Vähemmän on täällä keskusteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, mutta aloitan nyt. On useita juttuja mitkä tietenkin yleisellä tasolla huolestuttaa. Mutta näiden lisäksi mikä vaikuttaa maitotalouteen on ilmastonmuutoksen aiheuttama vuodenaikojen lämpötilamuutokset. Säilörehun korjuusta on tullut hankalaa, säät on ihan mitä sattuu; voi olla kuivaa ja tuulista tai tulla lumiraekuuroja.. tai liian kosteaa hautovaa ilmaa jolloin karhot ei kuivu, mätänee vaan alapuolelta. Lämpötilat voivat olla kaikkea +5 - +30 asteen välillä. Kevät alkaa aikasiin kuumana, sitten kun pitäisi olla lämmintä niin tuleekin joku kylmä jakso ja fotosynteesiä eli sokeria ei tule. Ei mikään ihme että ampiaiset oli sekaisin viimekesänä. Ja sitten vielä ilmankosteusvaihtelut ovat isoja, lisäksi tuulet ovat voimistuneet, kesämyrskyjä on joka kuukaudelle eikä ollut edes ukkosta joka olisi selvittänyt välillä ilmaa.

Säilörehuun säät teki paljon muutoksia; sokeria ei tullut tarpeeksi  ja rehu ei maita. Välillä rehu on liian kosteaa ja taas liian kuivaa. Olihan viime heinäkuu meille ihmisille ja etenkin laiduntaville lehmille mukava kun ei ollut kuuma, mutta nyt kun koittaa toista satoa syöttää niin maitomäärät ovat nyt samat kuin lähes 15 vuotta sitten! Ollaan kuitenkin karjanjalostuksessa päästy eteenpäin iso loikka niistä ajoista, lisäksi meillä on tällä hetkellä aika pirun hyvät pellot (!!), niiden salaojitukseen ja kunnostukseen on nähty vaivaa, sen lisäksi että ollaan viljavalla seudulla. Moni nurmipelloistamme on niin hyviä että ne toimii myös vehnällä ja sokerijuurikkaalla. Siksi on jotenkin erikoista että säätekijät vaikuttavat muuten hyvään tavaraan niin paljon että rehusta on mennyt maittavuus (=sokeri) ja säilönnällinen laatu vaihtelee. Nyt ollaan otettu säilöntäaineasia uuteen tarkasteluun, koska haastavat sääolosuhteet tulevat ilmastonmuutoksen myötä varmasti jatkumaan seuraavinakin satokausina. Miten olette ajatelleet varautua ensi vuoteen, vaihtamalla jotain menetelmää? Mikä korjuu menetelmä toimii, onko tuubikäärinnässä rahtityönä ongelmia? Onko se niin että muurahaishappopohjainen säilöntäaine on tulevaisuudessa ainoa toimiva haastavissa korjuuoloissa?

 

Riittääkö työvoimaksi pelkästään yrittäjät itse (2) , pärjääkö ilman työntekijää? Siis ydintoimintoon eli karjanhoitoon. Kesäksi rehuntekoon tarvitaan 1-2. Selviääkö sillä työvoimalla? Jos nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu.

On useampi luomuviljelijä, On koneurakoitsija jolla on "harrastuksena" 20 lehmää ja alempana tekstissä sanotaan että "lemmikkinä" 50 emolehmää, ensinnäkin häiritsee se että maatalousyrittäjiä laitetaan tässä deittiohjelmassa "halvalla", usein kotieläimet eivät ole maatilalla pelkästään lemmikkejä, usein kissat ja koiratkin ovat puoleksi hyötyeläimiä ja puoleksi lemmikkejä. Lisäksi voisivat olla muutenkin vähän tarkempia; oliko tällä koneyrittäjällä emoja 20 vai 50 vai onko emojen lisäksi vielä 20 lypsylehmää? Vähän voisi olla enemmän tarkennusta. Ohjelmaa katsoo myöskin ammattilaiset ja myös ohjelman kotisivuilla olevat tiedot katsotaan silläkin silmällä millaisia tiloja maajusseilla on. Tässä sen taas näkee kuinka mtv;n maajussit työryhmä on aivan pihalla maataloudesta, käyttäisivät sitten jotain asiantuntijaa kun kokoavat tietoja.

Enimmäkseen muutenkin tänä vuonna enintään keskikokoisia tiloja. Näitä yhdistelmätilojakin vielä riittää; toholampilaisella on sekä sonneja (140) että lypsykarjaa (25), uskallan arvioida että 25 lehmällä nettoaa enemmän kuin 140 sonnilla. Luulen että lypsyt hoitaa vielä äiti ja sitten kun äiti ei jaksa laitetaan lehmät pois ja siinä kohtaa tarvitaan jo hyvä palkkatyö. Maito kannattelee lihantuotantoa eikä toisinpäin.

Sitten se kuusamolainen likka; miten se on maajussi jos sillä on husky-yrittäjä, mielestäni se ei liity maatalouteen millään tavalla.  Mielestäni olisi tärkeää että maajussit ohjelmaan pääsisi vain ne joilla on verokortissa maatalousyrittämiseen liittyvä ammattinimike ja ovat maksavat myel-maksut. Muut voivat sitten muilla deittiohjelmilla päästä telkkariin. Muutenkin Kuusamossa huskut liittyvät vahvasti matkailuun eli oletan että tämä myy isommalle matkailuyritykselle husky-palveluja.

MT:ssä oli ympäripyöreästi "Pohjois-Hämeessä" sijaitseva tila missä sudet olivat jo aikasemmin kiusanneet nautoja. Kyseessäkö  oli emolehmä tai kasvava hieho? Eipä noita kauhean usein kaadu, mutta meillä on  nuoria hiehoja yötä päivää ulkokasvatuksessa, ovat siis oikein suupaloja susille. Ei ole susiaitaa. Olisi mukava tietää missä päin sudet liikkuu Hämeessä.

Pitkäranta luennoi valion navettaseminaarissa että vasikat voisi olla talvella kylmässäkin. http://www.valio.fi/mediafiles/f33f7c17-d860-486e-b0bf-5e9bf07ab137

Tiivistettynä mm.: Ilman pitää vaihtua on kylmää tai kuumaa, suomalaiset suositukset ovat liian pienet verrattuna mm. Wisconsin, USA. Riittävä ilmanvaihto johtaa väistämättä kylmään vasikkalaan (jopa -20) talvella.

Kunnon vasikkatalo maksaa kymmeniä tuhansia riippuen eläinpaikkakoosta. Sikäli halvempaa olisi iglut pihalle jos vasikoita aiotaan jokatapauksessa pitää kylmässä. Jos tehdään kalliilla lattiat, seinät ja katot sekä kalusteet ym. ja vasikat pidetään silti pakkasessa niin aika kallista rakentamista se siinä suhteessa on. Halvempi olisi joku ulkoaituus ja sinne pelkät iglumökit ja erillinen katos mihin tarjotaan maidot, vedet ja ruoat. Mutta sehän on taas hoitajalle ikävä ja työläs.

Vasikkasiipi taas robottinavetan kylessä,  maksaa sekin 50-60 000€, on aika ihanan kallista.

Se voi olla vaikea yhdistää näiden kaikkien asioiden yhtälö. En tiedä tarviiko vasikoiden olosuhteissa pyrkiä 100% täydellisyyteen jos kuitenkin sen hyvinvoinnista suurin osa on kiinni hoitajalla ja hoidolla. Esimerkiksi puhtaat ja runsaat kuivikkeet ovat yksi aika kulmakivi ja oikea ternimaidon juotto ja riittävät määrät ovat melkein oleellisempia asioita kuin se että kuinka tarkkaa ilmanvaihto on.

Tätä voi olettaa, sarka-messujen yhteydessä olleet seminaarit ja keskustelut osoitti että alempaan tuottajahintaan pitää alkaa nyt tottua. Tanskassa ja Ruotsissa se on ollut todellisuutta jo pitempään, kun me olemme saaneet olla täällä "lintukodossa".

Pihattosuunnittelumme ohessa, suunnittelijamme kertoi että hän on jo ennen tämän maidonhinnoittelutiedon julkistamisesta ollut kiinnostunut tuomaan ulkomailta halvempaa rakentamista Suomeen. Siis ei työvoimaa vaan navettarakennuskonsepteja. Niissä maissa missä tuottajahinta on ollut jo pitkään alhainen niin siellä nämä tuotantorakennukset ovat otettu jo käyttöön, osin Ruotsissakin. Usein me suomalaiset luulemme että ne eivät meille sovi kun ovat niin kevyitä rakennelmia, mutta osin  nämä ovat alueilla missä on yhtäkovia ja kovempiakin talvia kuin meillä. Me olemme tottuneet laittamaan eläimemme lämpimään ja opetelleet niin että eläimet tarvitsevat sen lämpimän navetan. Lehmät eivät tarvitse lämmintä, kuulemma +4 astetta on lehmälle optimi, mutta kylmemmässäkin viihtyy. Kun taas +20 astetta on lehmälle jo epämukava.

 Useat ovatkin ottaneet jo uuden ajattelutavan käyttöön. Myös vasikoiden tilat saavat olla viileät jopa kylmätkin jos hoito, juotto ja kuivitus on hyvin tarkkaa. Se ei riitä että on optimaaliset hyvät puitteet, enemmän eläinten hyvinvointi on kuitenkin hyvästä hoitajasta kiinni. Esim. vierailimme muutamilla Sarka-tilavierailuilla. Eräällä tilalla oli juuri tälläinen nykysuositusten mukainen viileä ja talvella jopa kylmäkin vasikkakasvattamo. Muuten hyvä, mutta kuiviketta oli mielestäni puolet siitä mitä pitäisi olla, jos vasikoita pidetään viileässä tai kylmässä niin pahnoja pitää olla niin paljon että vasikka voi niihin jopa kaivautua osittain, olkien alle laittaisin jotain eristävää materiaalia, sillä pelkkä kylmä betoni  ohuen olkikerroksen alla vaan tuntuu aika kovalta ja kylmältä. Hienosti suunniteltu ja kallis pitopaikka voi mennä osittain hukkaan jos ajatellaan että varsinainen hoito, kuivitus ja juotto ei tarvitsekaan olla niin tarkkaa. Jos työmäärää taas ajattelee, niin juottoautomaatit olisi aika hyviä.  Nyt isommilla tiloilla on yleistynyt se että jokainen vasikka eristetään omaan karsinaan eikä ole edes näkö ja kosketusyhteyttä vierustoveriin, myös ilmanvaihto umpiseinäisessä karsinassa voi kesäkuumalla olla aika huonoa. En siksi liputa näiden karsinoiden puolesta vaikka niitä tautisuojauksen takia suositaankin. Jos vasikka saa vaan hyvän alun eli puhdas, hyvä poikiminen ja runsaasti ternimaitoa, jolloin esim. 1-3 viikon yksittäisjuoton jälkeen vasikka voisi siirtää pienehköön 6-10 vasikan ryhmään automaattijuotolle jossa tautiriski pidetään ryhmäkoolla pienenä. Usein yhdellä automaatilla voidaan juottaa vähintään 2 karsinaa eli yksi automaatti hoitaa aika isonkin karjan vasikat. Työmäärä alkaa olla pelkästään vasikoiden kanssa huikea isommilla tiloilla - tietenkin on juottosysteemi mikä vaan, mutta automaatit voisivat ainakin vähentää työmäärää, samalla on tarkempi juotto, varsinkin jos hoitaja vaihtuu toisinaan.

Kanadan pihattoretkelle eikä Saksaan tai muualle lähdetä. Te jotka olette ulkomailla käyneet pihattoretkillä niin onko sieltä saatu jotain sellaista mikä on piirretty ja toteutettu?

Vaihoehtona on visiirit mol puolin tai sisäruokintapöytä. Nuorkarjaa koitetaan saada samaan lehmien kanssa n. 12 kk iästä eteenpäin, ettei isompia elukoita tarvi kuljetella rakennusten välillä. Jos uuden ja vanhan rakennuksen väli on 20-30 m niin miten eläinten siirrot? Aletaan olla kyllästyneitä siirtämään ykstellen narulla nuorkarjaa nyt kun osa hiehoista on ulkokasvatuksessa ja osa navetassa ja tämä noin + 20:llä nuorkarjakoolla. Jos eläimäärä noin 2,5 kertaistuu niin niitä ei enää talutella yks kerrallaan rakennuksen välillä. On niin vaarallistakin.

Toiminnallisia ratkaisuja. Netistä olen koittanut pohjapiirroksia hakea heikoin tuloksin. Pari kolme erilaista luonnosta on jo. Sitten ne vasikoiden sijoittelu on yks ongelma.

Ohjelmassa haastateltu asiantuntija väitti että nykyiset ravitsemussuositukset olisi jotenkin meijeriteollisuuden (lue Valio) painostuksesta, koska aikuisten nestemaitotuotteiden suositus on niinkin korkea kuin 5-6 dl päivässä. Siinä väitettiin että maidon kalsium ei edes imeydy vaan kasvisten kalsium imetyy. Tiedä häntä, mutta itse olen opiskeluaikoina saanut sellaista tietoa että maidon kalsium imetyy parhaiten kun siinä on mukana laktoosi ja kaseiini ja nykytiedon mukaan siinä pitäis olla mukana myös maidon rasva?

Siihen myös kiinnitettiin huomiota että muualla maailmassa ei juoda eikä käytetä juuri lainkaaan lehmänmaitoa ihmisravintona. Sikäli kun on noita ammattilehtiä lukenut missä esitellään maataloutta joka maailman kolkasta niin holstein rotu on levinnyt jo jokaiseen maanosaan missä ihmisiä on ja missä ravintoa tarvitaan jos niille pystyy tarjoamaan tarpeeksi laitumia ja rehuja. Lehmän maidosta tehtyä maitojauhetta käyttää mm. Unicef  kun sillä pelastetaan lähestulkoon lapsia nälkäkuolemalta. Jos lehmänmaito jäisi pois niin yksi tärkeä proteiinin, energian ja kalsiumin lähde olisi vaikeakin paikata.

Siittä olen kyllä samaa mieltä että aikuiset eivät tarvi maitoa enää siinä määrin kuin pienet lapset. Aikuiset varmaan pärjäisi 1-2 lasillisella päivässä ja loppukalsium otetaan juustoista ja hapanmaitotuotteista sekä lehtikasviksista ja kaalista ym.

Kuningaskuluttaja löytynee Yle Areenasta

Opiskeluaikoina kun puhuttiin viljelijöiden ammattitaudeista niin astma ja homepölykeuhko olivat yleisimpiä. Kuitenkin nuo ammattitaudit ovat vähentyneet sitä mukaa kun pahnan osuus kuivikkeena on vähentynyt - eli myös lietelantanavetoiden yleistyessä.

Vuoden alusta alettiin kiertelee navetta-avajaisissa kun suunnitteilla on joskus omakin laajennus. Kaikissa navetoissa on yhteistä laaja sairas- poikima-vasikka-karsina syvennykset missä siis on ikään kuin kestokuivike varaus. Oletan että yleisin kuivike näissä on olki ja joka vuosi olkea ei saada niin hyvälaatuisena etteikö sen kanssa olisi isoja riskejä. En tiennytkään noista valtavista uudisrakennusvaatimuksissa missä vaaditaan kuivitettavaa aluetta hyvin isoksi ja siihen ei vissiin kelpaa edes parsimaton päällä kohtuullisesti kuiviketta(?) vaan niitä varten pitää olla "monttu" mihin mahtuu kestopatja.

Sen vaan sanon noita navetoita kierrellessä että se on taas homepölykeuhkoja lisää tulossa sillä jos sitä pahnaa on oltava ja kaikki sateisten syksyjenkin panhasadot kerätään. Ja me pidettiin aikasemmin vanhassa navetassa vasikoita pahnassa ja se on kaikista isoin pöpöpesä minkä tiedän se sairastuttaa vasikat, lehmät ja ihmiset (pöly).

En tiedä mikä valopää on noi asetukset laittanu että uudisrakennuksiin tarvii taas tuoda se pahna. Justiin siitä päästiin.

Jos nuo pahnapatjat vaaditaan niin meille ei uutta pihattoa tule sillä minä ja pahna ei sovita saman katon alle.

Onx Gea ja Westfalia lyöny hynttyyn yhteen? Gea-lypsyasemallinen pihatto-avajaiset on tulossa E-hämeeseen.

Maatilan pellervon eläin-lehdessä esiteltiin tila missä robotti hyytyi jo 53 lehmän kanssa. Syyksi kerrottiin karjan 11-tuhannen tuotos, tästä johtuen tilalle piti hommata leasing sopimuksella toinen robotti. Voihan Lelu! Karja on vielä NHK-miesten suosituksesta mustavalkoista kun siinä firmassa on tapana kertoa jokaiselle robon ostajalle että hävittääkään ay;t jos niitä on. Kuinka vähän robottitilan tuotos pitäisi olla että tuolainenkin "lelu" niitten kanssa pärjää? Ja parhainkaan holstein karja ei Lelyllä pärjää?


Sekin kertoo jotain merkin huonoudesta kun laitemyyjät alkavat luetella vaatimuksia ettämillainen karjan tulee olla rodultaan, jalostukselliselta laadultaan, lypsettävyydeltään, rakenteeltaan yms.. Ei sellaisia täydellisiä lehmiä kenelläkään ole täyttä 60 kpl.

Kun mietitään lypsykarjanpihaton rakentamista ja siis minkä lypsyjärjestelmän valitsee niin voisko kuvitella että työtunteja tulee suunnilleen sama määrä minkä lypsytavan valitsee?  Mitäs kokemuksia tai hyviä arvioita teillä tässä on? Kun työvoimaa on vain 1-2 henkilöä niin millainen navetta jotta selviää näin pienellä työvoimalla ilman että uupuu?

Tuoreessa KMVetissä esitellään uusi tutimus "kestohanke" että miten saadaan kannattavuutta että lehmien kestävyyttä. Mukana on mm. testiensikot joista toisella on arviolta 5500 kilon tuotos ja toisella 9000 kilon tuotos 305 päivältä EKM-tuotoksena. Tutkijat olettaa että heikompi ensikkotuotos ei ennusta lehmän kestävyydestä ja elinikäistuotoksesta mitään. Lisäperusteluna jos korkeaan tuotokseen tarvitaan enemmän rehua ja myös kalliimpaa rehua niin korkeampi tuotos (+ lyhyempi ikä) ei kannata. Juu, tässä olen samaa mieltä että keinolla millä tahansa ei kannata isoja maitolitroja hakea sillä jos se tehdään isommilla tuotantopanoksilla, runsaammilla työtunneilla ja riskinä on silti että korkeatuotoksiset lehmät sairastuu tuotantosairauksiin. Tämä asia on toki maidontuottajille tuttu asia..

Mutta... jos ensikko lypsää oikein heikosti, esim. tämä esimerkki hieho (joka on vielä holstein) reippaasti alle 6000 kiloa - tosin vain 23-väkirehu%:lla. Siltikin jos ensikko on kovin heikko jo ensikkona niin ei se tule koskaan olemaan kovin hyvä. Ja tämä on nähty moneen kertaan. Usein heikon esityksen syynä on tietenkin geneettisesti huono tuotoskyky, heikko rungon kapasiteetti (varsinkin rungon leveys ja syvyys), myös luonteeltaan laiska syömään tai kovin valikoiva, se ei muutu koskaan ahkeraksi syömään.

Kyllä lehmistä näkee jo ensikkona mitkä ovat hyviä lypsäjiä myöhemminkin. Ensimmäisenä kiinnitän huomiota syöntikykyyn ja haluihin. Lehmällä voi olla rungossa syöntikykyä vaikka kahden lehmän edestä, mutta jos sillä ei ole syöntihaluja niin se ei sillä valtavalla rungolla tee yhtään mitään. Jonkun verran syöntiahkeruus periytyy että jos on sellainen suku karjassa joilla on ongelmia syömisen kanssa niin lihasonnia vaan. Huonosti syövät ovat ketoosi herkempiä, niille tulee energiavajeesta johtuvia hedelmäliisyyshäiriöitä (esim. rakkulat) herkemmin. Ja jostain syystä usein myös kiusallisen lyhytmaitoisia.

Olen sitä mieltä että jos ensikko lypsää tosi huonosti niin siitä ei tule koskaan hyvää lehmää. Kesto-hankkeen mukaan lehmän ensikkotuotoksella ei ole väliä sen lopullisen elinikäistuotoksen suhteen, mutta uskallan olla eri mieltä. Olen itsekin aikasemmin mennyt tuohon samaan "lankaan" että jos ensikko ei heru hyvin, niin olen olettanut että siitä tulee pitkäikäinen, mutta jälkikäteen ne lehmät joita olen luullut kestäviksi ovatkin olleet kaikkea muuta.

Huom! korjaukset lihavoituna!