Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Olen nyt kaksi vuotta ajellut nurmia ylös Amazone Catroksella. Toimii ihan hyvin lopetettuun nurmeen.
Juu upotettu on, jälkiasenteisena saattaa toispuoleinen lantakertymä aiheuttaa ongelmia. Vinokuivikkeen reunallahan sitä tavaraa on enemmän.
Ei ole mulla ongelma kun on makuuparret kummallakinpuolella käytävää...
Lisäksi talviaikana puhdistusta varten pitäs olla joku lovireunaninen kauha tms. Uran teko lattiaan ei kai timannttivehkeillä mahdotonta ole .
Joo ei varmaan olisi... vaan kun on 4 käytävää á ~70m... (2 makuu- ja 2 ruokintakäytävää)
Ei olla oltu lehdessä tästä asiasta.
Sitten se oli joku muu...
lantala on kattamaton joten liete siellä liettyy lisää, kuivalannan ja lietteen eriyttäminen tapahtuu lantalassa, ens kesänä rakennetaan lietteelle oma säiliö. Tarkoitus on suurempi osa lannasta saada nestemäisenä lähinnä nurmien lannoitukseen. Kuivalanta menee hukkaan nurmen sängelle levitettynä
Kuinkas tämä erottelu käytännössä tapahtuu?
Kertokaapas kuinka monta rehupaalia syö päivässä noin 40 emolehmää?Limousin rotuisia. Ja elättääkös tuolla lehmä määrällä 5 henkisen perheen?
Riippuu vähän paalistakin tietysti.... vanhaan aikaan kun tein rehua ikivanhalla Welger RP12:lla pidin nyrkki sääntönä 20 emoa / paali / päivä... emot oli tuolloin kaikenlaisia ch ristetyksiä. Nykyään kun on silppuava paalaaja on paalin kulutus vähentynyt... menisikö paali 25-30 emoa kohden... niin ja sitten vähän viljaa jatkoksi tarvittaessa...
Se kannattavuus niih... riippuu vähän monesta asiasta...
Kuulostaa mielenkiintoiselta.... hetkonen olikos tästä sun systeemistä josain lehdessäkin juttua taannoin?
Ilmeisesti sulla on se kone rakennettu jo pihaton rakentamisen yhteydessä eikä jälkeenpäin jolloin koneen palkki on käytävällä urassa eikä jälkiasenteisena käytävän pinnassa?
Toimii ne raapat kylmässäkin. Itellä tuonne jatkuvaan - 10 pakkaseen asti.
Eli sulla on kylmäpihatossa koneellinen lannanpoisto?
Oottako panneet merkille että emopalkkio sulaa kokonaismäärän lisääntyessä, kannattaa muistaa kun tuotantoaan suunnittelee
Juuh... näinhän se valitettavasti menee... ja puotoaa taas varmaan kuin lehmän häntä...
kyllä se raapoilla toimii.
Voi olla... ilman parempaa tietoa en väitä vastaan...
lämpimässä toimis liete systeemit joten ei olis kuivike kuluja eikä lannanpoisto/kuivitus työtä, kuivitus kuitenkin maksaa pitemmän päälle enemmän ku eristeet seinissä..
Ööhhh vähän epäilyttää liete systeemin toimiminen varsinkin siihen aikaan kun emot on ummessa... tulee ainakin meidän emoista tähän aikaan vuodesta melkoisen jäykkää sontaa...
No jotenkin kun tulee seurattua agroa niin täällä pomppii vastaukset muutenki sinne sun tänne. 
Ei siitä paljoa räknätä jotta mihinkä vastailee. Mutta päivittele toki sitä alempaakin lukemaa.. 
Juuh jos tulee tarvetta.... (määräaikashuoltoja ei sitten lasketa....)
Maksoin itseni kipeäksi kun laitoin koko ruokintapöydälle lukittavan ruokinta-aidan. En ole kylläkään yhtäkään euroa itkenyt mitä tuli niihin laitettua... varsinkin kun tarvitaan eläinlääkäriä, tehdään tiineystarkastuksia, keinosiemennetään, erotellaan eläimiä ja sitten ihan jokapäiväinen ruokinta jos laumassa sattuu olemaan häiriköitä... niin ja vielä lisänä jos sattuu olemaan laihemman puoleisia ryhmässä voi helposti heittää lisäkuupallisen jauhoja nenän eteen... niin ja pystyy sitten vielä lisäruokkimaan poikineet...
Eli etuja on ihan hyvin.... miinuksena sitten se hinta...
Ei taida oikein yksiselitteistä vastausta olla tuohon... mikä on pieni emolehmä tila? Onko jalostus- vai lihakarja? Kasvatatko sonnit itse vai pistätkö välitykseen? Puhdasrotuisia vai ristetys emoja?
Sonnin kanssa tietysti pääsee paljon helpommalla kun ei tarvitse niin silmä kovana kyttäillä kiimoja. Toisaalta sitten oman sonnin käytössä on omat riskinsä koska ainakaan tällähetkellä ei investointituen takia (joka luojan kiitos loppuu) pahemmin liiku siitossonneja joista olisi jälkeläistietoja. Siementämällä on vielä lisäksi mahdollisuus käyttää laajempaa sonnivalikoimaa. Tottakai on mahdollista käyttää kumpaakin menetelmää... meillä on päädytty tähän ratkaisuun.
Siementäminen vs. sonni on lopultakin sellainen kysymys johon vaikuttaa niin monta tilakohtaista ja henkilökohtaista juttua että yksiselitteisen vastauksen antaminen on mahdotonta.
Jos allekirjoittaneen henkilökohtaista mielipidettä kysytään en käyttäisi jalostuseläimille oikeaa sonnia ollenkaan muuta kuin ehkä siinä tilanteessa ettei meinaa keinosimentämällä saada tiineeksi. Tosin jos lehmällä meinaa olla hedelmällisyys ongelmia eipä siitä oikein jalostukseen ole. Lihantuotantoon tarkoitetuilla elukoilla "luomu siemennys" on sitten ehkä mielekkäämpi vaihtoehto.
Muutama emolehmän retale nurkissa pyörimässä...
Eli sulla tossa 220 nuo ongelmat oli mitä? Alkaa laakeripesät olla näkyvillä? Tästä voi olla hyötyä vertailuissani, että miten esmes. 235 laakerointi on hoidettu.
http://www.nhk.fi/attachments/esitteet/welgerrp235.pdf
Tuolla ne kehuu 235:a miten ovat vahvistelleet edellisiin. Mm portin lukon kiinnitystapit ovat juuresta kiinnitykset vahvistettu. Nehän näyttävät olevan korjattu vanhoissa omatoimisesti aikaamyöten. Vaseliiniletkuun voipi myös tulla reikä, joten ne kannattaa joskus kurkata roskien seasta.
Ainakin 235:ssa menee vaseliini letku KAIKILLE telojen laakereille... 220:sähän näin ei ole vaan parissa telassa on kestovoideltu laakeri...
Jep jep italialainen värkki... Kuuluu Argo konserniin eli samaa puljua kuin Landini ja McCormick... eipä taida olla suomessa maahantuojaa... tosin Energiansäästö Oy tuo maahan saman firman kela- ja tasojyrsimiä.
Mun kone on vm.03
Joo eli alimmaiset telat rupesivat pikkuhiljaa irvistelemään vetopuolen päästä kun laakeri on kiinnitetty suoraan kammion sivupeltiin eikä se taida olla kuin 3mm levyä jota on sieltä täältä jäykistelty hitsaamalla lattarautoja syrjälleen siihen. Aikaa myöten pelti rupeaa antamaan periksi kun laakeripesä on pahimmillaan useiden kymmenien senttien päässä kunnon tuesta. Herkimmin tämä rupeaa ilmenemään ylimmissä ja alimmissa teloissa. Muut telat saavat vähän armoa kun paaliportti antaa periksi niin kone ei pituus suunnassa joudu niin koville.
Muutes.... on teoriassa mahdollista että koneesta putoaa akseli tielle jos kammion alkerta pääsee liian huonoon kuntoon... vikaa on vielä aika inhottava havaita laakeripesät juuri kriittisiltä paikoilta. Orastava vika on havaittavissa siitä että alimmaiset telat "irvistävät" aavistuksen verran paalikammion kylkeen nähden.
Päivittelen taas kun sataset paukkuu