Lainaus käyttäjältä: kylmis - tänään kello 07:57

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 06:55

Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? 

Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua.  Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.

Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.

Ikävä tuottaa pettymys, mutta täällä nauta-Suomessa on paikat turvoksissa ohraa, vaikka helle vei parhaan terän. Parhailla puolentoista vuoden tarve siilossa. 

Nauta suomessa on taidettu monena vuonna kärsi liioista sateista ja jyvät jääneet saamatta nyt kun oli kai hieman kuivempi kesä niin tulikin jyviä?

Ohraa on varmaan niillä tiloilla joilla se myös käytetään. Se on sitä varautumista eikä varmaan haittaa vaikka sitä on yli tarpeen. Mut se vapaa rehuohra jota on markkinoilla niin sitä ei liiemmälti ole. Tällä seudulla kaikki yrittää mallasta eikä huhujen mukaan bumerangeja ole tullut..
Joku rehuohran tarvitsija saattaa aiheuttaa hinnan nousun kyseiseen lajiin lopputalvesta.

Ehkä annoin vähän huonon kuvan kyl mun tilanne on ihan ok mut siis yleisesti tätä touhua manasin. Seuraavat päätökset on taas tehtävä kuitenkin ulkoilma-ammatin täydellisesti auki olevaan lopputulokseen. Jollei pääse yli 1000€/ha myynteihin ei rahaa jää mihinkään muuhun kuin ikiliikkujan pyörittämiseen ilman investointeja. Ehkä porukka pikkuhiljaa opettelee ottamaan esim. nurmen viljatilan kiertoon jos öljykasvit ei tunnu omilta.

Ku mulle ei riitä et kyllä tästä jotain palkkaa jäi. Mulla on sata omaa sille saa täällä 60000€ vuodessa (pääomaverolla) kahdella A4lla ja kynällä. Ilman yhtään konetta, rakennusta tai työtuntia. Tai toista kautta kahden miljoonan euron omaisuus tuottaa normaali ihmiselle semmosen 100k tuloa vuodessa joko osinkoja, vuokria, korkoja tms.

Ohran kysyntä on tässä saviseudun ytimessä muuttunut totaalisesti. Karjatilat ovat vaihtaneet sitä ruisvehnään ja loputkin tuottavat pitkälti itse. Ei osta kuin harva enää. Paikallismarkkina on pienentynyt ja viljat ajetaan liki kaikki jonnekin kauppaan. Kun aloitin oli 20 sikamiestä kenelle tarjota. Toki meitinki täysrehut jostain ohrat tarttee muttei näytä olevan Hankkijalle kauhee murhe niitä hommata. En oo kylväny kahteen vuoteen enkä kylvä ensi keväänäkään. Otin 2022 mallaspajatsosta rahat pois sillon oli yli puolet.
 
Nyt tulee kyl oikeesti testi mitä syyskylvöt kestää vettä. 36mm tullu ja 20-30mm on kahden seuraavan päivän ennuste. Ihan on hörppäämistä kyntömaallakin. Syysrapsit sai 2023 ja vissiin vuos sittenki tosi kovat määrät vettä heti alkuun, niitä semmonen ei haitannu.

Jurttitehdas käynnistyy viikon päästä eli nostot alkaa jossain nyt. Nam.

Palasihan se vanha joozeppi kehujensa kanssa. Vaatimaton varsinais suomalainen. Pelkäsin jo et on sairastunut...

Hieno piirre, että lähimmäisestä huolehditaan.

Mitään kehua en tuosta löydä. Faktoja tämän hetken tilanteesta. Vai hakeeko mielesi niitä tavallaan joka paikasta oletko ajatellut sitä niin. Onko avoin lähestymistapani se mikä on liikaa? Yrittäjän on pakko pystyä siihen. Kuulus vaan olla ja ihmetellä, omisa oloisans.

Runttas muuten taas 10mm. Vielä ei vetet kyllä seiso. Kylätiet alkaa olla kamalassa kunnossa. Tavallista uittoo rupee olemaan. Ehkä tämän vuoden jälkeen se on jokapuolella osoittanut, että sataakin edelleen osaa. Jos vuosikymmenen alku vähän muulta tuntuikin.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - tänään kello 07:57

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 06:55

Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? 

Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua.  Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.

Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.

Ikävä tuottaa pettymys, mutta täällä nauta-Suomessa on paikat turvoksissa ohraa, vaikka helle vei parhaan terän. Parhailla puolentoista vuoden tarve siilossa. 

Nyt voi olla, mutta ne suulin lattialle kipatut on jouluun mennessä aika vähissä rottien jäljiltä. Tämä on vaan niin nähty tilanne. Viljaa on ja sitten ei oikein ollutkaan ja jostain ihme syystä viljanhinta nousee. No, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että toiset ovat onnistuneet. Olisin itsekin karjamiehenä oikein tyytyväinen tilanteeseen.

Hieno piirre, että lähimmäisestä huolehditaan.

Mitään kehua en tuosta löydä. Faktoja tämän hetken tilanteesta. Vai hakeeko mielesi niitä tavallaan joka paikasta oletko ajatellut sitä niin. Onko avoin lähestymistapani se mikä on liikaa? Yrittäjän on pakko pystyä siihen. Kuulus vaan olla ja ihmetellä, omisa oloisans.

Runttas muuten taas 10mm. Vielä ei vetet kyllä seiso. Kylätiet alkaa olla kamalassa kunnossa. Tavallista uittoo rupee olemaan. Ehkä tämän vuoden jälkeen se on jokapuolella osoittanut, että sataakin edelleen osaa. Jos vuosikymmenen alku vähän muulta tuntuikin.

Nooh ei kaikkea kannata aina ottaa niin vakavasti.  tai itse en ainakaan ota ja varsinkaan täällä netissä kirjoittelua.

Ihmiset tietysti ilmaisevat itseään eri tavalla ei tuo nyt ole uutta. Eikä siinä kai erotella et onko yrittjä vai ei. Omalla tyylillänikin olen kokenut ihan hyvin pärjänneeni yrittäjänä vaikken kaikille ole asioitani ja onnistumisiani kertonut.

Mut ei sillä pääpiirteittäin samaa mieltä mitä kirjoitit..

Meilläpäin nuo isommat tilat ketkä irrottaa 2000-5000 hehtoa päivässä pelaavat vallan tasovarastoilla nykyään. Vieläkin niissä on viime viikon poudalla puituja viljoja. Osa käyttää laakasiiloelementeistä tehtyjä yksilappeisia useammalla osastolla. Osa konehallin nurkkaa ja jotkut myös pikipihaa. Ihmeesti ne siellä säilyy vaikka kosteutta pikkasen jyvässä olisikin. Ja ihan kauppaviljaa niistä tehdään. Joustava systeemi. Tehokkaalla puimurillahan ei tee mitään ilman riittävää vastaanottokapasiteettia.

Edit. Siis ei pihalla sentään sateella pidetä mutta jos varmaa poutaa. Jos tasovaraston osastoja on useita voi kuivana puidut jättää pitkäksikin aikaa. Kun ison ja pitkän tasovaraston ongelmahan on se, että joskus tars saada kuivattua ne takimmaiset eikä vaan joka päivä puida lisää eteen.

Lisäisin vielä mitä joozeppi tuossa kirjoitti myyntituotoista per ha ja vuokratasosta niin sehän tässä systeemissä on jännä et vaikka peltotuet ovat nyt samat koko maassa niin silti hintatasoissa ei näy eroa ainakaan merkittävää tuottavan pellon ja vähemmän tuottavan pellon välillä. Ainakaan tällä seudulla. Jostain mettälohkosta voidaan maksaa sama kuin paremmasta.

En nyt ole tarkempaa analyysiä tehnyt et onko suhde oikea jos joozepin seuduilla pelloista maksetaan 20k€? Ha ja vuokraa 6-700€? Verrattuna et jos täällä hinta on kympin tai ehkä hieman alle ja vuokrat kai jossain tukitasossa eli 400€.

Onhan tuossa eroa tietysti jos siellä otetaan keskisatona 6t ja täällä 4t. Kai se suhde on kohdallaan..

Meidän alueen avoimet peltokaupat, joita on edelleen tosi vähän on tehty väliin 14-17k€. Kupla-alue alkaa kaakosta Koskelta ja jatkuu tästä yli luoteeseen Sastamalan rajoille. Oripää kuuluu samaan. Hurjinta seutua on Huittinen ja se säteilee Punkalaitumelle asti. Huittisissa on säätiön maat (n. 150ha ?) avoimen kilvan alla kolmen vuoden välein ja 800€ tasoja on nähty. Mulla vuokramaat on 500-600€/ha. Alastaron kunnan maat menee talvella uusiksi ne on nyt jollain luokkaa 570€. Ei siis mulla. Yhtä kovia vuokratasoja on kuulunut sektorilta Kangasala/Pälkäne ettei tämä tähän jää. Pohjanmaalla sit tietysti oma keskittymänsä ja vihannesmaat on tästä pakko jättää pois se on oma maailmansa.

Kyllä nyt on aistittavissa sellasta et laajentumisen rajat alkaa tulla osalla vastaan eli lisämaat ei kiinnosta kuin korkeintaan aivan vieressä. Ja ne ketkä ei oo tähänkään mennessä riehuneet eivät tähän markkinaan todellakaan ole kiinnostuneita. Tavallaan tasojen kuuluisi tulla alas, mutta kun tarjontaa on vähän ja seudulla paljon aktiiveja niin ainakin tähän mennessä se maksaja on aina löytynyt. Uskon myyntihintojen pysyvän korkealla ihan vaan maanhimon ja heikon tarjonnan vuoksi, mutta vuokratason hieman laskevan jatkossa.

Olet oikeassa, että Suomessa on yhtä korkealla yhtä hyviä viljelyalueita, joissa sekä osto että vuokraus on puolta halvempaa. Siksi puhun täällä kuplasta.

Kyllä se pikipihavarasto joskus on semmoinen rottien pesä. Tuossahan se naapurissa neljän miljoonan kilon kuivaamopiha on syyssateissa viljavuoria täynnään; rottia riittää naapurikiinteistöille jopa koko talveksi, merikonteilla on hiukan rajattu kasaa, mutta sadan millin sadekuuro tuo kaksi metriä paksuun viljakasaan 5% keskimääräistä kosteutta lisää, jos sitten ei aleta kuorimaan pintaa roskikseen.

Lisäksi, leipäviljassako ei enää ole säännöksiä, että esimerkiksi lintujen jätöksiä ei saisi olla materiaalissa, eli viljaa ei pitäisi pitää peittämättä avotaivaan alla ?

-SS-

Ohraa on varmaan niillä tiloilla joilla se myös käytetään. Se on sitä varautumista eikä varmaan haittaa vaikka sitä on yli tarpeen. Mut se vapaa rehuohra jota on markkinoilla niin sitä ei liiemmälti ole.

Joku rehuohran tarvitsija saattaa aiheuttaa hinnan nousun kyseiseen lajiin lopputalvesta.

Siis jos nuppiauto pystyisi teillä kippaamaan, nyt olisi olemassa alihankkija, jolla on noin kaksi 30 kuution konttia täysperävaunussa, 22 kuution kontti vetoautossa, koukulla saa joka lavan erikseen kyytiin ja pois ja kippiin.  Tämä muuten on kylän pisin perävaunu, että kaikki muutkin pystyvät lastaamaan, jos silläkin päästiin paalupaikalle.  Taidosta kiinni, jos ei pääse. Tunti 25 minuuttia tulee ohraa 46 tonnia täyteen, maksan mielellään lastaukseen menevän yliajan, ei huvita alkaa rakennella isompaa elevaattoria. 100 km rahdin maksan mielelläni, tällöin jos ostajaosapuoli maksaisi sen toisen sata km, niin ei tulisi kohtuutonta rahtikuluakaan viljalle.

Että nyt kun alan tilaamaan ohransiementä, niin voisi varata juuri tuon sopivan määrän. Esimerkiksi tasaluku 10 ha. Lajikkeet tiedän jo, Lene ja Sylvester. Olihan noista Sylvesteristä kyselyjäkin, mutta ei saatu aikaiseksi molemmin puolin hyödyttävää vinanssia. Että meni sitten 137 eurolla Naantaliin.

Meikäläisellä kun on tämä erikoispiirre, että osa viljasta pitää saada lähtemään, ennen kuin viimeiset puidaan. Voisihan sitä kokoalan ohraakin miettiä (monimuotoa ja saneerausta ja viherlannoitusta kuitenkin jonkin verran) , mutta kyllä tuollainen sadokas vehnälajike vaan on miellyttävä puida, puimakonekin on kiiltävä kuin peili päivän jälkeen.

Viljan varastoinnista, tilanne ei ole kovin paljon muuttunut kymmenen vuoden takaisesta , vaikka muuta voisi luulla: Uusinvestointi ei todellakaan bulkkiviljan viljelyllä kannata, mutta jos on päätoimi siinä joku eläinkoppi, se kyllä varastonsa kannattaa. Mutta pieniä virityksiä ja korotuksia ja varastojen paikkaamisia voi aina tehdä, se on työtä vaan. Nälkäpalkkaisen virkatyöni rahoja en pysty pistään  peltikasaksi pihalle seisomaan. Eikä enää näin vanhana jaksa niitä taksivuorojakaan ottaa.

https://kaytannonmaamies.fi/digilehti/08-2014/viljan-varastointi-herattaa-kysymyksia

-SS-

Meidän alueen avoimet peltokaupat, joita on edelleen tosi vähän on tehty väliin 14-17k€. Kupla-alue alkaa kaakosta Koskelta ja jatkuu tästä yli luoteeseen Sastamalan rajoille. Oripää kuuluu samaan. Hurjinta seutua on Huittinen ja se säteilee Punkalaitumelle asti. Huittisissa on säätiön maat (n. 150ha ?) avoimen kilvan alla kolmen vuoden välein ja 800€ tasoja on nähty. Mulla vuokramaat on 500-600€/ha. Alastaron kunnan maat menee talvella uusiksi ne on nyt jollain luokkaa 570€. Ei siis mulla. Yhtä kovia vuokratasoja on kuulunut sektorilta Kangasala/Pälkäne ettei tämä tähän jää. Pohjanmaalla sit tietysti oma keskittymänsä ja vihannesmaat on tästä pakko jättää pois se on oma maailmansa.

Kyllä nyt on aistittavissa sellasta et laajentumisen rajat alkaa tulla osalla vastaan eli lisämaat ei kiinnosta kuin korkeintaan aivan vieressä. Ja ne ketkä ei oo tähänkään mennessä riehuneet eivät tähän markkinaan todellakaan ole kiinnostuneita. Tavallaan tasojen kuuluisi tulla alas, mutta kun tarjontaa on vähän ja seudulla paljon aktiiveja niin ainakin tähän mennessä se maksaja on aina löytynyt. Uskon myyntihintojen pysyvän korkealla ihan vaan maanhimon ja heikon tarjonnan vuoksi, mutta vuokratason hieman laskevan jatkossa.

Olet oikeassa, että Suomessa on yhtä korkealla yhtä hyviä viljelyalueita, joissa sekä osto että vuokraus on puolta halvempaa. Siksi puhun täällä kuplasta.

Korkeudella tarkoitat kai maantieteellistä sijaintia?

Mä nyt tarkoitan täältä omalta kantilta katsottuna et kun tällä seudulla en tosiaan usko saatavan mitään 6t keskisatoja vuodesta toiseen. Joku aina saa joltain lohkolta mut mikään automaatti se ei ole kenellekkään. Niin hintatasojen tuleekin olla alempia. Tai vastaavasti siellä teillä ylempiä ja jotta tuollaiset tulee maksuun on satotaso tosiaan oltava tuo 6t läpi. Pienemmillä tulee konkurssi..

Ei sitä rauhoittumista ole täälläkään vielä havaittu. Sanoisin jopa et tasot on hieman nousseet. Kai ajatus on se että jos ei tuohon laajennusjunaan nyt ehdi niin uutta ei enää tule... Tästä ei tietysti tarvitse paljoa liikkua itään tai pohjoiseen kun tilanne on toinen. Voi olla ettei ottajia edes ole...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 09:11

Ohraa on varmaan niillä tiloilla joilla se myös käytetään. Se on sitä varautumista eikä varmaan haittaa vaikka sitä on yli tarpeen. Mut se vapaa rehuohra jota on markkinoilla niin sitä ei liiemmälti ole.

Joku rehuohran tarvitsija saattaa aiheuttaa hinnan nousun kyseiseen lajiin lopputalvesta.

Siis jos nuppiauto pystyisi teillä kippaamaan, nyt olisi olemassa alihankkija, jolla on noin kaksi 30 kuution konttia täysperävaunussa, 22 kuution kontti vetoautossa, koukulla saa joka lavan erikseen kyytiin ja pois ja kippiin.  Tämä muuten on kylän pisin perävaunu, että kaikki muutkin pystyvät lastaamaan, jos silläkin päästiin paalupaikalle.  Taidosta kiinni, jos ei pääse. Tunti 25 minuuttia tulee ohraa 46 tonnia täyteen, maksan mielellään lastaukseen menevän yliajan, ei huvita alkaa rakennella isompaa elevaattoria. 100 km rahdin maksan mielelläni, tällöin jos ostajaosapuoli maksaisi sen toisen sata km, niin ei tulisi kohtuutonta rahtikuluakaan viljalle.

Että nyt kun alan tilaamaan ohransiementä, niin voisi varata juuri tuon sopivan määrän. Esimerkiksi tasaluku 10 ha. Lajikkeet tiedän jo, Lene ja Sylvester. Olihan noista Sylvesteristä kyselyjäkin, mutta ei saatu aikaiseksi molemmin puolin hyödyttävää vinanssia. Että meni sitten 137 eurolla Naantaliin.

Meikäläisellä kun on tämä erikoispiirre, että osa viljasta pitää saada lähtemään, ennen kuin viimeiset puidaan. Voisihan sitä kokoalan ohraakin miettiä (monimuotoa ja saneerausta ja viherlannoitusta kuitenkin jonkin verran) , mutta kyllä tuollainen sadokas vehnälajike vaan on miellyttävä puida, puimakonekin on kiiltävä kuin peili päivän jälkeen.

Viljan varastoinnista, tilanne ei ole kovin paljon muuttunut kymmenen vuoden takaisesta , vaikka muuta voisi luulla: Uusinvestointi ei todellakaan bulkkiviljan viljelyllä kannata, mutta jos on päätoimi siinä joku eläinkoppi, se kyllä varastonsa kannattaa. Mutta pieniä virityksiä ja korotuksia ja varastojen paikkaamisia voi aina tehdä, se on työtä vaan. Nälkäpalkkaisen virkatyöni rahoja en pysty pistään  peltikasaksi pihalle seisomaan. Eikä enää näin vanhana jaksa niitä taksivuorojakaan ottaa.

https://kaytannonmaamies.fi/digilehti/08-2014/viljan-varastointi-herattaa-kysymyksia

-SS-

Uskoisin nuppiauton sulalla kelillä siihen nousevan ja jos ei nouse niin sitten keksitään jotain. Ja vastaanottokapasiteetti löytyy kun vain sovitaan. Pitää vain varata kuilu tyhjäksi siksi aikaa. 160€ luokkaa oltaisiin oltu valmiita maksamaan ohrista tuotuna. Ei ole tunkua ollut. Ilmeisesti tavaraa ei ole tai hinta ei ole ollut riittävä. Samaan aikaan berner maksoi korialle 154€..
Nyt on isot tiputtaneet hintaa. Itse ei ole tullut tiputettua kun ei ole kuin yksi kauppa saatu aikaiseksi...

Jos nyt ensi vuodeksi olet ohraa laittamassa niin ehkä sitä on katsottava sit lähemmin. Ymmärrän et mielellään haluaisit tehdä sitovan sopimuksen mut mä en oikein sellaista pysty tekemään...

Ei sitä kuutta läpi voi ikuisuuteen laskea jos se hyvänä vuonna tulee ja kun syysviljat talvehtii kunnolla. Viis tonnia voi ja sitä käytän itse jos jotain yritän laskea.

Ennemmin täytyy tuosta eläinkeskittymästä tai ainakin sen jälkihöyryistä sitä syytä hakea. Sama juttu EP. Ravinteita on muuallakin kuin säkeissä ja aikanaan se laajentumisen lannanlevityskiima näitä hintoja nosti eikä savimaan satotasot.

Nykyään harva enää lanta-alasta hakee syytä kiimalleen. Sikapaikoilla toki joku ala itsellä oltava ja muutamilla nautatiloilla ymmärrän pellon tärkeyden säilörehuntuotannossa.

Meilläpäin nuo isommat tilat ketkä irrottaa 2000-5000 hehtoa päivässä pelaavat vallan tasovarastoilla nykyään. Vieläkin niissä on viime viikon poudalla puituja viljoja. Osa käyttää laakasiiloelementeistä tehtyjä yksilappeisia useammalla osastolla. Osa konehallin nurkkaa ja jotkut myös pikipihaa. Ihmeesti ne siellä säilyy vaikka kosteutta pikkasen jyvässä olisikin. Ja ihan kauppaviljaa niistä tehdään. Joustava systeemi. Tehokkaalla puimurillahan ei tee mitään ilman riittävää vastaanottokapasiteettia.

No vanhoissa kuivausoppaissa on kaavioita eri kosteuksisen vilja säilymisestä eri lämpötiloissa, karkeasti 20% vilja säilyy ilman merkittävää pilaantumista +20 asteen lämpötilassa 10vrk, siitä kun aletaan menemään ylöspäin kosteudessa säilysaika lyhenee rajusti ilman jatkuvaa tuuletusta.
Toki tämä on ollut siihen maailman aikaan kun toksiineista ei puhuttu mitään.