Juu kymmenen mätää kontaktoria ja johtomytty tuli pois; puhallin on taajuusnuuttajalla, polttimella uunin kyljessä on puhaltimen kontaktori, kuivauskaapin keskus on entinen, ilman jäähdytyskelloja ym ristiinlukituksia, eli kaapilta tulee tieto, että kuljetin, syöttölaite ja imurit käyvät, ja sen perusteella tulee käyntilupa uunille.
Logiikka kytkee kuivauskaapin ohjausjännitteen keskitetysti, käsikytkimet ovat paikoillaan, jotta kaappia voi käyttää erikseen halutulla yhdistelmällä. Logiikalta valitaan silloin käsiohjaus, käytännössä kytkee ohjausjännitteen. Jos olisi ollut budjettia, olisin laittanut taajuusnuuttajaohjattuna ainakin kuljettimen ja suöttölaitteen, virtavalvonnalla saisi varoituksen tukkeutumisesta jo ennen kuin oikeasti tarvii kömpiä sinne elevaattorimonttuun imuroimaan.
Vasemmalla alhaalla on polttimen moottorin lämpösuoja, jota muuten entisestään ei ollut, lämpösuojassa on apukärjet, automaatio saa siitäkin tiedon, jos lämpösuoja on lauennut. Polttimen ohjelmakello on digitaalinen LMO64, jossa erillinen käyntilupa, mekaaniset turvalaitteet on kytketty ohjelmakellon virransyöttöön, kuten vanhassakin, ja kierrätetään logiikalle, ylilämpöreleen toiminta havaitaan, eikä sovelleta vanhaan malliin jäähtymisen uudelleenkäynnistystä, vaan vilja jäähdytetään ja jätetään informaatio ruutuun.
Protoilussa meni yksi päivä, ja yksi vika piti korjata. Finnparttialta tuli koteloitu Invertek, joka aiheutti häiriötä automatioon. Taajari siirrettiin uunihuoneen ulkopuolelle, suoraan pääkeskukselta syötettynä, ja lisättiin virransyöttöön erillinen häiriösuodatin, häiriöt loppuivat saman tien. Kaapeleina toki käytettiin emcmk vastaavaa, ja matalajänniteohjauksissa käytettiin Nomakia.
-SS-
