Tänä keväänä on oraat olleet niin vaihtelevia, että itte en ainakaan osaa sanoa mistä erot johtuu. Ekaa kertaa elämässäni vedin pari kertaa sängestä hankmolla ja vielä ennen kylvöä Potilan risuäkeellä. Ehkä niissä on parhaat ja seuraavaksi parhaat kevät kynnöissä joissa ensin hankmo ja sitten risuäes. Jopa laitumeksi kylvetty "vihantaohra" harvana kylvettynä on aika mahtavaa tuolla kaavalla. Pitää vetäistä eka sato paaleihin, mutta saa tulla tähkälle ennen sitä. Laitumeksi on jo kerinnyt liian vanhaksi ja expressin varoaikakin vielä menossa. Surkeimmat on vappuna, eli puolivälissä kylvetyt syys kylvetyt rapamaat, joissa paska levitetty syksyllä. Viereinen lohko saman moinen auran siipeen tarttuva kevät kynnöllä ja kevät paskalla ja todella vähäisellä pussilannalla sama päivänä kylvetty ihan ok pienellä kirjoitettuna.  Muut sitten jotain muuta, mutta onko noilla orailla mitään väliä. Pääasia että pääsisi heinäkuulla puimaan  Lippulehteä pukkaa , joko perinteisesti juhannuksena vihneet näkyy. Onneksi juhannus on varhain, joten saumat heinäkuun puinneille vielä mahdolliset. Tosin sirppi ennustaa vasta 22.8 ja ihan eri lohkot mitä minä ajattelen. Ehkä sirppi tajuaa paskan todellisen luonteen mitä  minä en vielä tajua. Alkuviikosta kiertelin sirpin kanssa tänään ruiskuttamallani lohkolla ja ajattelin, että missään suhteessa vielä ei kannattaisi ruiskuttaa. Tänään mietin että eihän tässä ole enää mitään järkeä tallata. No täytynee käydä ennen puintia polkemassa raiteet.

Sehän on lähes yks hailee mistä seinät on tehty. Mutta perustukset ja katto ovat tärkeitä. Romahtaa se hirsitalokin, jos katto vuotaa.

tipahtelee paaleja sittenkin  ihan pirusti, mutta eipä nuo nyt kuivia olleetkaan. Ja nyt ei sitten sateettomia päiviä ennusteta ennen juhannusta yhtään. Eli sitten joskus jatkuu rehun teko.

Ennusteissa taas mukavasti Foreca ja Ilmatieteen laitos jakavat onnistumiset. Toisella poutaa ja toisella sataa. Ja nekin mukavasti lähes vuoropäivinä. No vanha viisaus aina ei sada eikä aina oo poutaa pitää yhä paikkansa. Sunnittelen nyt sitten rehunteon noiden ennusteiden mukaan  Eilen piti paikkansa forecan sateet ja ilmatieteenlaitoksen pouta kärsi tappion. Tänäänkin samat asetelmat, mutta kumpi on illalla viisaampi. Huomenna sataa molemmilla mutta ilmat. sademääräennuste 2,2mm ja forecalla 16,7. La ilmat. poutaa ja forecalla 6,0mm. Vasta tiistain sademäärä on ilmatieteellä ennustettu suuremmaksi (14,3mm vs. 0,4mm) .

^
Luulisin että ei tarvita kuvia kuin lisätoimenpiteessä. Siis siitä että on käyttänyt sirppi yms sovellusta ja luulisin , että niitäkään ei tarvita joka lohkolta. Ainakin maataloustoimiston väki oli tyytyväinen kolmesta 

Kuvatiedostoissa on päivämäärätieto, joten on syytä varmistaa, että havainto ja ruiskutus ovat myös aikajärjestyksessä. Tähän todennäköisesti ohjeistuksessa pyritään, että ne havainnot on tehtävä ja päätös aikaansaatava IPM ohjeiden mukaisesti. Vielä toistaiseksi näkyvät vain ajavan illansuussa lohkoille, käärivät ja avaavat siipiä ajelevat sumut peltoon ja lähtevät pois. Ovi ei aukea koko prosessin aikana. Onko traktoreissa ne kamerat jo valmiiksi ?

https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-turvallinen-kaytto/integroitu-kasvinsuojelu

-SS-

Luultavasti sen kuvan voi käydä ottamassa myös päiviä ennen ruiskutusta  Tosin itte otin yhdeltä lohkolta eilen traktorin moottorin alta nurkassa. Pysähdyin varta vasten  Kuvissakaan ei ole kellonaikaa joten tuokin on kait ok. Ja saa kait sitä runoilla sanallisesti kuvien lisäksi. Unohtuuhan se puhelin helposti, joten aina ei kuvia voi ottaa.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 09.06.26 - klo:16:56

^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää  ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! 

Ymmärrän tuon fosforintasausongelman karjatilalla (?) , kasvulohkojen rajojen siirtelyssä vuodesta toiseen voisikin olla ongelma. Peltotuessa kuitenkin taidetaan ottaa huomioon ehdollisuuden ohje "Jos peruslohkolla olevien kasvulohkojen sijoittelu muuttuu tasauskauden aikana, seuraa fosforintasausta peruslohkotasolla." Peltotuki tekee eri kasvulohkokasveille fosfaattitasoista jonkinlaisen painotetun keskiarvon ja käyttää sitä sitten koko peruslohkon fosfaattilaskelmissa.  Huomasin tämä kun fosforitasetta oli kasvulohkolla, jolla ei ollut käytetty fosfaattia, tuli peruslohkokohtaisesti sieltä lisäystä. Ongelmien välttämiseksi kasvulohkot olisi hyvä jakaa hiukan etukäteen tuumaillen. Muutenkaan ylisuorittaminen ei ole toivottavaa tuossa tukihommelissa: jos 5 ha palstalla pitää olla yksi näyte, niin jättää yhteen näytteeseen, jonka kirjaa Peltotuen viljavuuslukuihin. Ottaa omiin tarpeisiin vaikka enemmän sitten, mutta ei tee niistä enemmälti asiaa.

-SS-

Jumppasin ... yhdistelin parin peruslohkon eri kasvulohkot viime ja tältä vuodelta samalle kasvulohkolle. Ovat toki väärin ainakin 10 aikaisempaa vuotta. Noilla fosforin tasaus samoin ja niin myös lannoitukset viimekin vuonna. Maanäytteet otin kahdesta vaikka ei olekkaan yli 5:han lohkoja, mutta kun ne nyt oli otettu. Ohjelma kait laski keskiarvot en laittanut pinta-ala painotteisesti. Jätin myös kansioon vanhat lohkokortit uusien lisäksi.  Tuo yksi fosforin tasaus kasvulohko tuossa nyt on mutta täytyy selittää. Ens vuonna jaan taas ohra /nurmi kasvulohkoiksi ja seuraavana toisinpäin. Täytynee sitten poistaa tuokin juttu.

^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää  ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! 

^
Yleensä toki noin mullakin ja samaan purkkiin mullat. Tuossa em. oli ennen ihan eri kierto kun olivat avo-ojissa ja siksi silloin oli eri näytteet ja oon ottanut vielä nykyäänkin, kun ihan eri tulokset.

Eikös jossain lukenut, että tänä kesänä asiaa valvotaan neuvonnallisesti. Ja maaliskuussahan lohkokirjanpito viimeistellään, joten silloin on hyvä runoilla  Hommaa helpottaa, kun joka lohkolta on käyty kuvaamassa Sirpillä paikkaan sidottu valokuva, jossa nököttää savikka  Eilen lähetin tiedot kokeiluluontoisesti omaan sähköpostiin. Tunsin itteni kättä lippaan mieheksi, tosin vain hetken.

Ihan en vieläkään ymmärrä tuon ruutuvihko jumpan tarkoitusta. Tukihakemuksella mulla on nytkin peruslohkoja joissa on yksi  kasvulohko eli "A" : Koko peruslohko on samaa kasvia ja lajiketta. Mutta peltotuessa erottelen silti A ja B kasvulohkoiksi, koska kyseessä on joko ihan erilaiset maalaadut , eloperäinen maa ja kivennäismaa samalla peruslohkolla , joten lannoituskin on erilainen , viljavuusnäytteetkin on tuon takia eri.  Ja on lohkoja joita joskus jaan eri kasvilohkoihin joten pysyn molemmilla lohkoilla itte kiinni fosforin tasauksesta. Tasausjaksotkin ovat eri vuosina päättymässä.  En ymmärrä miksi maalaisjärjen käyttö ei olisi sallittua?

Noinhan tuo lohkon jako on kuin ht kirjoitaa. Mutta muistan , kun -95 piirtelin lohkoja ja sanoin yhdellä lohkolla olevan viereisen vapaa-ajan asunnon tonttia, koska on fyysisesti samaa lohkoa ja tontin omistaja haluaa minun viljelevän.  Silloin maatalousviranomainen neuvoi, että merkitse yhdeksi lohkoksi, koska rajankäyntejä ei tarkistuksessa tehdä. Palasin samaan asiaan vuonna 2001 ja sain saman ohjeen silloinkin. Nykyäänhän rajat näkyy klikkauksella, joten linnareissu tiedossa tuonkin takia. Mielummin jättäisin viljelemättä, mutta nykyinenkin tontin omistaja "vaatii" sitä kulmaa viljelemään . Toisaalta joskus yritin siirtää peruslohkon virallisen rajan parilla lohkolla tilusrajalle. Vuokralohkot ovat fyysisesti samaa lohkoa omani kanssa ja joskus digitointi oli muuttanut lohkorajan muualle kuin tilusrajalle. Hetihän en tuota edes tajunnut ja muutosta ei voinut silloin edes tehdä kun huomasin. Nyt ne on jo kunnossa.

Kun liityttiin euroopan unioniin, niin ekä tukikautena ympäristötuen eräitä ehtoja oli se kirja. Piti semmonen tilata. Monellako vielä kirjahyllyssä postin avaamattomassa paketissa.
  Yksi ehto oli, että tilalle piti tehdä ympäristön hoitosuunnitelma.
  Suunnittelija ihastui kallioon pihan laidalla. Sen hää suojeli. 😁😁😁😁

Tasapainoisen kasvinsuojelun opaskirjat piti tilata viljelyksessä oleville kasveille. Itteltäni löytyy ohran, kauran ja nurmikasvien opukset jotka on painettu Vammalan kirjapainossa vuonna 2000. Joten taisi olla toisen ohjelma kauden sanktio automaatti tuo juttu, ei siis ensimmäisen. Vuonna 2007 nuo kirjat piti avata paketeistaan ja näyttää tarkastajille. Ensimmäisellä kaudella oli varmaan jonkin moinen tilakäynti. Yks pro rahastuksen neuvoja tyrkytti ittensä meille . Oli sen ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä tilakäyntejä asian takia. Silloin joen varressa oleva koivuja kasvava kaista täytti luontaisen suojakaistan ehdot. Koivut ovat kasvaneet noista ajoista, mutta luontainen kaista ei enää riitä. Muuta en muista tuosta käynnistä, tuskin tehtiin viljelijälle edes paperia, vaan neuvoja kuittasi johonkin muualle. Luontoarvoja piti varmaan kartoittaa myös joskus myöhemmin. Ilmoitin yhden lohko reunassa olevat kaksi koivua, joita sähköyhtiö ei ollut kaatanut, kun aikoinaan oli puiden väliin tolpan istuttanut. Nyt on molemmat koivut kuivaneet tai lahoneet ja vain tyvet pystyssä. No kyllä ne vieläkin vois sen linjan katkaista 

Nyt sitten tyhmä kysymys ... Jos lohkokirjanpito ohjelmassa sattuisi pinta-ala heittämään aarin tai pari virallisesta pinta-alasta, niin ihan tosiko se olisi virhe /rike. Siis kaikki muu on oikein , mutta jollekkin vuodelle jäisi pinta-ala korjaamatta.

Tunnustan mulla on noin historian saatossa ollut, mutta vieläkään en osaa itseäni suur rikollisena pitää. Sillä maalaisjärjellä ajatellen esim tarvikemenekit eivät kumminkaan ole suoraan pinta-alalla kerrottava juttu (en lannoita piiriojia) ja tukia en hae lohkokirjanpidolla. Tänä keväänä ensi kertaa edes hain pinta-alat vipusta peltotukeen. Jouduin tekemään pienentäviä rajakorjauksia, niin kokeilin tuota ominaisuutta ja toimimattomaksi totesin. Peltotuki teki uudet lohkot vanhojen kaveriksi  Lopuksi poistin uudet ja muutin  vanhojen pinta-alat nykyisiksi.

Muok...
Peltotuessa mulla on kasvulohkoja (A,B) vaikka tukihaussa ei olekaan. Syynä täydellinen maalajin vaihdos tai sitten lohko on välillä jaettuna eri kasveihin ja seuraan fosforin periytymistä kasvulohkokohtaisesti. Herjasi ja sekoitti tietojen haku vipusta tuonkin. Eli vähemmällä olis päässyt, kun ei olisi hakenut niitä tietoja 

^^
Kannattas sossufarmerin ottaa lääkkeensä ja palata todellisuuteen vaikka päivät kuluvatkin agronetissä.

Nythän on bensa halvempaa kuin jauhosannan aikana ja kun tässä on pari kertaa käynyt Keskisellä niin porukkaa on ollut arkena ja viikonloppuna aivan hyvin.Asuntoautoja ja -vaunuja oli parkkipaikoilla ja leirintäaluella ja Keskisen bensa-asemalle piti hetken jonottaa kun sattui olemaan halvempaa kuin muualla.Huolimatta siitä että Seinäjoelle tuli Kärkkäinen joka vähän piruillen avasi mainontansa useampaakin kilpailijaa kohtaan.Hyvä kannustin käydä viemäs rahaa Veskulle ennenkuin Kärkkäiselle.

Tänään pitkästä aikaa ajelin Tuurista kylälle Vesan huoltoaseman ohi. Tankkasinkin kun oli alle 2 euroa. Tämän päivän ero miehittämättömään Nesteen asemaan 25 senttiä/ litra. ABC:n hintaan vielä enemmän. Toki Nesteelläkin oli aamulla ollut reilun 20 senttiä halvempaa kuin iltasella (päivällä oli vielä kalliimpaa).

Vaihtuuko teillä lohkot vuosittain vai miksi tuollainen jumppa? Molemmissa (vipu, peltotuki) haen edellisvuoden kasvulohkot ja muutan jos on tarve. Molemmis aika lasketaan mielestäni sekunneissa. Peruslohkoja 32 kpl.