Vehnässä oli 100 sitä t2 h2 toksiinia. Normaalia donia ei. Muutenkin oli leipätavaraa. Onko lajittelu ratkaisu? Alkaa olemaan melko hankalaa leipäviljan tuottaminen. Puolet oli kynnetty, puolet sänkeen. Kynnetyistä ei vielä ollu näyte valmis vaikka viety puintiaikaan. On melkoista pelleilyä.

Sitten jokunen ha sänkeen kylvettyä oli peittaamatonta, jos se siihen sitten tarttui. Taidan ottaa uudet näytteet kun tiedän missä siilossa on se peittaamaton. 

Ei se peittaus niitä toksiineja estä ilmaantumasta. No en varmasti tiedä, mut mulla ei ollut mitään  t2 h2 myrkkyjä  ja donitkin max 0,25 vaikka osa oli suorakykvettyjä ja osa sänkiäestettyihin.  Eikä mulla ollut yhtää peitattua siementä.
Ehkä ne heinäkuun sateet vaikutti  vaikka omille pelloille satoi heinäkuussakin melko vähän, veikkaan siis sateita aiheuttajaksi.

Tuntuu olevan henkimaailman hommaa, niinkuin normaali donikin. Välillä löytyy ja välillä ei.

Ei se peittaus niitä toksiineja estä ilmaantumasta. No en varmasti tiedä, mut mulla ei ollut mitään  t2 h2 myrkkyjä  ja donitkin max 0,25 vaikka osa oli suorakykvettyjä ja osa sänkiäestettyihin.  Eikä mulla ollut yhtää peitattua siementä.
Ehkä ne heinäkuun sateet vaikutti  vaikka omille pelloille satoi heinäkuussakin melko vähän, veikkaan siis sateita aiheuttajaksi.

Jostain oon lukenu et donit ku tulee sateesta ja märkyydestä niin nää T2H2 homeet tulis kuivassa ja kuumassa. Eli oli kesä millanen vaan niin aina voi jommasta kummasta tulla hylky.

Mielipuolista

Oikotietä onneen ei ole: viljelykierrolla, kylvösiemenen peittauksella, kasvustoruiskutuksilla, muokkauksella et cetera voi yrittää pienentää homeiden ilmaantumisriskiä kasvustossa, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, mikään ei estä homeiden ilmaantumista. Mutta rahaa siihen saa palamaan, kun kaikkensa yrittää vain huomatakseen ponnistelleensa aivan turhaan.

Oikotietä onneen ei ole: viljelykierrolla, kylvösiemenen peittauksella, kasvustoruiskutuksilla, muokkauksella et cetera voi yrittää pienentää homeiden ilmaantumisriskiä kasvustossa, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, mikään ei estä homeiden ilmaantumista. Mutta rahaa siihen saa palamaan, kun kaikkensa yrittää vain huomatakseen ponnistelleensa aivan turhaan.

Ja sitten taas toisaalta tulee neuvoja ettei pidä syysmuokata, kun siitä seuraaa kaikkea ikävää, ravinnevalumia, eroosiota, hiili karkaa ja maan rakenne huononee, Eli pitäis jonkinlainen kasvipeite säilyttää talven yli ja siitä  jopa palkitaan rahallisesti.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 17.10.24 - klo:23:20

Oikotietä onneen ei ole: viljelykierrolla, kylvösiemenen peittauksella, kasvustoruiskutuksilla, muokkauksella et cetera voi yrittää pienentää homeiden ilmaantumisriskiä kasvustossa, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, mikään ei estä homeiden ilmaantumista. Mutta rahaa siihen saa palamaan, kun kaikkensa yrittää vain huomatakseen ponnistelleensa aivan turhaan.

Ja sitten taas toisaalta tulee neuvoja ettei pidä syysmuokata, kun siitä seuraaa kaikkea ikävää, ravinnevalumia, eroosiota, hiili karkaa ja maan rakenne huononee, Eli pitäis jonkinlainen kasvipeite säilyttää talven yli ja siitä  jopa palkitaan rahallisesti.

En ota nyt kantaa talviseen kasvipeitteisyyteen ja sen toimivuuteen mut kritisoin noita tukia.

Eihän tukieuroilla monestikkaan ole järkevyyden kanssa mitään tekemistä. Jokin taho saa lobattua oman agendansa ylhäälle asti ja sitten laitetaan viljelijät toteuttamaan jotakin, vaikka se sotisi järkevyyttä vastaan..

ennen oli torpparillakin helpompaa kuin nykyviljelijällä.      nuita ei enää järellä selitetä.

Minä vuonna noita don  arvoja on alettu mitaileen, Mietin vaan onko niitä  homeita ollut ennenkin muttei ole haitannut,

Minä vuonna noita don  arvoja on alettu mitaileen, Mietin vaan onko niitä  homeita ollut ennenkin muttei ole haitannut,

Doneja on mittailtu jo pitkään en tiedä milloin aloitettu mutta noi t2h2 tai mitä lie niin alkoi tänä kesänä.

Minä vuonna noita don  arvoja on alettu mitaileen, Mietin vaan onko niitä  homeita ollut ennenkin muttei ole haitannut,

On niitä ollut varmaan aina.   Jostain 1800-luvulta asti on tiedetty että punahome voi aiheuttaa myrkyllisyyttä jyviin.  Toki sen määrittäminen mikä on kelvollista viljaa on perustunut ihan visuaaliseen arvioon eikä ollut ihan samanlaista arpapeliä kuin nää nykyiset mittaukset.

https://vyr.fi/app/uploads/2024/02/Viljan-hometoksiinitilanne_14022024.pdf

Tämän mukaan vuodesta 2000 olisi tehty mittauksia ja rajat voimaan 2006. Eli suhteellisen uusi-ilmiö tämä toksiinien mittaus. Syysviljoissa ei ole kuitenkaan ilmeisesti tavattua toksiineja juurikaan. Kohta kuitenkin on varmaan 10 kpl eri toksiineja mitä mitataan, niin ei kannata olla huolissaan kyllä jostain jää kohta kiinni melkein kaikki vilja testeissä.

Muistan kakarana kun -87-88 talvena tuli sellaista hieman tunkkaista ja reilusti pöllyävää vehnää ruokitaan, oli myös hieman erikoisen väristä, punertavan oranssia. Sillä jäänyt mieleen kun vehnä oli harvinaista. Ei ollut kelvannut myllyyn, tuskin olisi tarvinnut mitään mittausta tuohon arvioon.