En tiedä mitä toi Q6 käyttää, mutta ei siinä ollut ongelmia lannoitusten aikana. Tosin se oli periaatteessa vain varmistamassa, sillä tuttu ja turvallinen vaahtomerkkari pudotti pallukkansa toisesta pneuman puomista. Ja kun piti ajella edestakaisin katselin opastimen maalausta. Näillä hinnoilla ennemmin pieni haukipää kuin tuplaten  Ja tosiaan opastin piti mielestäni harvinaisen hyvin kutinsa verrattuna vaahtopalleroisiin.

Näin koleina öinä en ole viitsinyt laittaa pannuun tulta, kun lämmön tarve on pieni. Suihkuvettä ja vähän lämpöä pattereihin. Kaivoin jemmasta sähköpatterit ja lattialämpöä pesutiloihin isommalle. Ei tuo pörssisähkön hinta tällä hetkellä paljon paina…

13,52 + siirto ja kylvönteon alun jälkeen en oo tulitikkua raapaassu. Sähköllä mennään ... Normi vuosina kesäkuukausina mennnyt n. 600 kwh enemmän kuukaudes sähköä kuin talvella. Nyt talvi säästettiin , joten nousu on varmaan paljon suurempaa. Täysinäinen tankki käy pitkään ja viilennyspuhaltimet huutaa hoosiannaa yötä päivää , niin ja tuo varaajan vastus.

SS:n siemenet mätäni peltoon liian kosteuden takia ja muut kehuu hyvää kevättä. Mites se nyt näin on päässyt käymään. Vai onko sillä ikuisella kuivuuden toitottamisella tuolainen vaikutus.

Muuta en tiedä, mutta vuoden  -22 moista sadekesää en toivo tälle vuodelle.

11 milliä tänään,oikein hyvä.

Sen verran satoo, että uni tuli puolenpäivän mais sohovalla. Parin tunnin tirsat ja pari milliä mittaris.

Katso viljelysuunnitelmasta ja kokeile.
Meillä tämä paljastui kun samalla lohkolla oli sekä laidunta että pelkkää säilörehua.
Nimenomaa tuo täppi aiheutti tämän.

Mutta onko viljely ohjelma varmasti oikeassa? Mulla ei taida peltotuki muutenkaan seurustella vivun kanssa, Ainakaan en ikinä ole näin menetellyt ja nyt en ole katsonut olisko uusimmassa versiossa tuo täppä. Siis en ole päivittänyt peltotukea toisaalta ei siitä pitkä ole kun tulostin viimevuoden lohkokirjanpidon. Nyt on ollut sadepäivät taas kortilla tai sitten on ollut vaan muuta tekemistä. Toki voi noin ollakkin.

Kummallista kumminkin , kun ei koulutuksessa tuollaista "mainostettu". Sielä sen täpän ainoaksi syyksi sanottiin se että laidunnettava lohko näyttää kesän mittaan erilaiselta kuin niitetty ja normisti kasvava sateliiitille ja näin tekoäly ei ymmärrä sen olevan nurmea. Tosin joku kysyi , että laitetaanko slr sadon jälkeen laidunnettavalle lohkolle täppä kohtaan laidunnetaan niin vastaus oli "sen voi laittaa". Tuosta kommentista ajattelisin , että linnaan ei joudu teki niin tai näin. Nämä "sekakäytöt" oon aina ilmoittanut slr nurmena, eli taidan jättää sen täpän sitten pois. Kuvataan sitten jos käsky käy.

Nyt paljastui mitä tuo laidunnetaan-täppi aiheuttaa.
Laitumelta vähennetään P-tasoa 22kg.
Eli jos perustaa nurmen ja korjaa sadon säilörehuksi mutta ei ole täppiä laidunnetaan -kohdassa saa laittaa fosforia 22kg enemmän.

Mistä tuollainen tieto ja onko tuo tosi ? Ei koulutuksessa tuollaisesta puhuttu.

Itte käyttänyt varmaan jo 5v putkeen Lavalin trifenderiä. Ihanan kallista. En tiedä onko parhaita , mutta ei ainakaan huonoimpia aineita. KOP KOP. Ja sitä en tiedä olisko joku paree sitten laidunkautta ajatellen. Toki ittekkin ajatellut välillä vaihtaa , siis tuota kastoa, mutta vaikea se on vaihtaa, kun ei ongelmia ole esiintynyt. Edellisestä (milkodex vai mikä lie) oli taas helppo vaihtaa. Eläinlääkärin suosittelema luuultavasti lume vaikutukseen perustuva 

mieli hajoo aina keväisin,   kertoo miun yks sukulainen joka nuissa hommissa etelän lataamossa...

"Kun vesi on korkeimmillaan , niin hulluus on suuremmillaan."

Ei ollut siis tiivisteitä ja laitoit  kuitenkin sinne oman viritelmän, taitaavat olla syynä siihen ettei liiku.. tai jotain muutakin ot räpeltänyt kuitenkin.

   Seppiä on monenmoisia  Kyllä "ammattimiehetkin" jos soveltaa, mutta eipä niistä useinkaan mitään hyvää sanottavaa. Tai se hetken mielijohteen ajatus kupru pilaa hyvän miehen maineen. Esimerkkinä ylisuuren helan sorvaaminen kun stefa vuoti  Kyllä seuraava sorvas helan normikokoon ja vaihtoi paskaksi menneen stefan.

Joku ajaa (uuteen)koneeseen tunteja muakin vähemmän.. 

https://vaihtokoneet.agritek.fi/agriteknew/maatalous/traktorit/valtra-n174/0b984583-4b26-47c4-8c64-150d625adf18.html

Vm -17 ja 123.8 tuntia  Ja vielä vieraan merkin vaihtokone. Yhden rahamiehen (viljelijän) tiedän joka vaihtaa noilla tunneilla traktoria. Ehkä joka vuosi yhden , mutta kyllä merkki on aina ollut sama ja voi olla että ikääkään ei kolmea vuotta enempää.

Minkälaiset siinä on vetokoukun noston mekanismit ? Ne jumissa ja varret ei laske. Avaa koukku ja katso liikkuuko sitten.

Ensimmäisinä eu vuosina tehtiin jotain "ympäristökartoitusta" . En en muista millä nimellellä kutsuttiin. Siihen aikoihin mullakin joen varsilohkosta kirjoitettiin papereihin että sisältää luontaista suojakaistaa. Toisaalta sen koivikon vieressä ei kasva yhtään mitään, joten se 3m on ihan Ok, mutta onhan siinä aina yksi ryssimisen paikka lisää.

Kyllä Sauli nousi itte tolopan päähän - tsunamissa. Siinä olis voinut käydä toisinkin. Hyvä näin, kyllä Sauli on ollut mies paikallaan varsinkin nyt ryssän hyökkäyssodan alettua ja ihan hyvä tuolla kevyellä ykköskaudellakin. Oltais ihan helisemäs , jos nyt Tartsukki silittelis vaan Putlerin joskus omistamaa mirriä.

Nyt ei ollut tullut kuin 3mm vuorokaudessa , vaikka muutama muka ihan kunnon kuurokin oli mukana. 9mm siis täs rytäkäs. Kait sitä huomenna on taas pellolle mentävä  Peltikansi Tumessa lantaa säiliöissä, vieläköhän se on juoksevassa muodossa ... ma viimeksi kylvetty. Toki se suojas on ollut, mutta äkkiä pinta vetää kosteutta, jos vanhan merkit paikkansa pitää. Tuo lannan kostuminen on kyllä aika ihme juttu. Jos lantaa on ilman peittämistä vaikka pneumassa, niin muutamassa päivässä on puuroa pinnassa, mutta jos heittää päälle jonkun ressun risankin niin parin viikon päästä kuin justiin pussista otettua.

Tuttu oli teettänyt simultaan ressukannet peltien tilalle, täyttämistä helpottamaan. Tuo voisi olla ihan harkinnan arvoinen ajatus tumeenkin sen ja tuon lannan säilymisen takia.

^
Aurinkopaneelit kannattaa paremmin, kun on ittellä kallis kiinteähintainen sopimus  Mutta jos tämän sähkön hinta alkaa painua tuonne sentin luokkaan, niin luulisi että noita myllyn omistajiakin  uhkaa pian konkurssi. Tosin en mää tiedä millaisia laskelmia siellä käytetään ja millä taataan vielä tulosta. Miltä näyttääkään tulevaisuudessa maisemat, myllyjen käyttöiät kulutettu loppuun ja omistajat konkurssissa ?