Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eipä pelloilla ketään enää näy,talvea yrittelee.Tänään ajelin mkelkalla pienet tyypit,toimii,lunta lisää,kiitos.Keväällä taas peltohommia.
eilen illalla oli vorsasta parikymmentä kilometriä turkuun päin joku kyntämässä
Hohhoh.. Tulipahan kuvattua nuo syysvehnät vielä varoiksi ennen talvea, ja opettelin siinä samalla tuon vipu-mobiilin käyttöä. Eihän se nyt ihan mahdoton vehje ole, kun vähän teki tuttavuutta ensin. Kompassi ei vain kalibroitunut ennen kuin päivitin uuteen versioon. Sitten pelittikin ihan ok. Kerran loppui maailmaanähneestä puhelimesta akku, kun sen kanssa tuolla kylmässä temusi. Muuten homma kyllä sujui: yöllä oli sen verran pakkastakin, ettei edes saappaat tulleet kuraan.
Juu hienosti pelaa täällä vuoristoisessa maastossa toi paikannus. Karttaselain löytää tarkan sijainnin alle puolessa minuutissa mutta vipu ei puolessa tunnissakaan. Kuvat tuli otettua syysviljoista talteen mutta kartasta kun kattoo kuvien sijaintia niin ei heitä kuin vähimmillään 250m ja enimmillään reilun puoli kilometriä umpimettään
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta
Nykyinen käytäntö jo itsessään ohjaa viljelyä kunnollisten teiden varsille. Jos ostaja maksaisi murskeet, niin onhan se päivänselvää, että viljelyyn koitettaisiin tarjota ihan kaikenlaista lohkoa onnettomien tieyhteyksien takaa.
Ei kannata tahallaan ymmärtää väärin. Tarkoitin että minkä takia ei konsulentit keväällä käy viljelijöiden kanssa kattomassa läpi mestat jonne meinaavat kylvää jurttia niin todennäköisesti vältyttäisiin tilanteilta missä 3 autoa kuormat päällä sutii yksityis tai peltotiellä ja 7 autoa tyhjänä jonossa odottaa että saadaan mursketta paikalle. Tarkastaahan puukaupoissakin ostomies tilukset sen takia että tietää kannattaako leimikosta edes tarjota mitään
Saa nähdä. Maissimies laittoi heinälle kaikki. Jurttia täällä kaikki. Onko sulla?
Ei oo kumpaakaan. Pinta-alaa elukoihin nähden sen verran niukasti että ei oo oikein mahollisuutta kokeilla mitään muuta, kuin sellasia kasveja joista varmasti saa ruuan lehmille
Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.
Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..
Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla sääntelyllä pyritään.
Tuokin totta. Tuo nyt oli vain yksi aika nopeasti keksitty ajatus. Ei varmasti paras.
Tietysti jos ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen niin eihän silloin mitään tarvitse tehdä? Viljan hintaa kuitenkin aina tunnutaan kritisoivan mut peiliin ei viitsitä katsoa, vika kun löytyy mielestäni sieltä. Jos on tarjontaa ja ei kysyntää niin hinta laskee ja sit päinvastoin.
Jos sit mietitään jatkuvuutta tässä agribisneksessä niin nykyinen tyyli palvelee sitä yhä vähemmän. Viljelyyn tai elukoiden pitoon tosissaan panostavat ovat ongelmissa. Osittain syy on varmasti liiallisessa laajennusinvestointikiimassa aiheutettu mut on siellä sitäkin jotka yrittävät pysyä mukana mut laskin kun ei vain taivu laajennuskiimaan ja silti toiselta puolelta kokoajan tiukataan niin eipä vaihtoehdoksi jää oikein kun nostaa tassut pystyyn.
Itse edustan tätä jälkimmäistä. Alkuvuosina oli vielä suuria suunnitelmia ja visioita. Yksi toisensa jälkeen asioita auki laskemalla niin kannattavuus hävisi ja sitä myöden pohja hävisi. Luomussa se vielä oli mut nyt tuntuu et se hävisi sieltäkin.
Viljelyä siis jatkavat ne jotka voivat tehdä sitä harrastuksena miettimättä taloudellista puolta. Onko se sitten pitkänäköistä? Mielestäni ei. On tietysti totta että isonkin peltoviljelytilan hoitaa sivutöinä muutaman kuukauden vuodesta aikaa uhraamalla. Mut jos taloudellisuuden ja rahavirtojen rajat hämärtyvät niin kestävyys toiminnasta on kaukana.
Elukanpito sivutöinä onkin sitten haastavampaa eikä sen homman kannattavuus ole enää kovin hääppöistä ottaen huomioon 24/7 sitovuuden. Joissain tundralypsäjissä saattaa vielä hyvät rahat liikkua, muuten ei. Elukkafarmareiden tulevaisuus on kaikista surkein..
Ehkä tuli liian nuorena aloitettua, liian varovaisesti toteutettua ajatuksia. Tosin pellon hinta 20 vuotta sitten oli euroina täällä sama kuin nyt tai enempi, vuokrat huiteli järjestään yli 400€. Isoilla suunnitelmilla olisi tullut loppu nopeammin. Vähän sikoja ja paaljooon sonneja ja emoja. Nyt katselen kun tuvan ikkunan alta myydään naapurin pellot, ainoa jännitys on kuka viljelee ensi kesänä. En näe mitään järkeä lähteä tuohon kisaan mukaan +10000€, varmaan joku kiinteistönhoito firma ostaa…
Ihmetys on suuri jos ensi kesänä siinä ei kasva jurttia tai maissia
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta
Näis koneiden hinnoissa on vielä sellainenkin juju, että uudet maksaa , käytetyt maksaa, mutta ne omat käytetyt ei ookkaan sitten enää minkään arvoisia. Ainakin näin täällä pikkutilalla. Paljon paree kun niitä ei edes yritä lykätä vaihdossa. Tosin konesuojan nurkkaan ne sitten jää. Näin kävi esim. Jf:n tarkkuussilppurille, Jukon nostolaite kylvökoneelle. Elhon 1520 käärijälle . No elho varakoneena 10 000 paalia käärittynä, kun nykyään käytössä 1620 automaatti joka piti arvion mukaan olla 7 000 kääritty. Määrä oli pelkkä arvaus ja mittaris taitaakin olla joku 25 -26 000 (huutokauppa hankinta) 
Meillä on ollut aina sama teema, että koneet ajetaan käytännössä loppuun tai ne jää niin vanhanaikaisiksi, että hommista ei tahdo tulla enää mitään. Vaihtohyvitys niin pieni, että suoralla kaupalla saa paremman alennuksen. En tiedä onko järkevä linja vai ei, mutta näin on toimittu. Heinäkoneiden kanssa tuli tehtyä virhe, kun jätettiin ne nurkkiin. Alkuaikoina tehtiin vielä hieman hevosenheiniä, mutta porukka vanheni ja koneet jäi vanhenemaan latoihin. En tiedä mitä esim. Tuhti-niittosilppurille tekisi. Pyytävät pariasataa euroa ja milloin mitäkin. Vie ärsyttävästi tilaa, fiksuinta olisi luultavasti laittaa kylmästi romukuormaan. Vai ottaisiko kuitenkin muutaman lehmän takaisin??
Olen miettinyt, josko alkaisi tehdä tuorerehusouvia niittosilppurilla. Haalisi kaiken vihreän pakkokesannon apila/viherlannoitusnurmilta ja kippaisi viljapeltoon lannanlevittäjällä. Tai kyntäisi syuysviljan alle. Eikös joku harjoittanut kaistaviljelyä, sellaiset kaistat, joilta voi silputa torvella kasvulliseen kaistaan viherlannoitetta ?
-SS-
Tuostahan puuttuu enään nauta välistä, lannan takiahan aikoinaan nautoja pidettiin. Sivutuotteena tuli maitoa ja lihaa vuodenkierron mukaan vähäsen
On vaan melko haastava ajankohta alkaa elukoita pitää. Atriasta en tiedä, mutta ainakaan hookoolla ja paikallisella teurastamolla ei teuraat liiku mihinkään. Hookoolla ei liiku välityselukatkaan minnekkään. Lihisvasikoiden ostaja joutui laittamaan toistaiseksi 2-3vk mittaisen tauon hakuihin kun ei lähde omista nurkistaan elukat eteenpäin
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
Ei ollut käteen sopiva, se riittää. Ihan uskomattoman pienistä syistä (syystä) voi lähteä kone vaihtoon. Osalla porukasta on tähän halua ja paalua. Koneesta sen verran, että kaksi vuottakin on paljon, kun nykyinen versio on jo ainakin välijyrän ja syöttölaitteiston osalta ihan erinäköinen.
Puskaradiosta kuultuna toi olis aikoinaan hankittu välikäsien kautta vaan tutkittavaksi että mihin suuntaan kilpailijat on konettaan kehittänyt
No ihan sama tuli kyllä itsellekin mieleen. Tosin toisaalta tuommoinen vähän käytetty kilpailijan kone on varsin otollinen maaperä tuollaisille huhuille..
Ei sillä etteikö niin tehtäisi, ihan kaikki valmistajat tekee sitä.
Onhan Tumella johtoportaassa melkein joka jannu itekkin viljelijä tai ollut niin voihan se multiva olla jonkun käyttökonekkin joka on sitten viljelyn loputtua myyty tumelle ihmeteltäväksi
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
Ei ollut käteen sopiva, se riittää. Ihan uskomattoman pienistä syistä (syystä) voi lähteä kone vaihtoon. Osalla porukasta on tähän halua ja paalua. Koneesta sen verran, että kaksi vuottakin on paljon, kun nykyinen versio on jo ainakin välijyrän ja syöttölaitteiston osalta ihan erinäköinen.
Puskaradiosta kuultuna toi olis aikoinaan hankittu välikäsien kautta vaan tutkittavaksi että mihin suuntaan kilpailijat on konettaan kehittänyt
Mitä tuolla ajelee ja katselee lukemattomia kyntämättömiä peltoja. Niin nyt olisi hallinnolla paikka muuttaa ajatustaan aivan päinvastaiseksi. Eli mitä enemmän on kasvipeitteisyyttä sitä vähemmän saa tukea. Saanen epäillä että hallinto pystyy näin nopeasti reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta noin ajatuksen tasolla. Ja mitä tässä on lukenut, niin ongelma keväällä on työntekijöiden puute kun samaan aikaan pitäisi kyntää ja kylvää. Vieläkun tulee oikein paljon luminen talvi ja pellot ei kuivu edes kyntökuntoon. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kannattaa varata kylvösimentä, jos yli puolet on kyntämättä
yli 80% ollut kasvipeitteisyyttä jo koko viime ohjelmakauden eikä se mitään ihmeitä tartte keväällä. Sitä mukaa kun paskakuski ehtii käydä levittämässä niin muokkailee joko äkeellä tai kultivaattorilla ja kylveskelee pois. Hyvinä keväinä kuivan syksyn jäljiltä jos ei ole uria niin on ihan suorakylvettykkin ja nämä toimet ihan vaan lypsyjen välissä
Noin kolme viikkoa sitten tehty hankintakauppa, karsittu ranka 3-6 m, halkaisija 3 cm, hinta tien varressa 53,50 alv 0, kokopuu 41,00 , pelkät risut 30,00.
Määrä toki suuri, arvio kaikkineen 1300 kuutiota ja hyvien teiden varteen tulee varastot.
Olen kyllä investoinnut omaan metsäautotieverkostoon ihan kunnolla vuosien mittaan, nyt se kantaa hedelmää ...
Oho. Mikä firma ja missä päin Suomea maksaa noin hyvää hintaa?
Mitenkäs noissa energiapuissa menee mittaus ja tilitys, onko samoin kuin tavan hankintakaupassa tukit ynnä kuidut jotta kuormavaakalla määrät ja rahat kk päästä tilille vai joutuuko oottelemaan pitkäänkin 
Eikö se useimmiten mene hakekuutioiden mukaan kertoimella lasketaan kiintokuutiot, yleensähän energiapuut säilytetään yhden kesän yli kasassa ennen haketusta.
Kyllä isommissa kaupoissa energiapuun kanssa toimitaan niin että ostomiehen arvion mukaan tilitetään summa x ja haketuksen jälkeen kun tiedetään lopullinen määrä tehdään varsinainen tilitys
Tänään päätetään glyfosaatin jatkosta. Vähän ihmetellyt kun kauppiaat eivät ole kovaa kaupanneet varastojaan pois. Kun perinteisesti näihin kieltoihin tulee vuoden aika viljelijän käyttää omat varastot pois. Joten suurella todennäköisyydellä glyfon saa käyttöluvan myös jatkossa.
Kyllä sitä jossain on kaupiteltu kun viime viikolla myytiin eioota eikä ollut tiedossa saako edes lisää tälle syksylle
Vaatii hyvän pellon ja ravinteita kyntösyvyyden verran🤣. Mietinnässä kokeilla ensi kesänä. Helppo kokeilla kun naapureilla viljelyssä niin urakoitsijat lähellä jokatapauksessa töissä.
Meneekö apulanta kylvön yhteydessä?
Jos on nyt syksyllä lopetettu nurmi tarviiko rikkamyrkyn kesällä, vai riittääkö kylvön yhteydessä maavaikutteinen aine mikä levitetään?
Siinä kylän tuntumassa näyttää olevan yleinen keino rikkojen torjuntaan että myrkytetään se pelto paskalla tai sen määrällä ja kynnetään. Sitten uusitaan myrkyttäminen runsaalla paskalla jonka perään kylvö. On hyvä viljelykasvi kun ei mene lakoon reilummallakaan lannoituksella
Tällä menolla ainakin puimurit tuleee loppumaan Suomesta. Lähes kait kaikki käytetyt kärrätään Puolaan, koska meillä hinta / laatu suhde on ihan eri luokkaa kuin muualla. Enää ei vanha kalusto ole sitää halutuinta vaan 2000 luvun koneet saavat loppusijoituspaikan sieltä. Olis kait niille tääläkin käyttöä. Toki nykyinen hömppäily ja sadonkorjuuvelvoitteen puuttuminen edesauttaa kehitystä. Entä jos tuet muuttuu ja viljaa oikeasti tarvittaisiin, milläs ne sitten korjataan ?
Seuduilla olevien isojen tehokoneiden käyttöastetta nostamalla korjaisi aika paljon enemmän hehtaareja. Tarkoittaisi siis puintiurakoinnin lisäämistä, siihen ei vaan koneiden omistajilla liene mitään mielenkiintoa tai tarvetta :-)
Myöskään puimurinpuutteessa olevien lohkokoko ja lohkojen sijainti, kasvilajien moninaisuus pinta-alaan nähden ja kuivauskapasiteetin rajallisuus eivät tue sitä että urakoitsija tulisi ja pyyhkäisisi 8 m pöydällä päivän pari tehokkaasti. Lisämurheena sitten vielä hukkakaurat ja muut.
Siispä rassaamme niitä vanhoja mitä kultakin löytyy :-/
https://www.nettikone.com/claas/commandor-116cs-katso-video/2304282?utm_source=share-app&utm_medium=social&utm_campaign=social-ad-share siinä olis jollekkin tehokas puimuri😂 kuka helvetin hullu ostaa suomessa tollasta romua ja hinta aivan liian kallis polakeille että hakisvat varaosakoneeksi
Viljakuski totesi maanantaina, että elokuussa ei puida vielä oikein mitään. Mielestäni on ihan oikeassa, tässä on viljat vielä niin keskeneräisiä. Sitä kylmää oli kuitenkin pitkään ja kehitys ei ollut kovin nopeaa. Sanoisin, että pari viikkoa voi nyt sataa kaikessa rauhassa, jos syyskuuksi selkenee, niin hyvin menee.
Nooh kyl ruis ja syysvehnä tässä kuussa taatusti olisi jos vain tuo ainainen sataminen loppuisi. Ruista ei kohta tarvii puida se itää tähkässä iha heti ja tässä. 
Mut kevätkasvit menee kyl syyskuulle. Ennusteissa ei vain luvata muutosta et hyvinkin perseestä ole puintiksudi taitaa olla tulossa vetää vertoja sille 2017 vuodelle. Voi jopa olla paskempi jos ei kuivahda edes täs välissä. Määrällisesti ei vettä ehkä paljoakaan ole tullut mut jos joka päivä hieman kastelee niin ei se puinti yhtään helpompaa ole..
Jos rukiin tähkä on jo taittunut, kannattaisi ehkä yksi kuivurillinen puida pois viikonlopun - maanantain aikana. Nimittäin ensi viikon märkämatalapaine tulee lämmön kanssa, ja se on kypsälle rukiille ja ainakin sakoluvulle vaikea paikka. Jos puintikosteus on alle 22%, eikös useimmat kuivurit selvitä vielä sellaisen kosteuden., 1970-1980 - luvun märkinä syksyinä kuivattiin 30% viljoja, enemmän tai vähemmän menestyksellisesti. Taidan yrittää ainakin TOS-syysvehnän siementä saada turvaan, toivottavasti ostosiemenen toimittaja saa omansa myös talteen ennen tähkässä itämistä.
-SS-
Ruisvehnät iti jo tähkään. Saattaa tulla pula siemenestä jos kokeilunhaluisia kylväjiä on vielä tänä syksynä
