Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Se, että ennnustaa korkojen nousevan, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa korkojen nousevan joskus, ei liene vaikeaa. Se, että ennustaa tarkasti ajankohdan, jolloin korot nousevat, on ehkä vaikeaa.
-SS-
ennustajan lahjoja ei tarvita siihen, kuka päättää koska korot nousee.
Kaikkien maailman kehittyvien talousmahtien taustalla on velkaantuminen ja sen pitää tapahtua nopeasti ja melkein korotta. Euroopassa EKP työntää rahaa markkinoille... korot on alhaalla ja osakkeiden kurssit ylhäällä. Talouskasvu jatkuu ja jatkuu, kunnes kaikilla on rahaa niin paljon, ettei sitä tarvitse enää lisää. Tapahtuu Nokia-ilmiö... insinööri suunniittelee mieluummin omaa huvijahtiaan, kuin uutta puhelinta.
Jotakin faktaa Nokia ilmiöstä . Olitko seuraamassa insinöörin työskentelyä ?
olinko seuraamassa... vain hyvä tuuri esti joutumisen Nokia-insinööriksi, tunsin monia ja melkein kaikki joutuivat etsimään uutta tekemistä. Isoilla optioilla palkitut menettivät kiinnostuksensa työtuloksiin, ylitöihin tai muuttamaan työn perässä mihinkään. Osakekurssin kehitys ja vapaa-ajan suunnittelu oli enemmän mielessä... oli tunnettu tosiasia, ettei pääkonttorilta heinäkuussa ollut juuri ketään. Suunnittelijoita nöyryytettiin lyömällä kilpailijoiden tuotteet käsiin...osoitettiin, ettei isollakaan porukalla saada samaa kehitystä aikaiseksi. Nokialla oli parhaimmillaan yli 20 000 akateemisesti koulutettua työntekijää, joka teki myös äkkinäiset innovaatiot mahdottomiksi. Tämä ei liity asiaan, mutta kun kysytään.
Tähän korkojen nousuun liittyy se riski, että korot ja inflaatio kulkevat käsi kädessä. Velallinen selviää aina, jos inflaatio on korkea...rahan arvon heikkeneminen syö myös velkapääomaa. Jos rahaa on tilillä, niin inflaatio syö pääomaa, pankin maksama korko on aina laiha lohtu. Jos jotenkin haluaa varautua tulevaan, niin kannattaa seurata rahan arvoa, tuottoarvoa (+/- korkoa), sekä omaisuuden reaaliarvoa. Monelle velattomuus ei ole vaihtoehto, jolloin seurattavaa jää vähemmän.
Sulla on väärää tietoa . Nokialla oli kova kuri aikoinaan . Palkka oli hyvä , onnistumiset palkittiin . Johto sen nurin veti , ei uskottu uusiin puhelimiin vaikka tarjolla olis ollu . Moni insinööri sai paikan Kiinalasilta ja muutoinkin Nokialaiset ovat sijoittuneet työelämään hyvin .
Ei Nokialla mitään kuria koskaan ollut. Onnistumiset palkittiin toki, mutta epäonnistujien - tai oikeammin niiden jotka eivät edes yrittäneet mitään- annettiin pyöriä nurkissa palkanmaksun rullatessa. Lopussa hoidin tehtävät mihin oli pari vuotta aikaisemmin "tar*****" neljä henkeä.
Mulla on noissa muistaakseni 8€ vuosimaksulla 10000€ kiinteä korvaus.
Kuulostaa kyl siltä, että 15 vuoden sopparin voisin hyvinkin moisen maksajan kanssa tehdä. Olis jo varteenotettava vaihtoehto myynnille. Ja säilyis sit viel omistuksessakin. Mut mutuilu ei vielä ole todiste... Toisaalta tääl mitään "rutakkoa" -kaan ole.
Riskinsä tietty vuokraamisessakin, jos vaikka vuokralaisen maksukyky kuivahtaa tai vettyy...
Aloittaa vuokrasopimuksen loppuvuodesta ja maksu silloin. Raha tilillä ja saa keväällä kylvellä.
Pellonpajan parrenerottajat ovat olleet hyvät. Ei hitsattuja saumoja vaan kaikki pulteilla kasattavaa, joten myös purettavaa. Kun joku kuitenkin halvaantuu parteen, hyppää itsensä jumiin jonnekin tai vastaavaa. Eivät olleet edullisimmat
Pelkkää apilaa saa hienosti viskailtuakin ja kun määrä pitää olla kilo-pari per hehtaari on jopa kätevää. Taitaa 12m leveydeltä saada heiteltyä. Äestät kylvökuntoon, viskaat apilat, kylvät viljan ja jyräät lopuksi.
Millaisilla laitteilla teette nurmen kylvön suojaviljaan perustettaessa? Piensiemenkylvökone, normaali kylvökone jotain muuta....
Kylvetäänkö samalla ajokerralla kuin "isäntäkasvi"?
Vanhalla pikkukylvökoneella eri ajokerralla on OK, vähän iso riviväli ja lisätyötä siitä. Piensiemenboksi kylvökoneessa ravistelee edeltä pintaan on helppo ja pääosin ollut hyvä. Erinomainen tuli myös viskalla pintaan eri ajona ja vilja kylvökoneella päälle. Tiedän myös isännän joka aina laittaa osan piensiemenlaitteella ja käy perästä kylvämässä vielä erikseen ristiin heinän.
Eli siis ihan samantekevää miten teet
10 lehmää, 30 kiloa per lehmä kahdessa päivässä on 600kg. Siitä vähän kausivaihtelua ja pyöristystä niin 500 on ihan sopiva luku.
Noutamattomuuden sijasta vähennys hinnasta vähän vähemmän jyrkkä vaihtoehto.
Juu siis tottakai apila nurmet ovat seoksia kirjoitin ne vaan tohon enempää selittämättä apilana. Voiko sen siis ilmoittaa säilörehuksi saisi isomman tuen?
Apilat murskataan/niitetään aina peltoon.
Härkäpavusta en oikein tiedä kun ajattelin sitä kyllä mutta ei ole koskemusta siitä ja viime vuonna naapurin pavut jäi lumisateeseen että ei oikein kutsu se papu touhu mutta jos pienen alan sitä laittaisi harjoittelun vuoksi...
En löytänyt mistään että paljonko luomukauran siemen maksaa? vaikka se meeri. Entä rypsin?
Ettei vaan naapuri olisi helpolla typellä pidentänyt pavun kasvuaikaa tarpeettomasti?
Kyllä nyt on sellaiset ajat menossa, että valittaminen on kohtuullista ja sallittua. Kollega urakoi rehuntekoa ja näkemys on sesongin tässä vaiheessa, että 30% normisadosta. Kova kysyntä on kaikenlaisilla kesanto ja höpöheinillä, kaikki kerätään, mitä irti saadaan. Ei noista lannoittamattomista höpöistä kyllä kerry sitten sitäkään vähää, mutta yritetään. Toinen kollega tosiaan varautuu pahimpaan ja on iso tilaus leseistä juurikastehtaalta. Saa nähdä tuleeko sieltäkään mitään, kun on kuulemma kolminkertaisesti jo varattu se tuotanto, mikä sieltä on jaettavissa.
Onko pystyheinällä minkäänlaiset markkinat nykyään, kun itsellä ei ole korjuukalustoa, nurin kyllä saan. Korjattuna olisi helpompi alkaa kyntäskellä syysrapsille. Vai murskataanko lannoitteeksi vaan.
-SS-
Voi niistä jonkun kympin saada hehtaarilta, jos satoakin tarjolla ja lohko johon koneet mahtuvat.
Efa-alaksihan käy vaikkapa härkäpapu, jonka voi hyvin ajaa vihantarehuksi
Nämä nykyiset pihatot ovat niin helpon näköisiä hoitaa että 2-robon pihaton hoitaa pariskunta+lomittajat. Muu resurssien tuhlausta.
Toki, jos peltotyöt pääosin ulkoistaa ja lomia pariskunta pitää pääosin eri aikoihin.
Tänään tuli kirje pankilta, että reilu satanen on palautusta tulossa
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.
Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.
En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.
Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.
Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.
Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.
No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.
oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.
55 tuntia saa maataloustyöntekijällä töitä viikossa viikon ajan teettää, jos näin on paikallisesti so*****.
Oleellisempaa on kyllä päivittäinen vaadittava työaika työpaikalla. 6 tuntia päivässä 7 päivää viikossa on vasta 42 tuntia. En ymmärrä miksi rakentaisi eläinyksikköä jota aikoo osin itse yksin pyörittää, jos rutiineihin menee yli kuusi tuntia.
Miksi yleensäkään viljaa viherkesantoon ? Oletan, että syy muutoksiin tuli siitä, että EFA-kesantoja alettiin viljellä ihan normaalisti tuotantokäytössä, varsinkin rapsilla, ja sehän ei tuossa EFA:ssa ollut tarkoitus. Siksi tuli mm. kasvinsuojeluaineiden käyttökielto. Sama tuolla viljalle kylvetyllä riistaviherkesannolla, keino saada viljanviljelylle eläintilan tuet, mutta tuo lienee huijaamista, siksi ei enää sallittane yksinomaista viljakasvustoa.
Kirjoitinkin tuosta riistapellon satokäytöstä joskus 2015. Silloin sitä pidettiin meikäläisen dementiahöpinänä. Nyt säännöksen muutos osoittaa jotakin, en tiedä mitä.
-SS-
Tilalla ei riittävästi EFA-alaa ja tarkastus iskee. Tila ilmoittaa että tuo kaurapellon nurkka on lannoittamaton viherkesanto. Kivasti kasvaa silti, varmaan jostain edellisvuosien lannasta tai esikasvista johtuvaa. Lannoitteet irtona laakasiilossa. Miten tarkastaja voi todistaa vedätyksen?
Menopaluun ilo suht pieni, jos satoa ei korjaa. Mitä sitten jos kasvustoa tallookin? Tai ajaa vaan ympyrää - leikkaa vaikka keskeltä kerran poikki jos pupuja säälii
3,5m menopaluu niittomurskalla 40ha pitkähkössä päivässä onnistuu. Sulavuutta kun viherlannoituksessa ei tarvitse miettiä, niin minne on hoppu?
Menopaluu on nurkissa lähes nostolaitekoneen veroinen, mutta ojien päälle ei järkevästi pääse.
Käyttöösi ostaisin kyllä nostolaiteniittokoneen
