Onhan siinä riskinsä, tietty. Toisaalta tasaa mukavasti kevään kylvöhuippua ja syksyn puintihuippua.
Mukavasti kasaa joo työhuippuja. Saa kylvää syksyllä puintiaikaan ja ruiskuttaa keväällä kylvöaikaan. 
Ja lannoittaa syysviljoja kevättalven metsätöiden aikaan. Kevätkylvöt kuukauden päässä, paripyörät, levitin ja lannoitteet on oltava valmiina ja mentävä aika pienessä levitysikkunassa pellolle, mahdollisesti jo maaliskuulla. Parhaimmillaan konevajan ovien edessä on vielä kovettunutta lumikinosta, ja muutenkin lannoituksen ajankohdan onnistuminen (tuurillakin on osansa) suurimmaksi osaksi määrittää nelitonnarin ja kasitonnarin eron.
Lähimuistin ongelmia näyttää myös olevan monella viljelijällä, ristiriita tämän syksyn positiivisuuden ja runsaan kolmen vuoden takainen tilanne:
https://kaytannonmaamies.fi/epavarman-kevaan-kylvot/
-SS-
No mä nyt en edes tavoittele mitään 8 t satoja, eihän siitä tule kuin stressi kun en mä siihen kuitenkaan pääse, millään viljalla :-))
En ole ottanut noita työvaiheita niin kuoleman vakavasti. Kyntö (tai syvä kultivointi edes) lienee kuitenkin pakollinen jos tosissaan tekee, ainakin näillä mun maalajeilla ja pinnanmuodoilla.
Yleensä mulla on ollut syksyllä yhdet apukädet käytettävissä; lopetettavaa nurmea tai ex-syysviljaa voi alkaa kyntelemään hissun kissun hyvissä ajoin. Kynnöksen äestys, pintalevittimellä jyväset pintaan ja kertaveto äkeellä matalaan päälle. Siemenmäärää olen hiukan lisännyt perinteiseen kylvöön nähden. En ole syksyllä yleensä antanut edes lannoitetta. Keväällä sitten potkua ja hoitoaineita kun maat kantaa mutta kevättouoille ei ihan vielä pääse, samalla vetänyt lannoitteet kuin heinille ja muille pintaan lannoitettavillekin. Tuolla olen päässyt 3-6 t satoihin ja mä tyydyn siihen. Jätetään huipputavoitteet niille jotka ne osaavat :-) Äkeen siivous tuossa on mulla oikeastaan ainoa ylimääräinen touhu syksyllä, auroja nyt tulee syksyllä ulkoilutettua hiukan muutenkin.. aina en ole edes laittanut paripyöriä jos on ollut hyvin kuivat kelit.
Kyllähän tuossa epäonnistuakin voi, ja niin varmasti joskus aina käykin, mutta niin on epäonnistuttu kevätviljallakin, tonni hehtaarilta on joskus ollut lähellä jäädä haaveeksi... tuuriakin on ollut kun ei ole vaan jostain syystä tullut laitettua syysviljaa ja sitten on ollutkin talvi josta ei mikään selviä. Huonon syysviljan voi kuitenkin vielä keväällä korvata jollain muulla, mutta kesän kuivuteen nuutunutta kevätviljaa ei voi korvata millään, voi vain yrittää uudelleen vuoden päästä.
Minulla tietysti ei tuo kevätviljojen ja niiden puintien osuus ole mitenkään suuri; käytännössä reilusti yli puolet viljelyalasta on aina jotain muuta kuin kevätviljoja. Silloin se ei tämä syksyn loppupuolikaan ole puintien suhteen sellainen ylivoimainen ponnistus että mitään muuta ei ehdi tekemään. Heinää, erikoiskasveja, syysviljaa...
Koko kesäksi riittää kyllä sitten melko tasaisesti nysvättävää. Kuivaheinän teko on ehkä kriittisin ja suurin äherrys.
Syysviljat eivät ehkä ole niin relevantti vaihtoehto niille joilla maat ovat lähinnä tasaista hikevää kukkamultaa joilta voi nyhtää niitä tasaisia 6 t kaurasatoja joka ikinen vuosi, mutta meille savimaahisille tilanne näyttäytyy hieman erilaisena. Kuvassa sellaista noin 5 t sadon peltoa tältä syksyltä. Ei saanut edes lisätyppeä tai tautiaineita. Lajike Etana. Puintikosteus 16%. Valkuaisesta ei tietoa, en ole näytettä vielä vienyt.
Yksi lohko jäi vähän harvaksi, syytä siihen en oikeastaan tiedä. Sieltä vajaa 4 t.
Minähän olen nykyään jo tämmöinen vähän laajaperäisen (laiskan) viljelyn harrastaja... ei oikein jaksa hötkyillä.
