se nyt on niin että asiallinen puimurin huolto- ja korjaushetki on jolloinkin muulloin kuin keskellä kesää. Silloin on maatalossa kyllä muutakin tekemistä.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7426
  • karkki vai keppana?
Vs: Sampon kestävyys
Kyllä se nyt on niin että asiallinen puimurin huolto- ja korjaushetki on jolloinkin muulloin kuin keskellä kesää. Silloin on maatalossa kyllä muutakin tekemistä.
Kylvöjä ei saa tehtyä kun jo pitää jotain ruiskutella, sitten kylvöjen jälkeen alkaa ruiskutukset toden teolla. Siinä jossain välissä peset, rasvaat ja huollat kylvökoneen syksyä tai varten. Ei siinä kyllä mitään puimurin peruskorjausta tehdä ;D
pessimisti ei pety!

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11136
Vs: Sampon kestävyys
No Oksa nyt piruilee vaan siitä ilosta , että saa aukoa päätään.

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7426
  • karkki vai keppana?
Vs: Sampon kestävyys
Siihen viikkoon keväällä ja viikkoon syksyllä pitäisi tietysti päästä ;D
pessimisti ei pety!