Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos leikkuri on 80- tai 90-luvulta, se toimii vieläkin ilman korttia.
Ja kone pitää olla aika kallis, jotta kannattaa alkaa tutkimaan piirilevyä. Tai sitten piirilevy pitää olla niin erikoinen, että kun se laitetaan jonkin boksin sisään, niin täytyy laskea tuleeko halvemmaksi vaihaa koko boksi. Mahdollinen juotoksen kyrvähtäminen onkin se mukavin ongelma, jota voi korjata.
Ohjelmoitavan logiikan ihmetteleminen on kallista ja työläs korjattava, jos edes mahdollista. Kiveen hakatulla logiikalla pärjäisi pitkälle normi rojuissa, mutta se voi vaan viedä tilaa aivan liikaa. Samalla se mahdollistaisi itsenäisen korjaamisen, joten se ei ole kannattavaa valmistajalle.
Sähköhän itsessään on vain sähkövarauksia ja sähkökenttiä. Aikojen alussa kun ihminen löysi ensimmäisen pistorasian, luultiin globaalisti että sähkö tulee pistorasiasta. Osittain oletus oli oikein, koska siinä on kysymys ns. raakasähköstä.
Varsinkin nykyään jatkojalostuksen myötä, sähkön käyttö perustuu latureihin. Hyvin usein ne ovat muuntajia, joilla seulotaan ja hiotaan sähköiset piikit pois. Ja lopulta meillä on valmista sähköä, jolla älykännyä voi ladata.
Maadoituksen toimivuuden testaamiseen voi käyttää lamppua. Se on suotavaa, etenkin hämärissä olosuhteissa.
Tarvitaan vaan yksi kirkas lamppu joka loistaa sähkärin pään yllä.
Kuule , semmosia ei olekkaan . Koetus lampulla tekee melkein mitä vaan .
Varsinkin jos siinä on sininen polttimo.
Olisko nyt vaan niin, että on kahden laisia ihmisiä. Niitä jotka ymmärtävät sähköistä ja niitä jotka eivät.
Saa pitää ajovauhtia reilusti. Entäs tämä ruotsalaisten tyyli et iso äes, pienehkö traktori ja hidas vauhti. Hitaasti ajaen ei pompota eikä pölise läheskään niin palkoa. Meillä vedettiin 1210 David Brownilla 4,5 metristä Väderstadin äestä -80 luvulla, nyt vedetään 805 Valmetilla sitä menee niin kevyesti ja mukavasti kun on nelikko.
lapiorullan muokkaavuus perustuu osaksi nopeuteen, mutta s-piikin tehoon se ei oppikirjojen mukaan juurikaan vaikuttanut. Tierä sitten häntä.
Mä omistan kyllä hankmonkin, mutta saman levyisellä Kronoksella (2,75m) mä yleensä äestelen. Ne samat traktoritkin olis vielä eteen laittaa kuin 80-luvulla, mutta mukavampi vetää pintakaasulla ja sentään ilmapenkkisellä ja littanoilla trelleboreilla
Nyt täytyy sanoa, että en ole huomannut vieläkö maitoauto piipittää. Aikoinaan kun kuuluin yökeräilyyn niin silloin ainakin piippi oli poistettu. Mutta piippailiko se silloinkin päivällä, ei tietoa. No auto ,aika ja liikennöijä on vaihtunut, joten nyt en tiedä.
Pakittaessa pikkuinen pakko kuorma-autoille .
Niin viddu joo. Mutta kun ei silloin öisin piipittänyt, vaikka laki olis siihen velvoittanutkin. Kato ihmiset osaa tehdä katkaisijoita ja kiertää lakia.
Monikohan nykypäivän maatalouskone aiheuttaa Hankmon verran kateellista puhetta ja leukojen natinaa vielä senkin jälkeen ,kun talvisäilytyspaikaksi on varmistunut kuusen alusta. Ja säilytyspaikasta ja maailman tilanteesta riippumatta kone toimii kuten uutena on tarkoitettu.
Nyt täytyy sanoa, että en ole huomannut vieläkö maitoauto piipittää. Aikoinaan kun kuuluin yökeräilyyn niin silloin ainakin piippi oli poistettu. Mutta piippailiko se silloinkin päivällä, ei tietoa. No auto ,aika ja liikennöijä on vaihtunut, joten nyt en tiedä.
Jaa tuo VM oli suorakylvin merkki. No saahan sillä suorakylvimellä kylvettyä muokattuunkin, joten eihän se ihan paska investointi ole ollut. Oman pitäjän suorakylväjä on muokannut kait muutaman vuoden kokeilujakson jälkeen kaikki omat maansa, toki voi urakoida toisille muokkaamattomaankin.
Kyllä lapiorullaäes joissain olosuhteissa on hyvä, itse aikoinaan jopa kesken toukotöiden ostin uuden hankmon kun joustopiikkiäes raapi heinän nurmikynnöksellä pelkkiä turpeenkappaleita esiin ja meni tukkoon.No osaltaan oli kyllä ihan aloittelijan taitamattomuuttakin silloin.Mutta, pyörivä äes esim turvemailla on hyvä, karjanlannan multauksessa ym. tosin muokkaussyvyys on turhan syvä kylvöön.
Se muokkaussyvyys vähenee kyllä vuosien saatossa. En mää ainakaan nurmea niin saa kynnettyä, että sen voisi heti s-piikillä äjestää. Tosin nostaa se pyöriväkin joskus tupsuja ja pätkän palkkiakin jos oikein huono tuuri käy. Mitä enemmän äjestää sitä enemmän on mätästä. Kattelin tuos naapuria, että meni ensin lautasmuokkarin kans ja hetken päästä hankmon kans. Tosin oli entistä luomupeltoa.
Mä kun en nyt saa selvää mitä te oikein kirjootatta, kun en kait osaa kieltä. Mutta tehdäänkö nyt kärpäsestä härkänen. Ihmisiä kuollee tapaturmaisesti, vaikka omilla ulkoportailla kaatuen. Pitääkö portaat kieltää tai kehitellä portaiden kulkukortti ja siihen liittyvä liukkaan portaan kulku kurssi.
Lauantaina lannoitin nurmet ja ajattelin, että näistä ei tuu mitään. Eilen keskiviikkona jouduin vielä linttaamaan yhdellä lohkolla ja oikein pahaa teki sinne enää raiteita kasvustoon ajella. Lykkää siis ihan pirusti heinää vuorokaudessa. Juhannuksen ennen aloitetaan.
Viikon päästä on laitumet jo karaannu.
Yksi konsti on käyttää mutkallisia aitatolppia. Saman muotoisia,
kuin tukkikärryn karikat. Tolpan alaosa ruostumatonta terästä, niin
ei ruostu vaikka siima osuisikin.
Niin … aloittaja ei tarvinnut aidan alustan leikkuuseen vaan marjapensaiden ympäristön sheivaamiseen.
Niinpä, nämä harrastelijat kun viikonloppuisin puuhastelee ja sitä oluta kun nappaillaan, kaikkea sattuu.
Taas näitä hörhöjä, jotka uskoo, että vahinkoja tapahtuu vaan kännis. Ja sä siis tiedät heti syyn aloittajan kirjoittamille kuolemantapauksille. Minä en , mutta jos oot varma niin sitten, mutta jos et niin oo ajattele mitä kirjoitat ja mistä ihmisiä syytät - häpeä edes !
