Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
SS aina valittaa kuivuudesta, kuitenkin, tuossa sadetilastossa vuosilta 1981-2010 Salon seudun kohdalla on kaikkein tumminta, eli tuolla ajanjaksolla siellä on ollut sateisinta, muutaman muun seudun kanssa.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Oletko noin yksinkertainen vai esitätkö vain taitavasti? Tuo vuoden KOKONAISsademäärä tuolla alueella on kyllä suuri. Mutta kun sataa paljon elokuusta huhtikuulle ja sitten touko-kesä-heinä jolloin pitäisi sataa, niin on kuivaa kuin Saharassa.
No tuosta väitteestäsi pitäisi olla jotain tilastollista faktaa. Vähän epäilen että SS liioittelee noita kuivuusjuttujaan. Kun SS niin rakastaa tilastoja, niin vois sitten näyttää että noina vuosina 1981-2010 juuri kesäkuukaudet on olleet niitä vähäsateisimpia. Mitä en oikein usko. SS:llä on ehkäpä valikoiva muisti, mieleen on jääneet vain kuivat kesät, normaalisateiset on unohtuneet.
Missä asut itse? On kyllä ihan yleisesti tiedossa että lounaisrannikko ja saaristo on hyvin kuivaa keväästä- alkukesästä. Yleensä mitä pidemmälle saaristoon mennään, sitä kuivempaa.
Jos ja kun Claas tulee hankkijan myyntiin niin mitä tapahtuu finnish agro machinerylle eli entiselle Konekeskolle? Ajetaanko se yritys alas vai tuleeko sille toinen merkki myyntiin?
Joo näin on, huono öljypitoisuus jne.
47 milliä jo lokakuussa. Nyt on kyllä märkää.
Kynnetty muokkautuu hyvin kunhan vain pinta kuivahtaisi hieman ennen kun taas tulee vettä.
Esinäytteen mukaan Mistralin sakoluku jo pelottavan alhainen ja suurin osa vielä puimatta.
Voihan sitä uutisoida ja kun kaveri tykkää olla parrasvaloissa, niin mikäs siinä. Todellisuuden kanssa ei sillä ole mitään tekemistä, kun ei olla riippuvaisia massista. Sitähän kaverilla riittää.
Ala-Tikkurilan shellille ei ole jäänyt yhtään apulantasäkkiä, kun ruis kasvaa. 
Mutta tavallisen viljamiehen arjesta uutisointi on kaukana. Toivottavasti nyt kaikki jutun lukijat sen
ymmärtävät.
Kai kaikilla on mahdollisuus viljelykiertoon?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.488413
Viljelykierto on kunnianhimoinen ja on kaikille hyvä esimerkki, jos vaan muillakin jusseilla olisi siihen mahdollisuus.
Joo ja viime vuonna Toukokuu oli erityisen kuuma. Viime toukokuussa sademäärä 28 mm. Kaikki tuli 3.5 mennessä. Tänä vuonna 63 mm toukokuussa.
Kesäkuun sademääräksi jäi 45 mm.Yhdeksänä päivänä kertyi mittariin vettä,kuivuus alkaa näkymään paikoin.Etelä-Pohjanmaa,paukkuja riittää täällä .
16 mm Salon seudulla, paikoin vähemmän. Vähäsateisilla alueilla näkyy matala kasvusto, epäterveen tumma väri, kuihtuminen. Olisiko jokin ylisuolaisuuden aiheuttama oire.
-SS-
36 milliä kesäkuussa tänä vuonna. Viime vuonna kesäkuussa 45 milliä. Paikka Kemiö.
En kyllä ole havainnut, että rehevillä kasvustoilla olisi jäänyt sato tulematta muuten kuin glyfosaattiajautuman takia. Sen kyllä olen nähnyt, että kuivuuden vallitessa sato on jäänyt tulematta, ruiskutat mitä ruiskutat, tai olet ruiskuttamatta. Kosteampina vuosina loppuu lannoitus kesken. Valkuaissato ei silloin suurene yhtään, se vaan jakautuu massan ja valkuaispitoisuuden yhdistelmäksi.
On tautiainevalmistajien tiedossa, että tautiruiskutusten yksittäiset satovaikutukset saadaan näyttämään kovin hyviltä, kun valitaan sellaiset vuodet, joina on suuria ongelmia kosteuden aiheuttamien tautien takia. Tietenkin yhdistetään samaan pakettiin viljelykierron puuttuminen ja kyntämättömyyden vaikutukset. Eikä tehdä riittävästi kerranteita alueittaisesti eikä myöskään eri puolilla maata, koska se vain olisi liian työlästä. Silloin kun MTT vielä mittaili tautiainevaikutuksia savimaan asemillaan, lajike-erot olivat dramaattiset, ja monella kestävällä lajikkeella ei satoero ollut sataakaan kiloa. Asia oli oikeasti hankala monelle lääkenarkomaanilajikkeen markkinoijalle, ja sittemmin nämä vertailut on jätetty tekemättä, ja hyväntekijämme Basf ja Bayer ovat saaneet monopolin käppyröiden esittämiseen. Oheistan muistin virkistämiseksi mittaamani sademääräerojen aiheuttamat tuhansien kilojen keskisatovaihtelut. Vuosi 2016 näyttää poikkeavan trendistä; se johtuu siitä, että neljännes pinta-alasta, parhaat ja kosteimmat lohkot olivat sänki/apilakesannolla odottamassa syysrapsin kylvöä.
-SS-
Samaa mieltä SS:n kanssa. hyvästä kasvustosta tulee kyllä satoa ilman että ruiskuttaa kaikki tautiaineet. Ainakin jos on kynnetty.
Erikoiskasvien rypsi, herne jne. on tärkeää että katsoo jo ennen viljelyvuotta että pelto on puhdas vaikeista rikkakasveista.
Toi on just sitä mitä agronautti teki, hukkaan jotain nyt että saa tuen ja sitten tulee huippua. Sitten kuin ihan glyfoot, kynnät, muokaat monta kertaa, kallista osto siementä, y6, etanamyrkyy torjut ruiskulla rikkoja ja keväällä ei ole yhtään mitään.
Rypsin, 1.6 kylvetty, on jotain syöty ja noita musta- keltaraitaisia on jonkun verran, mutta rypsi on jo noussut ylös ja muodostaa ne kolmannet lehdet. Vähän siinä ja siinä pitäiskö ruiskuttaa, se just joka olen kysynnyt joka ei kukaan osaa suoraan vastata, Meneeköö sitten niitten luontaset viholliset myös ja tappa kaikki menetelmä, jää joku kuitenkin eloon ja vahvistaa resistenttiä. Nythän on lämmintä ja kosteutta maassa on, niin mikä olis järkevä kynnys arvo lähteä ruiskuttaa nyt?
Se on ihan sama ruiskutat tai et, niin siellä on parin päivän päästä taas ötökkää jos jonkinlaista. Tämä kesä on ötököiden superkesä, kaikki mahdolliset siellä on tänä kesänä.. Ruiskutin jättinanaoksen avaunttia, mut taas siellä on kuoriaisia, kaalikoin toukat kuoli, mutta kaalikoiperhosia lentelee taas suurina määrinä munimassa uusia munia ja toukkia on kohta taas varret ja lehdet täynnä. Ja kai niitä gammayökkösiäkin tulee jossain vaiheessa sinne munimaan munia ja niistä kuoriutuvat toukat taas syö lisää.
Musta-keltaraitaisia kirppoja ollut aika vähän. Tein varmuuden vuoksi yhden kierroksen pellon ympäri. Kylvetty huhtikuussa. Rapsikuoriaisia ei ole ollut erityisen paljon mutta kaalikoita on ollut paljon.
Toimiiko tankkiseos Avaunt+TargaSuper? Taulukot näyttää viivaa.
Tänä vuonna kevätrapsin kimpussa kirpat, rapsikuoriaiset ja kaalikoit kaikki yhtäaikaa ja vielä juolatkin jo ruiskutusvaiheessa. Viime kesän muistot mielessä kylvin liian syvään ja alkukehitys oli hidasta. Naapurilohkon viimevuoden rypsi tuntuu lisäävän ötökkäpainetta aika lailla - naapurilohkoa vasten oleva päiste syöty täysin tyhjäksi, vaikka kolme satsia jo sai. Ei oo helppoo.
Ei toimi. Targa voi viedä Avauntin tehon. Mospilania ja Biscayaa pitäisi voida yhdistää Targaan.
Oottako te jo puinu jotakin, vai mistä te tiärätte tämän vuoden sarosta tai sen heikkoudesta. Viime kesänäkin voivooteltiin koko kesä ja syksyllä kärryille sai purkaa kuivaa ja hyvä laatuista viljaa vähintään määrällisesti keskivertoa paremmin. Montako puimuria muuten meni myyntiin viime kesänä heikon sadon takia ? Toki suurempiin ja uudempiin vaihdettuja vaihdokkeja löytyy, mutta sen kesäisen rutinan aikana luuli että viljanviljelijällä on muka hätä.
Itsellä sato oli määrällisesti huonoin viljelijäurallani. Olen viljellyt vuodesta 2004. Jos viiden vuoden kevätvehnän keskisato on viiden tonnin nurkilla ja tulee 2,2 tonnia per hehtaaria niin jossain se tuntuu vaikka sai puida kuivaa viljaa.
Sama homma Kemiössä. Huhti- ja toukokuu 35,5 mm. Lukemassa ei ole mukana muutamia lumihiutaleita huhtikuun alussa. Kuivaa on mutta kyllä sanoisin että vielä näyttää paremmalta kun viime vuonna samaan aikaan. Nyt ei ole ollut yhtä kuumaa. Mistään huippuvuodesta ei voi puhua. kuten SS sanoi syysvehnästä on kyllä huippusato jo poissa.
