Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Maidontuottajien keskusjärjestön maino-lehdessä oli uuden toiminnanjohtajan haastattelu. On perehtymiskuukaudella uuteen pestiinsä. Kummallinen kommentti pisti silmään jutun puoivälissä. Suora lainaus: "Kuunteleminen on tässä vaiheessa tärkeintä. Haluan hyödyntää sen hetken, kun silmäni ovat auki havaitsemaan mahdollisia kehittämiskohteita." Mitä helvettiä. Silmät on kuukauden auki ja sittenkö ne pistetään kiinni ja nostetaan vaan palkkaa. Vai onko se jokin järjestörituaali, että uuden tulokkaan silmät "muurataan" kiinni jossain saunaillassa, ettei vaan pääse tapahtumaan mitään kehittämistä, joka voisi johtaa pahimmillaan, jonkun joojoo-tyypin heittämiseen pihalle turhana kulueränä. Kai ne silmät ja kaikki muutkin aistit pitää olla auki koko toimikauden ajan kehittämään toimintaa. Vai pistääkö kaveri kuukaudessa hommat siihen reilaan, että mtk-maailma on valmis ja sitten vaan silmät kiinni ja ajetaan päin seinää, jos kohdalle sattuu. Kummallista sanon mä. Ja tällaista vielä kirjoitetaan lehteen...
Tämmöinen keskivertoa pöljempi kaveri ei suoriutunut Luke satokyselystä kuivin jaloin. Laskin satomäärät paperikaavakkeeseen valmiiksi ja rupesin sitten täyttämään ne nettiversioon. Muuten meni hyvin mutta vihantaviljan kohdalla tuli sininen huomautus poikkeavasta alasta ilmoitettuun, vaikka ohjeessa nimenomaan käskettiin jättää pois esim. laidunala. No tämä ei estänyt lähetystä, mutta heinäsadon osalta tuli tenkkapoo, kun sato oli kaavakkeen mukaan liian suuri. Ei onnistunut lähettäminen ennen kuin kokeilemalla löytyi kaavakkeen mielestä kelvollinen satotaso. Tässä ohjeen mukaan kuitenkin piti laskea kokonaissato kaikilta kerroilta. Ja kyse oli tuoretonneina eikä kuiva-aineena. Heinän osalta kaavakkeen mielestä sopiva kokonaissatotaso olisi ollut 1000-8000 kg/ha. Mitä helvettiä? Yksi pyöröpaali per ha alkaen. Ja maksimikin olisi alle 10 paalia per ha. Mitä järkeä on tuhlata verorahoja ja maajussien aikaa tällaiseen satokyselyyn, kun ei ole mitenkään paikkansapitävä. Joskus aiempanakin vuonna oli sama ongelma, kun olen joutunut tähän vastamaan. Laitoin lisätietolaatikkoon kommenttia, mutta lukeeko niitä kukaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.360011Kotieläintuotannon lopettamistuki ja lainojen anteeksianto ovat eläinoikeuspuolueen vaaliteemoja. Pitäisiköhän äänestää...? Ei tarvita Karhisen raportteja. EOP hoitaa homman.
Tässä syksyn aikaan oli muistaakseni pellervon eläinliitteessä, juttu eräästä pari ritilämullinavettaa tehneestä viljelijästä. Jutussa viljelijä antoi hyvin selkeästi ymmärtää, että ritilänavetta tehtiin sen takia, että lihasta ei makseta parempaa hintaa, vaikka eläimet olisi kylmäpihatossa (kiinteäpohjainen karsina) kasvatettu.
Kananmuna-sektorilla on jo kauan ollut erilaisia kasvatustapoja eroteltuna eri hintaisiksi tuotteiksi ja annettu kuluttajan tehdä valinta. Nyt myös kaupat ovat tehneet valintansa. Mistä johtuu, ettei isoja lihataloja kiinnosta tällainen "lajittelu", vaikka kaupassa kuitenkin myydään tilakohtaisia lihojakin eli jäljitettävyys antaisi mahdollisuuden siihen. Onko ritiläkasvattajat enemmistössä jossakin hallinossa, jolloin oma tuote jäisi imagoltaan siihen huonoimpaan koriin vai onko hintakilpailu jauhelihassa jotenkin sekoittanut pasmat ja pakko tehdä mahdollisimman suoraviivaisesti.
Jotenkin tuntuisi siltä, että kannattaisi jo hiukan miettiä investointia ritiläkasvattamoon riskinä, että kuluttaja herää nautasektorillakin vaatimaan erilaisia kasvatusoloja ja tällöin ritiläkasvatukselle voi käydä samoin kuin häkkimunille. Kallis navetta voi olla sitten hankala muuttaa kiinteälattiaiseksi ja eläinmäärääkin joutuu neliötä kohti pienentämään tai muutoin jää sinne huonoimpaan hintaluokkaan.
https://areena.yle.fi/1-4247257Eilisen ö-studion keskustelussa taidettiin olla aiemmin kaivetuissa poteroissa. Maajusseilla on rahat loppu. Kaupan toiminnassa ei ole mitään "väärää". Teollisuuden edustaja ei osannut sanoa mitään. Leppä sentään yrittää pitää yllä asiallista keskustelua. Olisi vaan valittu jo hallituskauden alussa ministeriksi Tiilikaisen sijaan. Ruisleivän jako oli sentään muuttunut, kun aiemmin viljelijän osuus taisi olla 4% nyt puhutun kolmen sijaan. Eihän siinäkään ole sitten pudotusta kuin neljännes. Vielä on kaupalla vara vähän ottaa.
Kannattaa alkaa kiinnittää enempi huomiota noihin lantaisiin eläimiin. Evira on tiukentamassa/tiukentanut tulkintaa ja lantasakko poistuu ja tilalle tulee kokoruhon hylkäys. Sitä myöten teurashieholta jää teuraspalkkiokin saamatta.Kyse käsittääkseni on erittäin likaisista eläimistä, mutta tarkastuseläinlääkärihän sen arvion tekee eli voi vaihdella henkilön pelisilmästä tai muusta fiiliksestä johtuen.
Eilisessä Kauppalehdessä oli juttua suomalaisten pörssiyhtiöiden toimareiden palkoista ja muista kannustinlisistä. Umpin Pesonen oli listan kakkosena ja soraenson Sundström 12. Jäin miettimään esimerkkinä tuota Pesosen palkkakokonaisuutta 4,855 M€ per vuosi, josta vuosipalkka 1,08 M€, lisäksi muita kannustepalkkioita ja lisäeläke. Eikö siis ihminen viitsi vielä tuolla miljoonalla tehdä kunnollista työtä, vaan sen lisäksi pitää vielä motivoida entisestään. Jotenkin näin pienituloisen ihmisenä ei käsitä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/miljoonakerhon-ansiot-kasvoivat--porssipomojen-tulot-tarkempaan-syyniin/wNwkqDgP
Olipahan taas takuuvarmaa punavihereläinsuojelupropagandaa tuotettu yle-veron suojassa. Voe voe... eniten äänessä narkkarilta vaikuttanut vegaani, eläinsuojelu-Pulli sekä joku eläintenoikeusjuristi vai mikä se nyt olikaan. Olisi ihan veikeä tietää, minkälaisia vastuita niille eläimille sälytetään, kun oikeuksia halutaan lisätä. Ainakin omille muksuille olen koittanut opettaa, että vapaus ja oikeudet tarkoittavat myös vastuiden ja velvollisuuksien lisääntymistä. Omista asioista huolehtimista. Munsterhjelm sentään sai sanoa, tosin ihan lopussa, että raha sen lopulta ratkaisee, millaiset olosuhteet voidaan järjestää tuotantoeläimille.
Jotenkin kummallista on koko tässä keskustelussa, että uusi laki eläinten hyvinvoinnistahan koskee kaikkia eläimiä, mutta tuossa keskusteluohjelmassa sitä aihetta ei sivuttu kuin ihan vahingossa, kun tämä vegaani alkoi selittelemään omien lemmikkimirriensä elävän hyvää elämää luksusvankilassa, eikä ne edes halua ulkoilmaan, kun ovat vieraantuneet luonnosta. Aika uskomaton kaveri.
Harmi kun tuosta yle-verosta ei pääse eroon millään.
Taitaa alkaa paljastumaan seuraava suuri puhallus. Näinä matalan koron aikoina pankit ovat mahdollisesti korkotukilainoissa laskuttaneet ylimääräistä korkoa, kun ovat vanhempien korkotukilainojen osalta nyysineet 2%:n korkoa, vaikka velkakirjassa mainittu korko (viitekorko+marginaali) onkin pienempi. Näin siis sillä edellytyksellä, että velkakirjassa ei ole mainintaa mistään minimikorosta 2%. Omissa papereissa ei moista mainintaa ole, joten huomamatta on pankki niistänyt ylimääräistä. Kannattaa jokaisen, jolla on korkotukilainaa (uudempaa tai vanhempaa) lukea omat paperinsa ja katsoa onko korko alempi kuin korkotukilainan minimi 2% tai 1% ja ettei pankin ja velallisen välisessä velkakirjassa ole mitään minimikorkopykälää. Korkotukipäätöksessä mainittu asiakkaan maksama minimikoron 1 tai 2% määrä ei tarkoita, että se olisi velan minimikorko.
Tätä se on tämä pankkien loputon ahneus. Voi olla, ettei viranomaiset ottaudu asialle (ellei nousta kapinaan), mutta jokainen voi tietysti ottaa omaan pankkinsa yhteyttä, mikäli huoma tulleensa kusetetuksi. Ilmeisesti pankkien tulisi koravata ylimääräinen koronperintä viivästyskoron kera, mutta tuskin siihen vapaaehtoisesti suostuvat.
Jatketaan asian selvittelyä...
Huonoista puintikeleistä seurannee huono kuivikkeiden saatavuus. Minkälainen tilanne on raatilaisilla? Onko Suomessa oikein toimivaa olkimarkkinaa kuivikekäyttöön, kuten on keskisemmässä euroopassa ja britanniassa? Ei ole tullut itsellä vastaan. Turvetta kai on saatu nostettua kohtuullisesti kuivikekäyttöön, mutta menekki on tietysti suurempi, jos muuta kuiviketta ei ole riittävästi. Omalla kohdalla on vielä vajausta, mutta tiukan paikan tullen pääsee talven yli kun hiukan väljentää navettaan vaikka teurastamon suuntaan ja toivoo kuivaa pakkastalvea (ei liian kylmää kuitenkaan).
Katoin viime torstaina vissiin ulkolinja-dokumentin aiheena luomun muuttuminen bisnekseksi. En nyt löytänyt linkkiä areenasta kyseiseen ohjelmaan. Kiinassa voi ostaa luomusertifikaatin n. 300-600 eurolla. 99% luomumunista ei ollut luomua. Romaniassa luomulampaan maidosta tehty juusto ei ollut luomua, kun paikalliset maidontuottajat syöttivät lampailleen mitä sattuu rehuja. Thaimaalainen luomukatkarapu ei sekään saanut kaikelta osin luomun kestävää muonitusta ja kaikenlaista epäilyttävää kemikaalipönttöä oli kyseisen luomukasvattamon tontilla.
Tämän tyylistä tarinaa oli tarjolla eli niillä sertifikaateilla voi pyyhkiä persettä. Yllätys oli oikeastaan, että niiden hinta oli niinkin halpa.
Päivän Savon sanomissa oli juttua Finnpulpin tehdashankkeesta ja ympäristöluvan saannista. 6,7 miljoonaa kuutiota kuluisi puuta vuodessa eli lyhyellä matikalla laskettuna 12,7 kuutiota minuutissa 24/7/365. Tuollaiset miljoonat motit ei oikein meikäläiselle avaudu, mutta tuo minuuttikohtainen määrä on jo hahmotettavissa paremmin ja konkreettisemmin. Eiköhän aleta jo asennoitumaan, että hankintahakkaajillekin riittäisi tuosta määrästä muutama minuutti. Eli ketjut teräviksi ja kohti uusia savotoita.
Jotenkin vajaaälyiseksi tunnustan itseni tämän hankintapuun tai oikeammin hankintatyön verotuksen tietämyksen suhteen. Jos myyn puut pystykaupalla saan esim kuidusta 16€. Maksan 30% pääomaveroa. Jos myyn samat puut itse tehden, saan esim. 28€. Maksan pääomaveroa 30% ja yli 125 kuution menevältä määrältä ansioveroa vai kuinka? Eikö kaikesta puusta pitäisi maksaa vain tuo pääomavero. Onko tässä joku tuplaveroloukku vai olenko mä käsittänyt tämän ihan väärin?
http://yle.fi/uutiset/3-9517803Joskus ennenkin maininnut, että monessa maassa sertifikaatit voi ostaa eli niillä voi pyyhkiä perseensä, vaikka ääs-ryhmä toista väittääkin. Siinä on muutaman sadan dollarin kuukausipalkkaisen viranomaisen vaikea vastustaa miljardiyrityksen "tarjousta". Mitä lähempänä ollaan "banaanivaltion" tasoa, sitä varmempaa on, että sertifikaatit on väärennöksiä.
