Eikö ketään aloitanut tämmönen?

Naapurikylällä nurminataa jo edelisviikolla puitu. Omat ceyloni joka kärsi aliravitsemuksesta ja kuivuudesta rupee olee, tietenkin vihretä seassa, saa olla vielä, mutta kypsyy vauhdilla näillä helteillä.

Syysvehnääkin puitu jo monessa paikkaa. Syysrypsit tietty on pois ja kai ruistakin.

Lähes naapurissa yks suurtila pui syysvehnää tänään..

Mikä lie sellaisen syysvehnän kosteus nyt, mitä on jo puitu...?

Myös ruisvehnää puitu.

Aika paljon on syysvehnässä jälkiversoa.
Ehkä viikon päästä vois olla puitavissa.

Veikkaan kevätviljojen sesongin alkavan elokuun puolivälissä 

Paria viikkoa täällä puhuvat ensimmäisiin ohriin, mutta suurempi rynnistys vaatii liki kuukauden, 20 päivä varmaan…

minkälaisia on mahtannu satotasot olla?

minkälaisia on mahtannu satotasot olla?

Pohjanmaalla kaikkien aikojen paras.

Eiks se näin ole joka vuosi?

 

Syysvehnä ottanut viikon aikana kivasti tummaa väriä. Hampaiden välissä alkaa tuntua jo melko valmiilta. Luulempa, että viikonpäästä voisi alkaa kokeilemaan sen puintia. Tayo ruis vielä melko vihreää.

13.7. aloitettiin ensimmäisen satovuoden nurminadan puinnilla.

Aikaista Aspekt-syysvehnää puitu. 35 cm keskipituus. Paukkuvan kovia jyviä, mutta vihreitä pehmeitä joukossa. Kuitenkin juoksevaa, eikä pahdu ruuveihin. Satotaso on erinomainen, verrattuna viime vuoden Leijona-kevätvehnään. En ehkä jatka lajikkeella, tarvitsee tautipaketin, vaikka talvehtiikin hyvin. Aikaisuuden takia tähkän muodostumisvaihe osuu kuivaan alkukevääseen, kun lannoitteet eivät ole vielä sulaneet.

Ceylon on vielä pulleaa, odottakoon, rehusopimus on samanhintainen kuin leipäsopimus. Skagen näyttäisi tuottavan 6.5 t tai enemmän, koska siinä näkyy lakoa. Ilman tehokasta ennakoivaa kasvunsäätelyä Skagen lakoutuu noin 6.5 t:n satotasossa. Ceylonin ja Skagenin rinnakkaisviljelyssä saadun kokemuksen perusteella oletan Ceylonin pääsevän viiteen tonniin, jos Skagen ylittää kuusi tonnia.

Ruista aloiteltiin  tässä aukealla, vihreä uuskasvu tekee kasan todella märäksi, vaikka kypsät jyvät olisivatkin alle 20%

-SS-

Jos Leijona miltei kuoli pystyyn, niin mitä tarkoitat erinomaisella sadolla...? Tuottaako 35cm pitkä vehnä tonnin jyviä jokaista 10cm kohti? Tuskin. Oma Skagen on tukevasti pystyssä, 40-50cm valtapituus. Tänä vuonna odotan kevätvehnästä parempaa satoa kuin syysvehnästä, pahnaa siitä ainakin tulee. Mutta sielläkö odotetaan syysvehnistä isossa linjassa kuusitonnareita?

Jos Leijona miltei kuoli pystyyn, niin mitä tarkoitat erinomaisella sadolla...? Tuottaako 35cm pitkä vehnä tonnin jyviä jokaista 10cm kohti? Tuskin. Oma Skagen on tukevasti pystyssä, 40-50cm valtapituus. Tänä vuonna odotan kevätvehnästä parempaa satoa kuin syysvehnästä, pahnaa siitä ainakin tulee. Mutta sielläkö odotetaan syysvehnistä isossa linjassa kuusitonnareita?

Ss todennäköisesti liioittelee nykyisen tapansa mukaan. Ennen oli kirjoitukset täyttä asiaa mut nykyään täytyy suodattaa.

En sitä epäile ettei aspektista varmaan mitään jättisaria tule. Vanha totuus et mitä pidempi kasvuaika sitä suurempi sato tuntuu edelleen pitävän paikkansa. Se et joku keskiajan kasvusto ei pärjää jollekin erittäin myöhäiselle voi olla sit ajankohdan olosuhteiden vaikutuksesta johtuvaa.

Samoin tuntuu vanha sanonta et aikaiset lajikkeet ovat tautiherkempiä pitävän paikkansa. Aspekt ei siis ilmeisesti tässäkään tee poikkeusta...

Itse näin tuossa somen puolella mainoksen lene ohtasta et pääsisi jo kuulemma puinneille. Ajattelin lajiketta juhannuskylvöille et ehtisi syyslokakuun vaihteeseen valmiiksi mut onko sit samanlainen tautipesä kuin kaikki muutkin aikaset...

Tämähän ei koske sit taas kukkamullalla viljelijöitä. Siellä riittää kun muistaa käydä kylvämässä..   

Liioittelua tai ei, mutta kyllähän 500kg:n kevätvehnäsadon jälkeen kaksitonnarikin syysvehnästä on huippua. Ja mitä tulee -SS-:n viljelyalueeseen, aikaisinhan siellä mennään pellolle, joten ehkä syysviljatkin on valtaosin lannoitettu sen viimeisen lumituiskun alle, mikä saattoi pelastaa tänä vuonna paljon. Toisaalta taas Loimaallakin on lakoutunut aika harvaa syysvehnää, kumopaikkoja on talvituholaikkujen välissä. Toki on vettäkin tullut esimerkiksi Ysitien varressa lukuisaan otteeseen niin vahvasti, ettei auton pyyhkijät ole riittäneet, ja autoletka on madellut kuuttakymppiä tietä pitkin.