Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kyllä!
Ei tämä yaran tyyli tehdä apulanta kauppaa ainakaan innosta siirtymään pois. On kuitenkin niin että tavanomaisen viljelyn kannattavuus on hyvin pitkälti kiinni siitä et saat ostot ja myynnit ajoitettua kohdilleen. Tai noihin pystyt vaikuttamaan. Se että jos sun lanta tilaus unohtuu omamyyjän pöydälle ja joudutkin ostamaan seuraavasta erästä kalliimmalla niin ei ole mikään hyvä juttu.
Minusta on jo ihan periaatteita vastaan tehdä ennakkotilaus tavarasta josta ei tiedä hintaa... Nythän tämä lannoitehomma vaikuttaa menemään melkein sisäpiiri jutuksi. Tänä vuonna ei tullut Hankkijalta eikä Lantikalta mitään tekstiviestiä että myynti avautuu.
Saderintama riehuu ympäri Etelä-Suomea. En edes muista, koska viimeksi tässä kohtaa olisi ollut vuorokauden mittainen yhtenäinen sade. Tämä on ihan vanhan hyvän ajan maakunnallinen sade. Ajoitus viljan kasvulle ei voisi olla parempi. Keväällä tuli männyn ja koivun siemeniä kylvettyä jonkun verran. Aivan pakko menestyä tällä säällä.
Samoin keväällä metsään istutetut taimet...
Talviaikainen kasvipeitteisyys on voittava valinta kevätpoutiin tottuneilla alueilla pitkässä juoksussa. Mut tämä kevät osoitti mitä se sitten on kun tuleekin välillä vettä. Eikä nämä sateet ole edes olleet mitään mahdottomia enää toukokuussa, ainut iso oli se pääsiäisen 25-50mm paikasta riippuen.
Ja jos tähän päälle tuo alkuviikon iso 40-70mm välillä luvannut sade olisikin mennyt tästä olis ne viimiset märkään kylvetyt moro tältä vuotta.
Sänget olivat loistokunnossa pääsiäisviikolla kun ajoin kaikki auki. Kannatti....
Nyt vois sanoa, että ompa tällainen normi kevät erikoisen oloinen. Ihmiset jotka ovat kait valittaneet ainakin viimeiset 10v kuivuutta repivät pelihousunsa jo toukokuun alussa liiallisten sateiden takia. Tämähän on ihan normia, tai ehkä hitusen normaalia kuivempaa.
Näillä maalajeilla (ja kulmilla) tilanne tosiaan on outo. Niin kuin joskus on mainittu, 2010 oli viimeksi kovat kevätsateet, noin 200 mm, vain pienellä alueella Salon kuntaa. Viljat oli jo kylvetty, uusintakylvöihin jouduttiin, kun mullat lähtivät menemään. Loppukesä oli ennätyslämmin ja kuiva, sadot jäivät erittäin heikoksi, osittain siksi koska savimaa oli syvältä kovettunut tiileksi rankkasateissa. Mutta eipä muuallakaan Suomessa kevätviljojen sadoilla herkuteltu. Silloin tehtiin heinä- ja elokuun lämpöennätyksiäkin, heinäkuussa +37,2, Joensuussa ja elokuussa 33,8 astetta Lahdessa.
Huhtikuun sademäärä (varsinkin loppukuuhun painottuneena) on poikkeuksellinen: Edellisen kerran virallisella mittausasemalla on satanut yhtä paljon vuonna 1992 ! Ja sitä ennen vuonna 1977. 2024 satoi aivan alkukuusta, vaikkakin runsaasti.
Vuosina 2003, 2010 ja 2021 oli kesällä erittäin kuivat olosuhteet lounaisrannikolla. 2003 tuli tunnetuksi ehtyvien vedenottamojen vuotena Salon seudulla. Onko sattumaa, että ne kolme vuotta olivat tällä alueella huhti-toukokuun sateisuudessa muista keväistä poikkeavasti kosteita ?
Onhan tämä alkukevään lämpökin ollut outoa. Lehtipuut täydessä lehdessä, kirsikat kukkivat, omenapuut tulossa kukkaan, valkovuokot ohi kukkimisensa, nurmikkoja pitänyt leikata jo jonkun kerran, lupiinit lykkäävät kukkavartta.
-SS-
Tämä on kyllä ensimmäinen kerta kun nurmikkoja on leikattu huhtikuussa.
Mikä sun normaali on? Syysvehnän kylvöala on vuosituhannen kolmanneksi korkein, eikä rikkomisiin nyt ainakaan etelässä kauhean paljon mene. On toki vesivaivaisia raitaesityksiäkin joukossa, jotka päätynevät äkeen ruuaksi. Yhtä kaikki, isohko määrä syysvehnää polkaistaan markkinaan elokuussa. Tämä alkaa jo näkyä tarjouksissa ja siinä ettei ole tarjousta enää, kuten vaikka Raisiolla.
Kemiössä on ainakin paljon syysviljaa..
Vielä ei ole selvää, missä kunnossa pääsiäisen alla kylvetyt viljelykset ovat, jos ollenkaan tulevat pintaan.
-SS-
Ensimmäiset oraat näkyvät kaurasta joten ainakin osa tulee pintaan.. Veikkaisin että jäykkimmillä savilla voi tulla huonompia kohtia missä ei juuri ole orasta...
76 milliä tullut pääsiäis launtaista tähän iltaan.
Viime sunnuntaina maanpinnan alin lämpötila oli Kemiössä -10.7 astetta.
Kulmakunnan ykkösviljelijä oli käynyt ruiskulla sotkemassa syysrukiit ja -vehnät läpi. Rikkojako jo ennen vappua ajelee?
Kyllähän rikat pitää torjua heti kun vaan tulee sopivaa keliä.
Niinpä. Kyllä taitaa syysvehnä olla aika pitkällä etumatkalla jo joka tapauksessa. Itsekseni tuossa pohdiskelin, että mitä sitten jos kasitonnarista lohkeaa pari tonnia pois; kevätvehnästä hyvä jos siemenet saa takaisin.
Ennen jo näitä mainittuja pakkasia huomasin, että omissa syysvehnissä näkyy jonkin verran roustevaurioita, kovemmalla savellakin. Vaan kylläpä se souti ja huopasikin vesikelin ja pakkasen väliä. Ei siis mikään ihme. Pakkasvaurioista sanoisin, että mahtoiko kuitenkin enemmän vaikuttaa se parin päivän pohjoisviima, mikä meinasi ihmisenkin jäädyttää pystyyn pihalle, pahemmin kuin ne muutamat kirpakat yöpakkaset.
Vaikea sanoa, tai pakkasen ja viiman yhdistelmä...
Mikähän lajike oli kyseessä. Kun puhutaan kasvunsääteestä, ei liene Ceylon ? Toiset lajikkeet selviävät, toiset eivät. Tässä oli myös enemmän kuin kymmenen astetta pakkasta, ja pelloilla kasvaa syysvehniä, monella näitä jo perinteeksi muodostuneita ulkomaalaisia lajikkeita. Joskus ammoisina aikoina kotimaiset lajikkeet olivat sellaisia, että kuolivat vääjäämättä, jos keväällä oli kuivaa, aurinkoista ja yöllä pikkupakkasia. Mutta mitä muuta yhteistä alavilla paikoilla voisi olla, kuin mahdollinen kovempi pakkanen ? Liika märkyys ja tiivistynyt ja liettynyt maaperä ovat samoissa paikoissa säännöllinen ongelma. Roustetta ei nähtävästi ollut, tai sitten sateet sulkivat ne ruudukkona halkeilleet palat?
Niitä tietysti karvastelee eniten, jotka eivät saaneet aikaiseksi enempää syyskasvien kylvöä viime syksynä. Karvastelee itseänikin, koska useimpina vuosina löytää paljonkin parantamisen varaa, milloin syksyllä valitut kosteusolot, kylvötiheys, pois jätetty kahukärpäsruiskutus, viirukaskaan saastunta, luohontorjunnan epäonnistuminen, tai vaikkapa kylvöaika ja kevätlannoituksen ajankohta. Tänä vuonna näkyy monella onnistuneen oraat aika laajallakin vaihtelulla. Nyt kun vesijärvet laajenevat hitaasti kylvämättömien peltolohkojen alapäiden piennarta vasten, ei ehkä kannattaisi olla huolissaan sellaisesta, mikä nyt jo on vihreänä.
Esimerkiksi Mustion suunnassa näkyy mahtavia syysrapsipeltoja, jotka ovat jo kukkavarren ruusuketta lykkäämässä. Mutta kaipa se niin on, että ne, jotka jaksavat puristaa sen viimeisen pinnistyksen syksyllä, muiden kiireiden keskellä, pääsevät edes yrittämään seuraavan kesän korjuuta. Jos syysvehnien pakkasvaurioita ajattelee, onko se sitten peruste siirtyä kevätviljoihin, jotka näinä kesinä ovat tuottaneet kahdentuhannen kilon keskisatoja. Vaikka tänä kesänä tulisikin kevätviljan huippuvuosi, silti saatetaan olla tonnien takamatkalla säännölliseen syysvehnäkiertoon verrattuna.
-SS-
Skagen. Ei roustetta. Kylvetty kynnettyyn hyvissä olosuhteissa 6.9. Ei vesilammikoita talvella.
Ei nyt ole kyse siitä että tästä tulisi huono sato, varsinkin verrattuna kevätviljaan. Lähinnä mielenkiinnosta siitä miten pakkanen vaikuttaa satoon...
6.4 ja 7.4 maanpinnan alin lämpötila oli-12.3 ja -11,5 astetta. Nyt näkee yleisesti syysvehnillä alavilla mailla oraissa haaleutta. Ero korkeammalla oleviin peltoihin on näkyvä. Hengissä oraat ovat kyllä, juuret kiinni maassa ja uutta vihreää puskee. Onko kokemusta jos tämä vaikuttaa alentavasti satoon vai versooko kasvi vain enemmän? Tämä nyt tullut 37 millin sade ainakin auttoi varmasti paljon.
Ainakaan ei vielä uskalla ruiskuttaa varsinkaan kasvunsäädettä?
Vanha peltikantinen tume Jc traktorikuviopyörillä ei ainakaan savimailla paina kiviä tarpeeksi maahan sisään.
Luulisi jokaisen syyskasviviljelijän toivovan tuota "jackpottia" syyskasveille. Vai onko viime vuosi jo unohtunut - minulla on ainakin hyvin muistissa. Kyllä ne kevätkasvit voi kylvää myöhemminkin, ei ole missään kirkossa kuulutettu, että ns. normiaikainen kylvö tuottaisi automaattisesti huonomman sadon. Mikä kauhea hätä on saada kevättyökoneet takaisin talviteloille ennen kuin on vappusimat korkattu?
Syysviljat ovat menestyneet hyvin kuivina vuosina, koska ne ovat peittäneet kuivan pellon pinnan, sekä juurtuneet syvemmälle, ennen kuin kesäkuun kirpeät hellepäivät kuivattavat maaperän syvältä.
Kosteampina vuosina muistuu mieleen itäneet syysviljat ja äärimmäisen myöhäiseksi menneet kevätvehnät, jotka tuottivat jo 1980- luvulla 7 t satotasoja, varsinkin karjanlannalla. Tällaisia kevätvehniä olivat mm. Drabant ja Kadett.
Varsinkin kotimaiset syysvehnät olivat kosteina kesinä jonkinlaisia tautipesiä, joiden lannoitus/sato - suhde oli kevätvehnää heikompi.
Nyt kun elokuulle jo kertyy 1300 astepäivää, on ehkä hyödyllistä yrittää nämä äärimyöhäiset vehnät saada maahan jo huhtikuussa, kynnös kun on valmiina kylvökunnossa kumminkin.
Vettä saatiin viime yönä mahtavat 1,6 mm. Tasoittaa se jotakin. Huhtikuussa sademäärä on tähän mennessä saavuttanut noin 3 mm. Jos sateet jäövät vappuun mennessä alle kummenen millimetrin, eihän siinä auta odotella kuin seuraavaa sadekuuroa, jotta kylvökset itäisivät. Aika uhkapeliä, koska toukokuukaan ei ole monsuunikautta vielä.
Uudenmaan läntisellä rannikkoalueella on jo laajasti kylvetty, siellä ei aikailtu. Aavistavat ehkä, millainen kevätkesä hyvinkin voi toteutua, kuivan valkoiset mullokset, kuivuudessa kasvunsa lopettaneet harmaat oraat, pölypyörteet ja railakas merituli, päivästä toiseen.
-SS-
Aika mielenkiintoista koska Kemiössä ei ole juuri yhtään kylvetty viljaa eikä torstaina Perniössä näkynyt viljan kylväjiä.
Maanpinnan alin lämpötila -12.3 astetta aamulla virallisella mittausasemalla Kemiössä aamulla. Kylmää on...
