Riittääkö työvoimaksi pelkästään yrittäjät itse (2) , pärjääkö ilman työntekijää? Siis ydintoimintoon eli karjanhoitoon. Kesäksi rehuntekoon tarvitaan 1-2. Selviääkö sillä työvoimalla? Jos nuorkarjan kasvatus olisi ulkoistettu.

Ei riitä pitkällä tähtäimellä. Yhden työntekijän avustamana jo sitten hoitaa jo peltotyötkin.

Jos yrittäjät eivät ole vastuussa alle 15 vuotiaista lapsista eivätkä halua pitää lomaa yhdessä (ovat eri ydinperheistä), voi toimia kohtuullisesti. Jos kyseessä on pariskuntaprojekti, niin todennäköisesti jossain vaiheessa seuraavan 15 vuoden kuluessa joku muu sitten pyörittää sitä tilaa.

Siis pariskunnalla voi olla isompikin navetta, kunhan tajuavat että tarvitsevat riittävästi työvoimaa.

Jos työvoiman pitäminen arvelluttaa, tekee suosiolla vain sen yhden robotin navetan.

Jos työvoiman pitäminen arvelluttaa, tekee suosiolla vain sen yhden robotin navetan.

Melkein ehkä viisainta jättää kokonaan rakentamatta, jos se siitä työntekijästä on kiinni.

Ei haluta työntekijää. Miksi sitten sitä yhden robotin navettaa ei pidetä järkevänä vaikka se ei vaadi työntekijää? Sellaista perheviljelmäkokoista vielä haetaan ja lapset tulevat olemaan alle 15 vuotta tovin. Nyt tällä maidonhinnalla 1 työntekijä vie 35-40 lehmän tulot vuositasolla. Ei kannata.

Tässä on lähialueella ja ympäristökunnissa tällä vuosikymmennellä ja aivan vastakin noussut ainakin kymmenkunta jos ei ylikin yhden robotin pihattoa. yksikään ei ole tietääkseni vaikeuksissa.

Minusta tässä on tietynlainen vapaus, kun ei ole vastuussa työntekijästä. Itse harkitaan myös yhtenä vaihtoehtona yhden robotin pihattoa.

Jos työvoiman pitäminen arvelluttaa, tekee suosiolla vain sen yhden robotin navetan.

Eipä se paljoa muuta montako robottia, kaksi tekijää ei riitä. Vaikka kuinka tekisi normaalin päivän yksin, ei onnistu ympäri vuoden kahdella. Etenkään jos ovat samasta perheestä. Lomittaja ei sitten lasketa, koska eivät oikeasti kokonaan poista päivystysvastuuta vuorollaan.

Eli jos laskelmat työntekijällä ovat punaisella, unohda.

Miten homma toimii nyt? Onko työskentely tehokasta ja hallitsetko kokonaisuuden? Pystytkö hallitsemaan isomman eläinmäärän? Jokainen meistä on erilainen toiset vaan saa enemmän aikaiseksi. Työmenekkiin vaikuttaa tosi monta tekijää. Kahden robon navetta automaatti aperuokinnalla ja lypsävien määrä noin 100 ja umpparit päälle, silloin löytyy vapaata kapasiteettia riittävästi niin ei pitäisi olla ajettavia. Siemennetään ainoastaan ne joista halutaan uudistus hiehoja, loput tilasonnille (liharotu). Kuivitus ja parsien puhdistus koneelliseksi. Menee tiukan paikan tullen yhdellä. Lomitus antaa kuitenkin vapaata hiukan yrittäjäpariskunnalle, lomituksen ajaksi potkijat ja ongelma tapaukset pääsee ainoastaan lomittajan  työaikana lypsylle, niin silloin ei pitäisi tulla hälyjä yöllä/päivällä.

Jos hommaan sitoutuu ja on valmis yksinkertaistamaan hommia, niin tottahan tuo mahdollista on. Joskus yksinkertaistaminen vain vaatii joko rahaa tai esim. hyvin lypsävän lehmän pois laiton, vain koska utare on vähän huonon mallinen.. Fakta on, että kahden hengen järkevällä työmäärällä pyörivä isohko navetta vaatii varsinkin alussa aikaa, vaivaa, panostusta ja kompromisseja, että se saadaan pyörimään tuottavasti.

Itse harkitsisin kolmatta osakasta, jolloin myös navetan ulkopuoliset hommat saadaan rullaamaan sopivasti.

Pyrkisin ottamaan laskelmissa huomioon sen yhden navetta työntekijän vaikka homma pyörisi hyvin kahdellakin.

Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.

Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.

Kyse ei ole siitä että työt ei kerkiä tekemään vaan siitä että siihen hommaan leipääntyy ennemmin tai myöhemmin niin rajusti että sairasloma odottaa. Siksi se työntekijä pitää laskeä mukaan.

Tollasessa navetassa kun on se suuri ero johonkon oikeasti pieneen parsinavettaan että sitä hommaa on kuitenkin niin paljon että oikein mitään muuta tasapainottavaa ei enää kerkiä. Lisäksi ehkä se jermu tyylinen tekeminen on vähenemään päin eli ihmiset haluaa hieman vaihtelua eikä ainaista ja iankaikkista navetointia ja nukkumista 365 päivää vuodessa.

Kiitos näkökulmista, vastahan tämä on ajatusasteella. Se menisi suurin piirtein niin että 1-robotin kokoluokassa todennäköisimmin tulisi pelkkä lehmähalli (ei edes vasikoita) eli Pitkäranta tyyppinen 3-rivinen visiiriseinällä. Nuorkarja kasvatetaan tällöin itse vanhoissa rakennuksissa (tai kevytrakenteinen pihatto tehtäisiin jo muutama vuosi ennen lehmähallia nuorisolle). Jos päädytään 2-robotin yksikköön; ruokinta puoliautomatisoidaan kapea ruokintapöytä keskelle ja mattoruokkija siihen rullaamaan. Parissa tällaisessa ollaan käyty tutustumassa, mutta en suunnittelisi isoa rehulatoa , vain apesekoittajan kokoinen huone, eli täytetään traktorilla, täyttöpöydät vievät liikaa tilaa. Kiinteä sekoitin täytyy olla siis aika iso että talvella mahtuu hätätapauksessa 1,5-2 vuorokauden annos.  1-robotin yksikköön ruokinnan automatisointi mattoruokkijalla ja kiinteällä apesekoittimella on melko hintava.

Näin pöljänä on pakko udella, että mihin se aika menee tuollaisessa navetassa, jos siellä robotit lypsää, puuha-pete tai raapat kolaa, automaatti juottaa vasikat, aktiivisuusmittarit mittaa ja ilmoittaa kiimat sun muut, kaikenlaista älyporttia, solulaskuria ja sun muuta, ruokinta joko automaattinen tai yksi satsi apevaunulla päivässä.

Kyllä se oman aikansa vaatii tyo ropottipihattokin. Vaikka se ropotti lypsää niin jää siinä ihmiselle oheis toimintaa. Ropon lähialue on pidettävä puhtaana ihmistyönä.Lantaropo kyllä kolaa käytävät mutta makuuparret on normi oloissa puhdistettava käsityönä. Vasikkaautomaatti on pidettävä puhtaana kyllähän se juottaa mutta juomanteko tarpeet sillekin on tarjoiltava.Kiimamittari kyllä ilmoittaa kiimat vaan ei se siemmennä.Solulaskuri myös vaan kertoo mikä on tilanne ei se suorita mahdollisia tarvittavia toimenpiteitä. Lehmiä poikii niistä on erikseen huolehdittava vasikavauvat on erikseen hoidettavia. Tuota ruokintaa on myöskin ihmisen avustettava. Ei apevaunut  ja täyttöpöydät itsetään täyty.  Tuo ihmis silmän/kädentyö ei lopu ropottipihatossakaan työn laatu vaan muuttuu ja helpottuu.Enemmän valvontaa ja tarkkailua.Paskaa sitä kun tulee kokoajan niin puhtaana pitoa riittää ja puhtaus on tärkeä. Tuossa nyt jotakin missä sitä aikaa kuluu. Paikanpäällä sen vasta ymmärtää Kyllä maitoviljelijät on keskimäärin niin huonosaattosta väkeä että tahtoo se kahdenkin ihmisen työpanosta vaatia niin kun pitkässä juoksussa että sen yhden ropotinkin kunnialla jaksaa hoitaa. Pinta ala mitä tuon karjan ja nuorkarjan ruokkimiseen tarvii viljellä ja kaikki tehdää edelleen kahden työpanoksella sanoisin kahdelle liian isohaaste. Voihan tietysti olla oikeita maaviljelijöitäkin joille tuo kaikki kaikki onnistuu kahdeltakin ihan kevyesti.