Tuo kotieläintalouden palvelu on tärkeä huomio, viljanviljelijä jyrätään suuremman hyvän palvelijaksi. Sen aistii selvästi, myös viljanostajissa. Mutta siinä on se huono puoli. että useimmiten se tuontivilja loppukäyttäjälleen kumminkin on kotimaista kalliimpaa, ja ongelmia tulee, jos viljanviljelyyn tulee liian suuri lovi. No siksipä neuvonta toteaakin, että hinnoittelulle asetetaan minimi, esimerkiksi muuttuvat kustannukset tonnia kohti, jos ovat vaikka 90 €/tn, niin kannattaa viljellä pää täristen ohraa possukoppiin, onhan traktorin ja koneiden lyhennykset olemassa ja peltolaina myös hoidettava, riippumatta siitä, pitääkö kesannolla tahi ei. Näin potsit saavat  kohtuuhintaista rehua. Myös työkustannukset pitää jättää huomiotta, sillä viljelijä hengittelee ihan samalla tavalla, pötköttelee sitten sängyssä kylvöä ja korjuuajan tai ajaa traktorillaan.

"Tuotantokustannusten pohjalta viljelykasvin sadolle saadaan tavoitehinta, joka markkinoilta pitäisi saada muiden tulojen, esimerkiksi taksin ajamisen lisäksi."

Jos taas on kuivuus tulossa ensi kesäksi, niin systemaattisesti kuivan alueen viljelijän ei kannata yrittää hyötyä maan alhaisesta kokonaissadosta ja hintojen noususta, koska hänellä satotaso voi olla lähellä nollaa silloin. Sitten jos kohdalle osuu vuoden 2015 tai 2017 kaltainen onnenkantamoinen, silloin nämä paremmilla alueilla viljelevät korjaavat kasitonnareita, joihin ei nyt ihan näillä paikoin pääse pelkästään silmiä räpyttelemällä.

Eli vaikka neljän tonnin ohrasadosta voisikin saada 600 euroa, niin vastaavasti silloin kun se jää kahteen tonniin, on sadon arvo monimuotokasvuston tuen (ja tuoton)  suuruinen. Eli maksimit monimuodot ja hömpät olivat viime kesänä onnenkantamoisia, mutta tukirahat ovat rajalliset, ja esimerkiksi maanparannuksella ei kuuhun mennä, kulujen jälkeen jää melkoisesti heikommin viivan alle.

-SS-

Mahtaisko Orpolle tulla vesi kielelle, jos alkaisi maiskuttelemaan sanoja "rehuviljan rajasuoja"?

Rajasuojaa ei voi olla olemassa, silloin esimerkiksi kauran ja vehnän, jopa kuminan vientiin saattaa vastapuolelta tulla tullimuuri vastaan.

Laivarahti suomalaiseen satamaan ja autorahti satamasta sisämaahan merkitsee jo muutaman kympin rajasuojaa. Mutta tässä on ajateltava kotieläintalouden kilpailukykyä, että kotimainen rehu olisi lisäksi käyttäjien porttihinnaltaankin edullisempaa kuin tuonnissa tai /satamassa; satamat ovat hyvin hallinnassa, mutta kuorma-autoliikenne esimerkiksi Viroon on hikeennytttänyt ennenkin keskusliikkeiden päälliköitä.

-SS-

No voitaisiinko ajatella, että viljanviljelijät liittyisivät Merimies-Unioniin ja/tai AKT:hen, jotka pistäisivät lakon pystyyn ja estäisivät kuljetukset ja ahtamiset, jos ilmenisi että kotieläintuottajat saisivat rehunsa halvemmalla kuin kalliilla?

No Valion ns. saalistushinnoittelullekaan ei kunnian kukko laulanut. Kaikki väkivaltaiset tuotannonsuojaustoimet ovat vähintään epätoivottuja.

Nyt tilanne lienee hieman erilainen kuin edellisellä tukikaudella, kun kotoisen rehustuksen viljely ei saa enää ylimääräistä luonnonhaittakorvausta.

Se asettaa vilja-alihankinnan lähemmäksi samaa viivaa, omaehtoisen viljantuotannon rinnalle.

Se, että leipävehnää ei viedä viljaruuhkan alta pois, on sitten aivan toinen asia, sen ei luulisi olevan kiinteässä yhteydessä karjatilojen rehunhankintaan.

-SS-

Tuo kotieläintalouden palvelu on tärkeä huomio, viljanviljelijä jyrätään suuremman hyvän palvelijaksi. Sen aistii selvästi, myös viljanostajissa. Mutta siinä on se huono puoli. että useimmiten se tuontivilja loppukäyttäjälleen kumminkin on kotimaista kalliimpaa, ja ongelmia tulee, jos viljanviljelyyn tulee liian suuri lovi. No siksipä neuvonta toteaakin, että hinnoittelulle asetetaan minimi, esimerkiksi muuttuvat kustannukset tonnia kohti, jos ovat vaikka 90 €/tn, niin kannattaa viljellä pää täristen ohraa possukoppiin, onhan traktorin ja koneiden lyhennykset olemassa ja peltolaina myös hoidettava, riippumatta siitä, pitääkö kesannolla tahi ei. Näin potsit saavat  kohtuuhintaista rehua. Myös työkustannukset pitää jättää huomiotta, sillä viljelijä hengittelee ihan samalla tavalla, pötköttelee sitten sängyssä kylvöä ja korjuuajan tai ajaa traktorillaan.

"Tuotantokustannusten pohjalta viljelykasvin sadolle saadaan tavoitehinta, joka markkinoilta pitäisi saada muiden tulojen, esimerkiksi taksin ajamisen lisäksi."

Jos taas on kuivuus tulossa ensi kesäksi, niin systemaattisesti kuivan alueen viljelijän ei kannata yrittää hyötyä maan alhaisesta kokonaissadosta ja hintojen noususta, koska hänellä satotaso voi olla lähellä nollaa silloin. Sitten jos kohdalle osuu vuoden 2015 tai 2017 kaltainen onnenkantamoinen, silloin nämä paremmilla alueilla viljelevät korjaavat kasitonnareita, joihin ei nyt ihan näillä paikoin pääse pelkästään silmiä räpyttelemällä.

Eli vaikka neljän tonnin ohrasadosta voisikin saada 600 euroa, niin vastaavasti silloin kun se jää kahteen tonniin, on sadon arvo monimuotokasvuston tuen (ja tuoton)  suuruinen. Eli maksimit monimuodot ja hömpät olivat viime kesänä onnenkantamoisia, mutta tukirahat ovat rajalliset, ja esimerkiksi maanparannuksella ei kuuhun mennä, kulujen jälkeen jää melkoisesti heikommin viivan alle.

-SS-

sellukombinaatin palvelijaksi eemeli asettui mukinoitta ja päivittäisiä aloituksia venäjältä tuotavasta puusta ei tullut

mutta kun vatserin leivät on niiiiiiin hyiä!

sellukombinaatin palvelijaksi eemeli asettui mukinoitta ja päivittäisiä aloituksia venäjältä tuotavasta puusta ei tullut

Siis metsäyhtiöiden kartellisyytöksetkin olivat loppujen lopuksi salaliittoteoriaa. Muistuttaa kyllä viljakauppaa, jossa myös on muutama merkittävä toimija. Metsähallitus ja useat yksityismetsänomistajat hävisivät oikeusjutun metsäyhtiöitä vastaan kaikissa oikeusasteissa. Mielenkiintoista kyllä, kartellista ei sinänsä syntynyt erimielisyyttä. Mutta lopullinen tuomio oli se, että metsäyhtiöiden ostohinnat eivät olleet alemmat kartellin takia, vaan yhtiöt pyrkivät maksamaan parhaimman mahdollisimman hinnan kartellista huolimatta.

Kartelli tässä tapauksessa oli siis yhteistoimintaa kilvoittelussa metsänomistajan parhaaksi, että kaikki yhtiöt pyrkisivät vain parhaaseen asiakaspalveluun, yhteisessä rintamassa.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/viimeinenkin-oikeusjuttu-puukartellista-paattyi-metsayhtioiden-voittoon-taistelu-korvauksista-jatkui-vuosia/7261082#gs.5bdcho

-SS-

Miksi sitä viljua pitää viljellä, jos satona ei tule muuta kuin paha mieli ja katkeruus muuta maailmaa kohtaan?
Ketään ei tiettävästi pitele mutkaa jussin ohimolla, ja pakota viljelemään tavaraa jolle ei ole markkinoita. 

Miksi sitä viljua pitää viljellä, jos satona ei tule muuta kuin paha mieli ja katkeruus muuta maailmaa kohtaan?
Ketään ei tiettävästi pitele mutkaa jussin ohimolla, ja pakota viljelemään tavaraa jolle ei ole markkinoita. 

Ei ole markkinoita, vai ei ole markkinoita valtakunnanrajan sisäpuolella ?

-SS-

oisko aika perustaa markkinapaikka moiselle?    eiks talojussi jo aikoinaan meinannu jotain liikettä rakentaa joka ostais ja myis viljan suomesta..   ?     ainakin meinas maitoon tehä markkinapaikan..    virosta maitoa etelään kun ei pohosen maito kiinnostannu..     samaa kait meinas viljallekin...?

Mahtaako Orpo saada Veetin kauratunnelin rakentamiseen vauhtia? Kauratunnelin, joka alittaa Suomenlahden Hesan ja Tallinnan kohdalla.

tohonha net on keränny jo vuosia sitä itämerivähennystä.   kyl siihen on rahhaa!

Vaikka kuinka kiroillaan ja mieltä osoitetaan, niin ruoka taitaa olla liian halpaa Suomessa. Olisi hienoa, jos olisi joku edunvalvontaryhmä, joka sanoisi että me ei myydä viljaa alle tämän hinnan. Nykyisellä "edunvalvojalla" ei tällaista intressiä ole edes olemassa.

Joko on selvinnyt, paljonko loppujen lopuksi tuli euroja per ha monimuotoisuuksista, maanparannuksista, saneerauksista ym. rahahömpistä,saitteko mitä oli luvattu?