Tarttis vinkkiä hyvistä lintukarkoittimista. Varpuset on jatkuva riesa. Kuivaajaan löytävät yhä uudestaan sisälle, vaikka käytännössä joka rööri on tukittu tiheäsilmäisellä verkolla. Suurin osa karkoittimista perustuu meluun ja/tai välkkeeseen, ja hinnat vaihteleekin sitten paristakympistä vajaaseen tonniin.
Kokemuksia? Suosituksia?

Keskusteltakoon tässä ketjussa kaikensortin Star Trek teipeistä ja liimoista.

Viime vuonna tuli vissiin (taas) uusi ihmeteippi, jonka yllättäen luvataan korvaavan aivan kaikki.

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016050321508949_an.shtml

https://www.youtube.com/watch?v=8MW_z4oMogk

Jos toimii edes puoliksi noin hyvin, pistän tilaukseen. Muutama vuotava hitsaussauma kuivaajan lämpökattilan putkissa, joiden hitsaaminen on toivotonta puuhaa. Tuolla voisi ehkä onnistua.

Kokemuksia?

Noin pari vuotta sitten Suomeen perustettiin uusi ympäristöliike, ekomodernistit. Vielä melko pieni porukka, mutta kannatus ja julkisuus ovat noususuunnassa.

Liike kannattaa tieteeseen perustuvaa ympäristöpolitiikkaa, minkä vuoksi eritoten seuraavat asiat erottavat sen muista ympäristöjärjestöistä ja vihreistä puolueista:

-Ydinvoima (faktojen valossa oikeaa ekoenergiaa)
-GMO (turvallinen tapa vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia ja auttaa kehitysmaiden köyhiä viljelijöitä)
-Glyfosaatti (yksi kesyimmistä kasvinsuojeluaineista)

Muistakin painotuseroja löytyy, mutta siinä missä nuo kolme edellämainittua on pyhiä vihankohteita perinteisille vihreille, ekomodernistit katsovat, että niitä voi ja tulee käyttää, koska hyödyt ovat haittoja suuremmat.

https://ekomodernismi.fi/2015/06/28/hello-world/

Ryhmän fb-sivulla on varmaan parasta ympäristöön liittyvää keskustelua mitä olla ja voi. Suosittelen.

Onko kukaan askarrellut noita ja vienyt pellon laitaan?
Voisin kuvitella, että ainakin kuminapellon kahta satoa silmälläpitäen voi olla hyvä edesauttaa siivekkäitä pikkuapureita.

Toisaalta liekö tarpeen jos pelto rajoittuu metsään, josta yleensä löytyy kannonkoloa ja risukasaa? Ja toisaalta, onko avopellon laita riittävän suojaisa tuollaisille?

Kohtapa taas puinnit ovella kolkuttaa ja pitäisi antiikkivesikattila viritellä käyttökuntoon.

Parina edellisvuotena oltiin niinkin fiksuja, että käytettiin kattilaa ilman paisuntasäiliötä (vanhan rikkouduttua). Vettä vaan täyteen ja sitten lämpöjen noustessa ventiilistä ylimääräiset ulos. Ärsyttävää hommaa kuitenkin kun aina ekat 1-1,5h sai jatkuvasti kytätä nousevaa painetta käsi venttiilillä ja heti seuraavana päivänä piti taas aloittaa täytöllä

Ja joo, ei varmaan ihan turvallisintakaan hommaa, joten kalvopaisuntasäiliö menee tilaukseen.

Mitenköhän se vaan kannattaa mitoittaa? Kattilan vesitilavuus on noin kuution.
http://www.pexos.fi/Verkkokauppa/60l-paisuntasailio-p-246.html. Tuossa oleva kappale kertoman mukaan riittää 600 litralle. Pidän kuitenkin mahdollisena, että piisaisi myös meidän kattilalle. Paineeksi riittää kuitenkin hyvin 1,5baria ja tuo säiliö kestää 10.

Ajatamme tänä keväänä todennäköisesti sekä sian että lehmänlantaa lohkoillemme. Noissa paskaraporteissa on kuvattu tavaran ravinnepitoisuudet ja kun on kyse eloperäisestä liemestä, niin liukoisen- ja kokonaistypen suhdeluku vaihtelee.

Liukoinen on kasvien heti käytettävissä ja se vissiin myös haihtuu sitä nopeammin, mitä enemmän jää pintaan. Kokonaistypen muu osuus lienee sitten sitä typpeä, joka on vielä sitoutuneena siinä puoliksi sulaneessa rehumassassa ja joka sitten vapautuu myöhemmin.

Onko tietoa kuinka suuri osuus siitä lopusta typestä vapautuu saman kasvukauden aikana? Varmaan vuodesta, maalajista ja maan kunnostakin riippuu aika paljon, mutta joku nyrkkisääntö olisi kiva tietää kun tuota lannoitussuunnittelua koittaa ylivuotisesti hahmottaa.