Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3

Viestit - mutajussi

JD 6020 sarjan työntövarren tappi ainakin siinä tapauksessa että rakvaattorissa on asennettuna JD:n sähkölohkot etukourmaajalle/etunostolaitteelle... Varsin mukava yrittää survoa tappia paikalleen sen kamalan letkuhässäkän seassa ja kun se hydraulinen työntövarsi on vielä niin kevytkin...  :D

Mites sähkölohko sulla on toteutettu? Meillä sähkölohkoa varten lähtee ulosottoventtiilien päästä paluu ja paine sähkölohkolle, mikä sijaitsee hytin alla hytin etukulmassa. Ton tönärin asennuksessa minä tuen tönäriä ulosottotumpin suojusta vasten jolle jää toinen käsi vapaaksi pujottaa tappi paikalleen.

Letkut lähtee lohkojen alta just silleen inhottavasti että ne on melkosen ilkeesti työntövarren tapin tiellä... itse lohkot on siellä hytin oikean etukulman alla. Mulla 6620 vm06.
JD 6020 sarjan työntövarren tappi ainakin siinä tapauksessa että rakvaattorissa on asennettuna JD:n sähkölohkot etukourmaajalle/etunostolaitteelle... Varsin mukava yrittää survoa tappia paikalleen sen kamalan letkuhässäkän seassa ja kun se hydraulinen työntövarsi on vielä niin kevytkin...  :D
40T kuorma rekassa on sallittu silti vai??? :P

On jos autolla ja kuskilla on VAK-luvat....
Allekirjoitus puhukoon puolestaan....  ;D
Suomen pihvikarjankasvattajien liiton internet sivut on avattu osoitteessa http://www.pihvikarjaliitto.fi
eikö sonnivasikat pitäs vierottaa jo alle 6 kk iässä?

ööö miksi?
Sen verta tarvii tarkentaa että siitossonni oli mainittu poikkeuksena mutta mites niitten lehmien sonnivasikat????
Varsin mielenkiintoinen uusi tuki, mutta johan on suunnitelussa taas yllättäen tullut muutama kukkanen lisätoimenpiteisiin...

huippu on mielstäni yli 6kk nautojen elinolojen parantaminen jossa kielletään eri sukupuolta olevien yli 6kk nautojen pitäminen samassa ryhmässä... kuinkahan monella emotilalla on järkevästi toteutettavissa tai enneminkin onko mitään järkeä...

Vähän samaa kaliberia on lisätoimenpide sairas ja poikima karsinoista jossa velvoitetaan erottamaan kaikki poikivat eläimet ennen poikimista erilliseen poikimakarsinaan...

Sääli että tämäkin tuki on vesitetty toteuttamisen mahdottomuuteen... ainakin lisätoimenpiteiden osalta...
Yleensä kaikenlaisten kerhojen tapana on tuhrata kokousaika kahvitteluun ja villasukkien ompeluun.

Tervetuloa mukaan vaan estämään ettei näin käy....
Tervetuloa Pihvikarjankasvattajien liitto ry:n perustavaan kokoukseen tiistaina 5.2.2008 klo 14.00 Ikaalisten Kylpylään (Kokoustila kampus)

Maassamme toimii tällä hetkellä ainakin seitsemän eri liharotuja edustavaa rotuyhdistystä. Emo-lehmätuotannon kasvaessa nopeasti ja tilojen lukumäärän lisääntyessä, on noussut useilta tahoilta esille koko tuotannonalaa, myös risteytyskarjoja ja pihvivasikoita kasvattavia tiloja edustavan liiton perustaminen. Tällaisella liitolla, joka edustaa koko pihvisektoria, on enemmän painoarvoa esim. tukipolitiikkaan liittyvissä kannanotoissa ja markkinaedunvalvonnassa sekä muissakin tilojen kannattavuuteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Liiton tehtävänä tulee olemaan myös koulutuksen järjestäminen jäsenistölle sekä tuottajien välisen yhteistyön lisääminen.

Lokakuun 12. päivä oli Tampereella koolle kutsuttuna lihakarjaväen yhteinen palaveri, jossa asiasta keskusteltiin ja valittiin työryhmä, jonka tehtäväksi asian valmistelu annettiin. Työryhmä kokoontui Ähtärissä 4.11.2007 ja päätyi esittämään pihvilihan tuottajien liitto ry.:n perustamista. Jäseneksi voivat liittyä kaikki pihviketjun tuottajat ja asiasta kiinnostuneet. Perustettava liitto rekisteröidään välittömästi, jotta sen toimintaan voidaan hakea hanke- ym. julkista rahoitusta. Toivomme kaikkien asiasta kiinnostuneiden tulevan mukaan kokoukseen ja esittävän tilaisuudessa mahdollisia toiveita liiton toiminnalle.

Työryhmän puolesta koollekutsujina

Puheenjohtaja
Arto Isomäki

Sihteeri
Minna Toivettula-Anttila   

Työryhmän muut jäsenet:
Jyrki Ankelo
Esa Tuura
Heikki Vehkaoja
Olisiko mahdoton ajatus tehdä sellainen ratkaisu, että emon pystyy ottamaan erilleen poikiman ajaksi, jos sen kerkee huomaamaan... Tekee vaikka parsirivin päähän esim lantakäytävän leveyden pituisen parrenerottajamattoman alueen, jonka rajaa aidalla. Normaalisti alueella on portti kiinni, jolloin paskakäytävä kestää puhtaana. parsien edessä olevalta vasikkakäytävältä on sitten yhteys tähän tilaan ja tällöin vasikat pääsee siihen alueelle halutessaja ne niille voi antaa vaikka erillistä ruokintaa/voi vaikka suorittaa vierotuksen sisätiloissa...Tyhjennyksen ajaksi portti rajaa mahdollisen emon + vasun sinne toiselle alueelle. 

Me ollaan huomattu, että poikijat hakeutuvat vähän omaan rauhaansa ja toiset tykkäävät jättää rauhaan. Noin 100 poikimisen jälkeen ei ole tainnut kuolla yhtään vasikkaa silleen, että syy olisi ollut parsipihatossa...

Mulla on juuri tämä periaate... sillä erolla että poikima tila on ruokintakäytävällä ja se on irto elementaistä tehty eli voin purkaa sen pois silloin kun ei tarvi... käytänössä käytän kahta GBS:än irto aita elementtiä. Etuna tässä on se että ei ole periaatteessa rakennettu "hukka tilaa" ja se että karsinassa on automaattisesti juomakuppi samoin ruokinta onnistuu ihan normaalin yhteydessa. Kuivikkeet voi heitellä karsinaan suoraan ruokinta pöydältä.
Niin puolensa kummassakin... Itse päädyin makuuparsi ratkaisuun juuri tuon kuivike jutun takia. Syksyinen pahna ralli ei oikein iske ja tällä alueella on oljen hankkiminen muutenkin hankalaa.

Poikima karsinat olen ratkaisut siten että karsina on irto elementeistä tehty ja voidaan rakentaa aina tarvittaessa ruokintakäytävälle. Poikiva lehmä on helppo laittaa siihen vaikka yksinkin ja ruokinta onnistuu samalla muiden kanssa.

Suurin osa kylläkin poikii ihan parteen... tietysti valvonnan tarvii olla kunnossa että ehtii käydä nykäisemässä vasikan parren eteen talteen ettei vusu parka jää toikkaroimaan lantakäytävälle. Kevät talvella lanta on kuitenkin yleensä aina sen verta jäässä ette lehmät tuupaa vasikoitaan kuitenkaan mihinkään lietevelliin....
Asiaan palatakseni  astutussonnin hinta noin 3500 euroo .Jos saa inv.tuen jää hinnaksi 2000.Teurastili sonnin rodusta riippuen 500-600 kg teuraspainolla 3-vuotiaana( eli astuu 3 vuotta) karkeasti noin 1500-2000 euroo. Eli astutukset ilmasia. ;DSonnista saa kokoajan kansallisen sonnituen joka sitten vaihtelee tukialueittain mutta kattaa osan ruokakuluista.Sonni on oikeesti se joka tienaa ,ja on talven lekottelupäivät ansainnut. en tiedä mitä astutukset nykyään maksaa muttei oma sonni ainakaan kalliiksi tule ,ja tosi vaivatontakin sen käyttö on.

Huomauttaisin tähän että jos meinaat investointi tukea käyttää hyväksesi niin on vähän kiire... loppuu nimittäin tämän vuoden loppuun.

En itseasiassa tiedä mitä seminologien käytimaksut on nykyään mutta sperma annokset on 4€ ylöspäin. Kallein mitä meillä käytetään tällä hetkellä on 50€ luokkaa annos.

Meillä päädyttiin lopulta oman toimiluvan hankkimiseen... Se ruljanssi maksoi lisensseineen noin 1000€. Typpipönttö maksoi siinä 500€ nurkilla. Nyt onkin sitten vaan ylläpito kustannukset eli typen täyttö noin kerran 2kk aikana johon menee noin 50€ ja sitten tietysti hanskat, pistoletin suojat sun muut mutta ne ovat vain muutaman kympin vuositasolla... ja sitten tietysti se sperma... mutta jos käyttää vaikka vain halpoja kotimaisia sonneja hinta on 4€ annos... Yksityistuontina tuotu Ranskalainen maksaa sitten noin 50€ annos...
Jep jep... herkästihän niille tulee mätettyä niin paljon kun ne syö... mulla on on onneksi käytettävissä parin timotein siemenviljelijän sänkiheinät... eronomaista korsirehua jonka rehuarvo on melko mitätön... emot on kuitenkin tyytyväisiä kun on maha täynnä.
Ei sen kummenpaa kun lanta pusketaan toiseen laitaan läjään ja se mikä ei pysy läjässä valuu lietesäiliöön.Eriyttäminen oli vähän turhan hieno sana em, jutulle. kaatoja saisi lantalassa olla reilusti. Tämä "sekasonta" systeemi saattas olla ihan hyvä lannan tehokkaan hyödyntämisen kannalta. Rakennuksia ja lantaloita pitäs vähän miettiä nykyistä enemmän. Nykyään kaksi lantalajia ei ole ongelma. Voi käyttää kahta eri urakoijaa.

Joo eli sama juttu kun mulla... pieniä ongelmia on tosin aiheuttanyt erottelu kavojen tukkeutuminen siinävaiheessa kun lantala rupeaa olemaan täynnä. Kysyin piruuttani GBS:ltä lanta separaattorin hintaa mutta 50k€ veroton hintalappu hautasi ajatuksen välittömästi...

Tarvisi joskus oikein tulla tutustumaan tohon sun lantakoneeseen....
Sivuja: [1] 2 3