HK on kai laittanut broileritilojaan pitämään pidempiä välejä ennen seuraavaa kasvatuserää, kun eivät saa Rauman teurastamosta menemään läpi.

Taskulaskin... Juuri juttelin mullikasvattajan kanssa, joka joitain vuosia sitten myi kaiken traktorikaluston pois. Kaivinkoneella ja pyöräkuormaimella urakoi kesät muualla, vanha Volvon  baklastare niitä aikoja varten, kun pyöräkuormaaja on maailmalla, että saa rehut jaettua. Mullikoita ja hehtaareita satakunta kumpaakin. Sanoi, että tärkeintä on hermojen hallinta, jos rehuketjun tulo viivästyy parilla päivällä. Itselläni on (vanhoja kaikki)"koko ketju" lannanlevitystä lukuunottamatta. Laittoi miettimään.

Itse olen haaveillun tilanteesta missä tilan liikkuva polttomoottorikalusto olisi kurottaja rehun syöttöön sekä siilotamppaamiseen, pienehkö vanha traktori lähinnä sekalaiseen kärrynsiirtoon, ruohonleikkuri ja mönkijä lähinnä leluksi.

Kuulostaa siltä, että sika- ja broiskumiehiä vedetään kohta kölin alta lihamarkkinoilla, kun poistettavat lehmät saa lisäbonusta.

-SS-

Onko Suomessa kannattavia markkinoita kahdelle kotimaiselle sikaketjulle? Onko HK:n broileriketju niin yli-investoitu että kannattavuus olisi vuosia pahasti kuralla vaikka tästä eteenpäin tehtäisiin kaikki oikein? Mikä on lisäarvo ulkomaantoiminnoista? Mitä hyötyä on omistavalle maitotilalliselle että emolehmätuotantoa lisätään?

Olen ollut ihan tyytyväinen noin 40 lehmän päivämäärään. Robotillisessa harvemmin sen enempää hoitoa erityisesti tarvitsevia ja 3-4 kertaa vuodessa kun käynti niin jaksottuu OK. Hiehot otan umpipuolelle joitain kuukausia ennen poikimista, niin ne ehtii tuolla rytmillä aina käymään ennen poikimista kertaalleen läpi.

Itse leikkuuta tuskin saa merkittävästi nopeammin tehtyä panostaa sitten laatuun tai määrään. Mutta kriteeri koska kenkää laitetaan nousee määrätavoitteen kasvaessa ja riski etteivät ehdi kovettua ennen irtipäästöä ja tippuvat pois kasvaa.

Pidemmällä leikkuupäivällä toki saa leikattua enemmän. Mutta tälleen laiskana tykkään aloittaa lähempänä yhdeksää että on aamun navettatyöt tehtynä alta pois ja toisaalta neljältä täytyy siirtyä kohti päiväkotia.

Leikkaajan oma apuri luultavasti maksaisi enemmän kuin palkata itse päiväksi lisäkäsiä. Bonuksena oma työntekijä voi leikkuiden välissä touhuta kaikenlaista muuta.

Miten sikatalojen sopimukset menee, eli tietääkö teurashinnan kun ottaa lihasikaerän kasvamaan?

Olisi pitänyt olla x määrä rahaa joka hehtaarista millä on jotain kasvia muokkaamattomana vuodenvaihteessa. Ihan sama onko syysviljaa, kerääjäkasvia, tuotantonurmea, viherlannoitusta, luonnonhoitopeltoa... Vastapainona kaikki eri nurmityyppien erillistuet ja nautojen hehtaarituki pois, jos rahat ei riitä niin nautojen eri eläinpalkkioita tarvittava määrä alemmas.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 20.11.18 - klo:16:27

Lainaus käyttäjältä: carhu - 20.11.18 - klo:10:25

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 20.11.18 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 19.11.18 - klo:15:36

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 19.11.18 - klo:15:21

Lainaus käyttäjältä: carhu - 19.11.18 - klo:15:16

Taitaa olla tuo ropotti ja sen valinta aikas paljon sellanen"henkimaailman"asia. Nuot tunnetuimmat merkit kun on varmasti keskenään kilpailukykyisiä ominaisuuksiltaan. Kun aletaan keskustelu  noiden paremmuudesta,niin sehän on niin kun politiikasta uskonnosta keskustelu. Riitahan siitä pakkaa tulemaan.

Ainoa merkittävä ero on se että isännällä on erilainen lippalakki päässä.

Ja joka robolla homma lähtee kusemaan siinä tilanteessa kun lehmät soluttavat/sairastavat ja lypsyjono kasvaa ylimääräisten pesujen vuoksi -> jos sählää karjansa soluttamaan niin sitten systeemin kapasiteetti ei riitä. Terveillä lehmillä mikä vaan toimii ja lehmämäärää voidaan nostaa, sit voidaan leuhkia miten paljon maitoa robotista saatiinkaan.

Hyviä huomioita nämäkin. Jos parsinavetassa maidon laatu on ollut hyvää, millä se heikkenee robottinavetassa? Mitä siellä on helpoin tehdä väärin?

Ainakin pitää täysin ja totaalisesti unohtaa ajatus lypsyjärjestyksistä tai mistään ihmistoimintaa päivittäin vaativista lehmäkohtaisista tehtävistä solujen takia. Poislukien silloin tälläin se viikon antibioottikuuri. Lehmälle tai parille per robotti voi pitää lypsynjälkeistä huuhtelua päällä akuutin solutuksen aikana, mutta ei kroonisille. Täytyy siis muuttaa ajattelutapa niin ettei käytä yhtään liikaa omaa eikä robotin aikaa yhden yksilön hoitoon tai siinä yksilössä olevan bakteerin leviämisen estoon. Parasta solutuksen hoitoa on varmistaa että lypsykäyntien määrä per eläin on korkea eikä se onnistu jos robotti vaan pesee tai jos lehmien lypsykäyntejä rajoittaa ihmisten työaikojen mukaan.

Ropolla lyppsettäessä se fyysinen työ jää pois,mutta juurikin nuot hoidettavat,poikineet,umpeutettavat on tarkkailtava,vaikka ropo ohjataankin tekemään nuotkin  työt,niin on se hyvä valvoa sen toimintaa.

Tuolla ajatusmallilla on parempi olla laittamatta robottia. Turhaa käyttää rahaa automatiikkaan mutta olla käyttämättä sitä.

Tuo meidän ajatusmaailma ei mennyt sitten yhteen. Miten on etkö tosiaan seuraa/tarkkaile näytöltä miten em. eläimet liikkuu on liikkuneet tuolla ropolla. Kyllä kai ne hiehot  tarvii alussa tarkkailua.Kerro vähän miten net hoidat.

Kyllä niitä tietokoneelta seuraan, tarvittaessa haen lypsylle ja varmistan käsinkin että ongelmatapaukset lähtee oikeaan suuntaan. Mutta en pidä lehmiltä lypsylupia pois tai pidä yhtäkään jatkuvasti missään manuaalitilassa. Viikko on aika maksimi, sitten pitäö yrittää jotain muuta tai kutsua teurasauto.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 20.11.18 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 19.11.18 - klo:15:36

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 19.11.18 - klo:15:21

Lainaus käyttäjältä: carhu - 19.11.18 - klo:15:16

Taitaa olla tuo ropotti ja sen valinta aikas paljon sellanen"henkimaailman"asia. Nuot tunnetuimmat merkit kun on varmasti keskenään kilpailukykyisiä ominaisuuksiltaan. Kun aletaan keskustelu  noiden paremmuudesta,niin sehän on niin kun politiikasta uskonnosta keskustelu. Riitahan siitä pakkaa tulemaan.

Ainoa merkittävä ero on se että isännällä on erilainen lippalakki päässä.

Ja joka robolla homma lähtee kusemaan siinä tilanteessa kun lehmät soluttavat/sairastavat ja lypsyjono kasvaa ylimääräisten pesujen vuoksi -> jos sählää karjansa soluttamaan niin sitten systeemin kapasiteetti ei riitä. Terveillä lehmillä mikä vaan toimii ja lehmämäärää voidaan nostaa, sit voidaan leuhkia miten paljon maitoa robotista saatiinkaan.

Hyviä huomioita nämäkin. Jos parsinavetassa maidon laatu on ollut hyvää, millä se heikkenee robottinavetassa? Mitä siellä on helpoin tehdä väärin?

Ainakin pitää täysin ja totaalisesti unohtaa ajatus lypsyjärjestyksistä tai mistään ihmistoimintaa päivittäin vaativista lehmäkohtaisista tehtävistä solujen takia. Poislukien silloin tälläin se viikon antibioottikuuri. Lehmälle tai parille per robotti voi pitää lypsynjälkeistä huuhtelua päällä akuutin solutuksen aikana, mutta ei kroonisille. Täytyy siis muuttaa ajattelutapa niin ettei käytä yhtään liikaa omaa eikä robotin aikaa yhden yksilön hoitoon tai siinä yksilössä olevan bakteerin leviämisen estoon. Parasta solutuksen hoitoa on varmistaa että lypsykäyntien määrä per eläin on korkea eikä se onnistu jos robotti vaan pesee tai jos lehmien lypsykäyntejä rajoittaa ihmisten työaikojen mukaan.

Ropolla lyppsettäessä se fyysinen työ jää pois,mutta juurikin nuot hoidettavat,poikineet,umpeutettavat on tarkkailtava,vaikka ropo ohjataankin tekemään nuotkin  työt,niin on se hyvä valvoa sen toimintaa.

Tuolla ajatusmallilla on parempi olla laittamatta robottia. Turhaa käyttää rahaa automatiikkaan mutta olla käyttämättä sitä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 19.11.18 - klo:15:21

Lainaus käyttäjältä: carhu - 19.11.18 - klo:15:16

Taitaa olla tuo ropotti ja sen valinta aikas paljon sellanen"henkimaailman"asia. Nuot tunnetuimmat merkit kun on varmasti keskenään kilpailukykyisiä ominaisuuksiltaan. Kun aletaan keskustelu  noiden paremmuudesta,niin sehän on niin kun politiikasta uskonnosta keskustelu. Riitahan siitä pakkaa tulemaan.

Ainoa merkittävä ero on se että isännällä on erilainen lippalakki päässä.

Ja joka robolla homma lähtee kusemaan siinä tilanteessa kun lehmät soluttavat/sairastavat ja lypsyjono kasvaa ylimääräisten pesujen vuoksi -> jos sählää karjansa soluttamaan niin sitten systeemin kapasiteetti ei riitä. Terveillä lehmillä mikä vaan toimii ja lehmämäärää voidaan nostaa, sit voidaan leuhkia miten paljon maitoa robotista saatiinkaan.

Hyviä huomioita nämäkin. Jos parsinavetassa maidon laatu on ollut hyvää, millä se heikkenee robottinavetassa? Mitä siellä on helpoin tehdä väärin?

Ainakin pitää täysin ja totaalisesti unohtaa ajatus lypsyjärjestyksistä tai mistään ihmistoimintaa päivittäin vaativista lehmäkohtaisista tehtävistä solujen takia. Poislukien silloin tälläin se viikon antibioottikuuri. Lehmälle tai parille per robotti voi pitää lypsynjälkeistä huuhtelua päällä akuutin solutuksen aikana, mutta ei kroonisille. Täytyy siis muuttaa ajattelutapa niin ettei käytä yhtään liikaa omaa eikä robotin aikaa yhden yksilön hoitoon tai siinä yksilössä olevan bakteerin leviämisen estoon. Parasta solutuksen hoitoa on varmistaa että lypsykäyntien määrä per eläin on korkea eikä se onnistu jos robotti vaan pesee tai jos lehmien lypsykäyntejä rajoittaa ihmisten työaikojen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: parrooni - 14.11.18 - klo:17:20

Jos se 2.5 hlöä tarvitaan yhden robollisen pyörittämiseen,niin tarkoitetaanko sillä siis n.70 lehmää,25 hiehoa ja juottovasikat ,päivittäistä hoitoa+se tavalliset n.80 ha peltoa,mikä tuollaisella tilalla varmaankin olisi?
Pelkkien eläinten hoitajiksi väkeä olisi liikaa.

Kuulostaa kyl Kekkoslovakian hommilta että 1 ihminen eläisi 30 lehmällä

Aivan täysin eri asia että 1 ihminen eläisi 30 lehmällä ja että 60 lypsävän robottinavetta tarvitsee 2,5 hoitajaa. Kenenkään niistä 2,5 hengestä ei tarvitse olla päätoiminen navetassa työskentelijä, vaikkakin luultavasti paras tuotostaso olisi sillä että yksi olisi.

2,5 henkeä tarvitaan mihin vaan tehtävään joka on tehtävä päivittäin ympäri vuoden. Vaatii se sitten 8 tuntia tai yhden tunnin päivässä, niin se sama 2,5 henkilöä. Kahdella saa vuoroteltua viikonloppuvapaat, mutta ei enää vuosilomia eikä sairaslomavaraa jää yhtään.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 14.11.18 - klo:11:21

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 14.11.18 - klo:06:39

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 14.11.18 - klo:00:26

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 13.11.18 - klo:22:29

Kahden robotin navettaan pitää ottaa velkaa noin 260 tuhatta enemmän.

Niin ja sillä saa ainakin 600 000l enemmän maitoa vuodessa - kannattaako?

Koneet ja pellot on valmiiksi vaikka kolmelle, joten kyllä aloitus oli silkkaa provokaatiota.

No ei ollut provokaatio vaikka joskus saatan sellaiseen sortua. Yksi pointti olisi, että yhden robotin navetan hoitaisi perheen voimin. asiantuntijat ovat sanoneet, että kahden robotin navettaan tarvitset työntekijän ja olen tulkinnut sen niin, että varsinkin pitkällä aikavälillä. Siitä tulee heidän mukaansa pariskunnalle liian kuormittava, jos ulkopuolista työvoimaa ole. Toinen seikka on se, että maatalouden tulevaisuus on melkoinen arvoitus,  niin jos ajat olisikin suotuisat, niin helppohan sitä olisi sitten jatkaa. No nämä vain pohdintoja, yhtä todennäköistä jos todennäköisempää kahden robotin navetta 6-rivisenä jossa on kolmannelle varaus. 120-150 paikkaa edessä ja 30 takakierrolla, siihen ei tarvitse kun laittaa kolmas kone keskelle.

Perhe kannattaa määritellä tarkemmin. Yksi robotti vaatii 2,5 henkeä päivittäiseen ympärivuotiseen pyörittämiseen jos vähänkin vapaa-aikaa kaipaa. Ei toki täyttä työpäivää yhdeltäkään työntekijältä joka päivälle, mutta sitoutumisen siellä käymään ja rutiinit hoitamaan. Vie se sitten 4 tai 8 tuntia, siihen pitää varata joku. Kaksi lomaoikeudellista yrittäjää ja pätevä lomittaja riittänee tai yrittäjäpariskunta täydennettynä edellisen sukupolven ja/tai teinilapsien avustuksella toiminee.

Kuinka paljon sitten kaksi robotillista vaatisi enemmän työaikaa? Jotenkuten järkevästi järjestetysti ei lähelläkään tuplaisi. Oikein mitoitetulla koneistuksella ruokinta ei juurikaan työllistävämpää. Vasikkajuotto toimivalla automaatilla menee vasemmalla kädellä eikä merkitystä putsaako yhtä robottia 10 min vai kahta 20 min päivässä. Parsia putsattavaksi ja poikimisia, siemennyksiä, vastasyntyneitä vasikoita, korjattavia nurkkia ja sairaita lehmiä on noin tuplasti enemmän. Paljonko niihin sitten menee aikaa jos puitteet ja tekeminen on kunnossa? Veikkaisin että yhden robotin kuudesta tunnista kahdella robotilla kahdeksaan tuntiin yhdeltä hengeltä päivässä koko vuoden keskiarvona.

Toki itse tehtynä peltotyöt vievät isommassa yksikössä enemmän aikaa. Oletuksena toki että peltoakin on enemmän. Mikäli nyt pellot hoitaa itse ja isompi osa viljalla, niin menee siihenkin aikaa joka sitten jää pois. Se vaan kannattaa huomioida että se robotillinen lehmiä sitouttaa aika hyvin sen yhden henkilön kerrallaan. Jos isäntä aikoo hoitaa itse peltotyöt kasvukauden ajan, niin emäntä on koko sen ajan kiinni navetassa. On todella tympeää lähteä viiden minuutin ajon jälkeen ajamaan pellolta takaisin 5km kohti navettaa kiinnittämään joku nännikumi uudestaan. Työntekijän palkkaamisen sijasta tai lisäksi kannattaa tarkkaan miettiä urakointimahdollisuudet.

Vanhin poika on kiinnostunut kovasti peltopuolesta. Voisin jatkossa pysyä navetassa, antaa ohjeita ja hoitaa navettaa emännän kans.

No tuossahan tulikin sitten se tärkein syy miksi tehdä vain yhden robotin verran. Ellei vanhin poika löydä eläimistä kiinnostunutta emäntää, niin turha sille tunkea rasitteeksi isoa navettaa. Sellainen jonka saatte suht velattomaksi ennen sukupolvenvaihdosta, jotta hän voi sulkea suututtamalla vain vanhempansa eikä myös pankkia.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 14.11.18 - klo:00:26

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 13.11.18 - klo:22:29

Kahden robotin navettaan pitää ottaa velkaa noin 260 tuhatta enemmän.

Niin ja sillä saa ainakin 600 000l enemmän maitoa vuodessa - kannattaako?

Koneet ja pellot on valmiiksi vaikka kolmelle, joten kyllä aloitus oli silkkaa provokaatiota.

No ei ollut provokaatio vaikka joskus saatan sellaiseen sortua. Yksi pointti olisi, että yhden robotin navetan hoitaisi perheen voimin. asiantuntijat ovat sanoneet, että kahden robotin navettaan tarvitset työntekijän ja olen tulkinnut sen niin, että varsinkin pitkällä aikavälillä. Siitä tulee heidän mukaansa pariskunnalle liian kuormittava, jos ulkopuolista työvoimaa ole. Toinen seikka on se, että maatalouden tulevaisuus on melkoinen arvoitus,  niin jos ajat olisikin suotuisat, niin helppohan sitä olisi sitten jatkaa. No nämä vain pohdintoja, yhtä todennäköistä jos todennäköisempää kahden robotin navetta 6-rivisenä jossa on kolmannelle varaus. 120-150 paikkaa edessä ja 30 takakierrolla, siihen ei tarvitse kun laittaa kolmas kone keskelle.

Perhe kannattaa määritellä tarkemmin. Yksi robotti vaatii 2,5 henkeä päivittäiseen ympärivuotiseen pyörittämiseen jos vähänkin vapaa-aikaa kaipaa. Ei toki täyttä työpäivää yhdeltäkään työntekijältä joka päivälle, mutta sitoutumisen siellä käymään ja rutiinit hoitamaan. Vie se sitten 4 tai 8 tuntia, siihen pitää varata joku. Kaksi lomaoikeudellista yrittäjää ja pätevä lomittaja riittänee tai yrittäjäpariskunta täydennettynä edellisen sukupolven ja/tai teinilapsien avustuksella toiminee.

Kuinka paljon sitten kaksi robotillista vaatisi enemmän työaikaa? Jotenkuten järkevästi järjestetysti ei lähelläkään tuplaisi. Oikein mitoitetulla koneistuksella ruokinta ei juurikaan työllistävämpää. Vasikkajuotto toimivalla automaatilla menee vasemmalla kädellä eikä merkitystä putsaako yhtä robottia 10 min vai kahta 20 min päivässä. Parsia putsattavaksi ja poikimisia, siemennyksiä, vastasyntyneitä vasikoita, korjattavia nurkkia ja sairaita lehmiä on noin tuplasti enemmän. Paljonko niihin sitten menee aikaa jos puitteet ja tekeminen on kunnossa? Veikkaisin että yhden robotin kuudesta tunnista kahdella robotilla kahdeksaan tuntiin yhdeltä hengeltä päivässä koko vuoden keskiarvona.

Toki itse tehtynä peltotyöt vievät isommassa yksikössä enemmän aikaa. Oletuksena toki että peltoakin on enemmän. Mikäli nyt pellot hoitaa itse ja isompi osa viljalla, niin menee siihenkin aikaa joka sitten jää pois. Se vaan kannattaa huomioida että se robotillinen lehmiä sitouttaa aika hyvin sen yhden henkilön kerrallaan. Jos isäntä aikoo hoitaa itse peltotyöt kasvukauden ajan, niin emäntä on koko sen ajan kiinni navetassa. On todella tympeää lähteä viiden minuutin ajon jälkeen ajamaan pellolta takaisin 5km kohti navettaa kiinnittämään joku nännikumi uudestaan. Työntekijän palkkaamisen sijasta tai lisäksi kannattaa tarkkaan miettiä urakointimahdollisuudet.

Lainaus käyttäjältä: Hohhoijjaa - 12.11.18 - klo:19:00

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 12.11.18 - klo:17:34

No niin päivän lehti sen jo tiesi mikä on ratkaisu, että tehdään pikkuhiljaa, niin pysyy talous kunnossa. Täällä agronetissa ja suunnittelijoiden kanssa joita käynyt ei tunnu kukaan ymmärtävän että mulle riittäisi 1. Vaiheessa 1 robotti ja navetta laajennettaisiin päätyseinää siirtämällänä, sitten kun siltä tuntuu.

Kasvaisiko sulla karjamäärä yhtään? Työmukavuus ainaki toki nousisi eri tasolle. 800k siitä köyhtyy vain ku nuorkarjatilat laittaa vanhoihin. Se toinen robotillinen laskee vaan parsikohtaista hintaa niin paljon että siksi sitä tyrkytetään. Silleen toki pitää tehdä ku itestä tuntuu ja perse kestää.

Voisin lypsää parressa jonkin aikaa pientä määrää robotin lisäksi. Ja nuoret entiseen. lehmiä ny siis 77

Just katsoin Naseva-raportteja ja vuonna 2014 ennen robottia lehmiä oli 75. Nyt lehmiä 70, mutta keskituotos tältä vuodelta on jo yli 2014 koko vuoden keskituotoksen. Joka vuosi robotin käyttöönoton jälkeen maitomäärä meijeriin on ollut entistä isompaa, vaikka lehmämäärää tosiaan laskin. Unohda vaan suoralta osittainen parsilypsy.

SPV, tilakauppa, lisäpelto ja konepäivitykset robottiremonttiin yhteenlaskien olen investoinut aika lähelle normaalia yhden robotin uudisrakennuksen kustannusta viiden vuoden aikana. Ihan hyvin on laskut saanut maksettua.

On kovasti eri lähteä jostain 15-20 lehmästä ja tehdä siihen yhden robotin yksikkö, koska todella paljon täytyy päivittää muutakin pihapiirissä ja luultavasti ostaa peltoakin. Ei 50 ostolehmää/hiehoakaan ilmaiseksi tule.

Olettaisin että päivitys yhden robotin yksikköön laajennusvaralla on erittäin järkevä ratkaisu.

Rottia kuolee, ja ne kuolee ulkona. Se bayerin ratak pasta? on nopeavaikuteinen, niin purkissa lukee. Niitä näkyy, esm. eilen oli yks navetan edustalla. Ei ollut hanskoja silloin mukana, pari tuntia sen jälkeen se oli poissa. Ei paljon näy lintuja täällä, onko se sitten rotat ite joka hoitaa omaisa? Jotain 5-10 kuoleita olen nähnyt täälä nyt sen jälkeen kun rupesin syötää. Muutama iso, loput pienempiä

Ammuin rotan koloonsa navetan ovenpieleen. En jaksanut heti koukkia raatoa ulos, mutta iltaan mennessä oli hävinnyt. Kai sillä uutta sukupolvea ruokitaan nyt.

Viime viikolla tasainen yksi per päivä saldo. Ilmakiväärillä, lantakolalla ja turvakengällä. Myrkkyjen tappamia en ole nähnyt, toki jalan tapettavissa ollut saattoi olla ottanut rottaa väkevämpää.

Toinen navettakissoista päivystää pihatien ojissa myyrien kimpussa, toinen odottaa maitohuoneessa että rotta saa juotua ennen kuin menee kupille.

Mitäs niitä rottakoirarotuja nyt olikaan?