Pohjoisemman karjatilat nostivat ei korjattavat sr nurmet ongelmaksi. Hetken ihmettelin, kun ei se täällä etelässä ole ongelma. Jos oikein ymmärrän ongelman niin alueilla, joilla vuokrataso on tukitason alapuolella jäähdyttelijät tekevät paremman tilin laittamalla peltonsa sr nurmelle ja niittämällä sen maahan sen sijaan että vuokraisivat karjatilalle.

Jos oikein ymmärrän ongelman niin alueilla, joilla vuokrataso on tukitason alapuolella jäähdyttelijät tekevät paremman tilin laittamalla peltonsa sr nurmelle ja niittämällä sen maahan sen sijaan että vuokraisivat karjatilalle.

Ei sitä AB-alueellakaan kovin kauaksi tarvitse Loimaan tasangoilta mennä, että on sama tilanne. Ymmärrettävästi pienien mettänkainaloiden vuokrataso on matala.

ja kun karjatilojen määrä laskee nykyvauhtia niin eipä tuolle vuokrapellollekaan ole pahemmin kysyntää.,.   täälläseutulla jo karjatilat niiiin harvassa et sopii aikas paljon peltoa väliin,   ja niistä suurin osa ei ole rehutuotannossa.       mikä muuten on mahollinen tapa pitää pellon status ja saaha jopa hieman tukea??

ja kun karjatilojen määrä laskee nykyvauhtia niin eipä tuolle vuokrapellollekaan ole pahemmin kysyntää.,.   täälläseutulla jo karjatilat niiiin harvassa et sopii aikas paljon peltoa väliin,   ja niistä suurin osa ei ole rehutuotannossa.       mikä muuten on mahollinen tapa pitää pellon status ja saaha jopa hieman tukea??

Ainakin täällä ne isot karjatilat pitää ihan samalla tavalla peltoja hömpällä ja silti vaan olisi saatava lisää peltoja, joita kuulemma omistaja pitää vaan hömpällä ja niittää maahan. Rehunurmi höpinä on vain tekosyy, tukien kerääminen on se todellinen syy, muilla ei joidenkin mielestä ole oikeutta viljellä. En sano, että kaikki noin ajattelisivat, mutta yleistä se on.

Minä , joka olen pitkään ollut sitä mieltä, että tuottamattomasta viljelystä on turha tukia maksaa olen silti jo vuosia sitten muttanut kantani. Nyt MTK haluaa romuttaa viljelijöiden "saavutetut etuudet" näillä hömppäheinä karehtimisilla. Ja samaan aikaan ajetaan sitä "home" viljaa läpölaitoksiin. Tosin nekään ei kuulemma ota vastaan kuin kauraa. En tiedä kumpi on kannattavampaa viljelijän näkökulmasta katsottuna, heinän niitto vai kauran viljely tuhottavaksi lämpölaitoksissa.

Täällä vihannesviljelijät ja kasvinviljelijät vievät parhaat pellot. Noita, joissa ojitukset ei oikein toimi saa halvemmalla. Nurmenviljelyyn ne sopivat kohtuullisesti.
Tilanne muuttui nyt kun tuottamattoman alan velvollisuus poistui. Tähän asti lähes joka tila oli velvoitettu 4-5 % hömppään niin ei niitä kukaan ole kummastellut.

helevattu.   miä olen näköjään ihan pihalla tään hetken tilanteesta.   miulla on nyt muutama hehtaari tarkotus ilmottaa sr nurmena kun pitää vasikoille muutama paali kerätä ja sit loput hömpällä tms.   ja pien osa viljalla noiten vasikoiten ja koneiten takia.      pitänee jutella maatsihteerin kanssa menettelyistä.

Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.

Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.

No se rehunurmena ilmoittaminen astuu mun mielestä kuvaan sitten kun luonnohoitopeltoja on jo maksimimäärä.
Ja takavuosina toki kasvipeitteisyys jutut vaikutti kun niitä ei laskettu siihen mukaan.

Täällä vihannesviljelijät ja kasvinviljelijät vievät parhaat pellot. Noita, joissa ojitukset ei oikein toimi saa halvemmalla. Nurmenviljelyyn ne sopivat kohtuullisesti.
Tilanne muuttui nyt kun tuottamattoman alan velvollisuus poistui. Tähän asti lähes joka tila oli velvoitettu 4-5 % hömppään niin ei niitä kukaan ole kummastellut.

Tuottamaton ala on avain tässä. Tuottamattomalla alalla sai viljellä mm. hernettä, mutta kasvinsuojelua ei saanut käyttää. Salon kaupungin peltovuokralaisille järjestetyissä tilaisuuksissa on puhuttu maan rakenteen parantamisesta, ojittamisesta ym. mutta tosiasia on se, että kaupungilla on heikompien vuokrapeltojen tuotto ollut tyydyttävä lähinnä siksi, että on ollut tämä tuottamattoman alan vaatimus.

Pienemmätkin peltolohkot kasvavat hyvin, mutta niille välttämättä ei pääse pöytävaunulla tai isokokoisilla maatalouskoneilla ilman metsänhakkuuta ja uuden tieuran raivaamista. Tieurat ovat kapeat ja kuormitettavuudeltaan heikot. Tämä näkyi siinäkin, että tilasin kalkkia sellaisille lohkoille, päästäkseni viiden vuoden jatkolle ilman kilpailutusta, no, kalkkiautofirma ja urakoitsija kävivät katsomassa paikkoja, eikä hommasta tullut enää mitään. Oma 10 ha:n salaojalohko kyllä onnistui. No, eipä tuo hirveästi stressaa, viljan hinta ei näytä ryntäävän korkeammaksi kovin pian...

Kaupunki on saanut 400 euron hintaluokassa varmasti sata hehtaaria hömppää vuokratuksi tällaiseksi pakkokesannoksi. Oletan, että hintataso laskee viljelykunnon mukaan jonkin verran, tai sitten kaupunki ei saa niitä enää markkinoiduksi. Kaupungin tapa markkinoida lohkot nippuina jonkin verran hidastaa kehitystä, mutta mahdollisesti laskee hintoja, jos lohkojen seassa ei ole todellista kultamunaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 09.05.25 - klo:11:26

Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.

No se rehunurmena ilmoittaminen astuu mun mielestä kuvaan sitten kun luonnohoitopeltoja on jo maksimimäärä.
Ja takavuosina toki kasvipeitteisyys jutut vaikutti kun niitä ei laskettu siihen mukaan.

Niin se taitaa olla. Luonnonhoitopellot ja saneeraukset ja ylimenevä rehunurmea sun muuta. Tuota pelkän tuen ottoa pellosta ja nurmen luovuttamista ei taida olla tilastoitu, koska ei siinä ole mitään tilastoimista. Ainoastaan se vääristää sitä tietoa, että tila jolla ei ole elukoita, nostaa nurmelta tukia, vaikka myyntiä ei olisikaan. Silti rehu menee elukoille lahjana. Eli kyllä mtkoolla on se pieni ahneus siellä silmäkulmassa mukana.

Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.

Menettänyt? Sinähän jäit voitolle.

Muistan joskus yli kymmenen vuoden takaisista tukikoulutuksista sen, että millä tavoin tuet maksimoitiin prosenttinurmia käyttämällä. Silloinkin peltotuotteet olivat niin kannattamattomia, että jos et käyttänyt tukinurmia, kouluttajan mielestä ei ollut rahasta pulaa. Muistelisin jopa niin, että myöhäisimpinä aikoina nurmien käyttö ns. hömppäjatkona opetettiin juuri sen vuoksi, koska korjuuvelvoitetta ei ollut.

Että eiköhän puhuta ihan maan tavasta. Nyt plantronicskorvat ovat hyökänneet, koska hallituksella on tarkoitus panostaa mistään mitään ymmärtävänä tukien keskittämistä ruoantuotantoon. Plantronicskorvat haluaisivat varmasti kaikki luonnonhoito- ja maanparannuspellot pois tukien piiristä, no, koska ovat plantronicskorvia.

Sitten jos vihreälle puolueelle annetaan valta, niin elukoita ei olisi ja kaikki pellot olisivat keijupeltoja. Olikohan jossain aamuteeveessä joskus muinoin kommari Jaakko Laakson ideana, että kaikki pellot laitettaisiin ruokohelpeä kasvamaan ja ruoka tuotaisiin paremmin kasvavilta seuduilta tai maista.

Löytyykö poliittiselta kentältä yhtään sellaista puoluetta, joka yrittäisi kulkea keskitietä näissä maatalousjutuissa, eikä aina radikalisoituisi johonkin suuntaukseen?

Itsekin useamman plantronicsin loppuun kuluttaneena pidin sitä hyvänä laiteena sellaisessa hytissä, jossa desibelit eivät olleet samoja polttoaineen oktaaniluvun kanssa. Nykyiset täpinäreiskat tai plantronicskorvat käyttävät niitä suurin piirtein uimahallissa.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 09.05.25 - klo:11:26

Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.

Menettänyt? Sinähän jäit voitolle.

Miten ympäristösopimus pysyvä nurmi, Ruokaviraston ohjeissa luvataan tukea 610 eur/ha, lisäksi perustulo ja uudelleenjakotuki, talviaikainen kasvipeitteisyys. Tuo ympäristösopimus pysyvä nurmi on minulle täysin outo asia mutta hurjasti tukea vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Pohjoisemman karjatilat nostivat ei korjattavat sr nurmet ongelmaksi. Hetken ihmettelin, kun ei se täällä etelässä ole ongelma. Jos oikein ymmärrän ongelman niin alueilla, joilla vuokrataso on tukitason alapuolella jäähdyttelijät tekevät paremman tilin laittamalla peltonsa sr nurmelle ja niittämällä sen maahan sen sijaan että vuokraisivat karjatilalle.

Miltäs se Makesta tuntus,jos sinun maholliset vuokrapellot vuokrais toinen 500ha hömppäheinätila ja sitten ei omille elukoille riittäs ruuat?Tätä kuulemma tapahtuu nyt ja näillä luomuhömppätiloille kelapaa kaikki pellot,joilla on tukioikeudet. Vissiin viereinen isohko luonnonheinäpelto tarttee ainakin nykysääntöjen mukkaan uusimista,viimex nurmi uusittu vuonna kirves ja kypärä,sen jäläkeen ollunna hömpällä.