Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ota meijeriltä toinen pienempi tankki johon voi lypsää kun maitoauto käy tyhjentämässä pää tankin.
Bufferitankki olisi ratkaisu mutta ongelma on aloittaja alipainetankkisysteemi. Ei taida kovin pieniä olla olemassakaan. Tai sitten vaan kiltisti ostaa muutamalla satkulla käytetyn maitopumpun niin ei tarvii alipainetankkia.
38,28 senttiä taisi tulla e-luokan 4,3/3,3 maidon keskihinnaksi viime vuonna :/
Työntekiälle on kanatavampaa ostaa/tehdä erillinen asunto lähemmäksi kuin siihen navettaan. Verottaja arvostaa sen omaisuutena kokoarvosta verotuksessa, siitä saa tehdä 6% poiston vuosittain ja siihen kannattaa purkaa tasausvarauksia. kiinteistöverolippu taas menee verotukseen.
Nyt tulin niin paksua jöötiä että millä ihmeessä mahtui ulos...
Voisit edes joskus ottaa vähän asioista selvää. Tai siis. Jos maatalouden verotus mahdollistaa moiset keppulikonstit niin onhan se tietty luonnollista että kuvittelee että samat keppulikostit olisivat kaikilla käytössä. Näin vaan ei valitettavasti ole...
https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Vahennykset_ansiotulosta_ja_verosta/Tyoasuntovahennys_verotuksessa(12940)
"Työasuntovähennyksen voi saada vain vuokra-asunnosta. Verovelvollisen tulee olla vuokrasuhteessa joko päävuokralainen tai alivuokralainen. Vuokranantaja voi periaatteessa olla kuka tahansa. Vuokrasuhteen tulee kuitenkin olla aito. Tämän keskeinen tunnusmerkki on yleensä se, että asunnosta maksetaan käypää vuokraa. "
"Työasuntovähennystä ei saa omistusasunnon perusteella."
"Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että verovelvollisen vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työasunnosta että varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleisesti käytettävissä olevaa tietä pitkin."
Niin että me palkansaajat jäämme tuostakin edusta paitsi. Mutta täytyy uskoa että T2 tietää että maataloudessa tuollainen menee verotuksessa läpi...
Niin tässähän ilmeisesti kuitenkin tarkoitetaan, että työnantaja tekee asunnon jonka vuokraa työntekijälle. Ei sitä että työntekijälle olisi kannattavampaa tehdä itselleen asunto. Tällöin vuokratulo on maatalouden tuloa ja asuinrakennus lasketaan maatalouden nettovarallisuuteen kiinteistöverotusarvostaan. Poistot taas tehdään 6% mukaan, mutta kiinteistöverotusarvo ei ole poistamaton menojäännös vaan verottajan laskema verotusarvo. Työntekijä taas saa tuon työasuntovähennyksen omassa verotuksessaan mikäli maksaa vuokraa vähintään tuon vähennyksen verran ja muutkin ehdot täyttyvät. Tässä pitää vielä huomioida se, että jos työntekijän vakituinen asuinpaikka on Suomen ulkopuolella, työasuntovähennystä ei saa.
Tämä on minusta aina hieman kieroutunutta kun lasketaan että paljonko se lisääntynyt paikka maksaa kun ei tiedä paremmin tilan taustoja. Meillä se uuden navetan vaihtoehto olisi ainakin ollut nolla lehmää. Ja kun uusi navetta on 30 vuotta nuorempi niin luulisi sillä olevan myös ainakin se 30 vuotta enemmän tuotantoikääkin jäljellä.
Tuo on ittellä vielä kehittelyasteella mattosysteemis:Sama matto jakaa hieho/umpiappeen niin menee tuhottomasti aikaa kun pitää odottaa sekoitus ja jako,koska heti perään pitää sekoittaa lehmäape.
Meillä on käytös puoliautomaattina tuo systeemi,eli ei ole täyttöpöytää ja viljarypsikivennäinen laitetaan nappiapainamalla.
Jos tekisin nyt navettaa,ehkä visiiriin perehtyisin enemmän 
Paljonko menee työaikaa ruokintaan päivässä? Kun tarkoitus olisi tehdä just noin. Säilörehun kuormaaminen sekoittimeen vaan kiinteästi asennettavalla nosturilla. Mikä pitäisi olla sekoittimen koko jos tekee lypsävien appeen (paalirehulla) kahesti päivässä 120 lehmälle?
Siis lehmien ruokintaan menee paalirehulla ehkä 30 minuuttia päiväs ja vaikka lehmiä olis tuplamäärä,ei se kauheasti aikaa lisäis.Toki vaunun pitäis olla isompi.
Mutta tuo hiehojako vie 2 tuntia jokatoinen päivä.Ja se on odottelua.
Ei siinä sitten pysty mitään muita hommia tekemään odotellessa?
Tuo on ittellä vielä kehittelyasteella mattosysteemis:Sama matto jakaa hieho/umpiappeen niin menee tuhottomasti aikaa kun pitää odottaa sekoitus ja jako,koska heti perään pitää sekoittaa lehmäape.
Meillä on käytös puoliautomaattina tuo systeemi,eli ei ole täyttöpöytää ja viljarypsikivennäinen laitetaan nappiapainamalla.
Jos tekisin nyt navettaa,ehkä visiiriin perehtyisin enemmän
Paljonko menee työaikaa ruokintaan päivässä? Kun tarkoitus olisi tehdä just noin. Säilörehun kuormaaminen sekoittimeen vaan kiinteästi asennettavalla nosturilla. Mikä pitäisi olla sekoittimen koko jos tekee lypsävien appeen (paalirehulla) kahesti päivässä 120 lehmälle?
Riippuu vähän kuinka paljon eläimiä... Meillä on vanhassa navetassa umpparit/hiehot ja pystyruuvivaunussa on purku suoraan taakse. Talikoida pitää jonkin verran mutta ei ole paha rasti kun eläimiä on vähän. Parissa vaunussa olen nähnyt purkuaukot takanurkissa joka kävisi tuohon sun hommaan parhaiten... Todennäköisesti käytettynä et löydä semmoista.
Voi sinne laittaa ohjurit.
Ongelma on se, että pöydän täytyy olla täysin tyhjä kun jakaa uutta. Hirveä siivoaminen tuossa on. Ja sitten kun jakaa 2 päivän annoksen kerralla niin haaskaantuu paljon.
Pyrkisin automatisoimaan tuon ruokinnan. Jollain Avantilla työntää silloin Tällöin tyhjäksi.
Kiinteä pytty ja mattoruokkija. Vaatii kyl enemmmän rahaa, kun se pytty vaatii lämpimän tilan.
Täs on nyt varmaan se idea, että jostain voisi nyt ostaa halvalla jonkun vaunun, ja sitä pyritään väkisin sovittamaan navettaan
Se on laskettu että sähkö sekoitin tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin traktori vetoinen.
Joo, varmaan puolta halvempi eikä tarvita kuin 1 traktori
Mattoruokkija ja sähköapevatkain harkintalistalla. Yhelle tuomosen systeemin omistajalle eilen soittelin ja hänellä oli vanha nosturi kiinteästi asennettuna apemyllyn viereen. Ei tarvii edes traktoria joka päivä. Mitkäs ne on apemylly- ja mattoruokkijamerkit mitä kannattaisi ajatella? Mestarifarmin myymä mulle on jo haukuttu
Alkukausi vedetään mututuntumalla pienien lohkojen paaleja ja syksyllä otetaan oma näyte jokaisesta lohkosta ja sadosta joita on yli 20 kpl. Taisi tulla jotain 20 näytettä tänä syksynä. Niistä sitten suunnitellaan talven ruokinta ja syötetään ääripään paaleja sekaisin että saadaan kuituja ja valkuaisia tasoiteltua. Ja kahdella väkirehulla kun pelataan niin niiden jakosuhteita muuttamalla pystytään menemään koko talvi ilman väkirehuvaihdoksia kun katsoo syksyllä sopivan yhdistelmän mikä sopii paalien ruokinnallisiin arvoihin. Aikaa menee pitkän päivän verran näytehommissa mutta on se sen arvoista.
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? 
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa...
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
Sisältääkö tuo uudistuseläinten vaatimat rehun teot, paskan ajot ym. peltotyöt?
Ite kans miettiny siirtyiskö rehuntekourakoinnin tarjoajasta ostajaksi kun alueelle on tullu uusia urakoitsijoita jotka tekee halvemmalla eikä minun laskimen mukaan kohta kannata tehä itellä jos saa sen halvemmalla ostettua kuin mitä ite tekeminen maksaa.
ensimmäenen rehusato helevetin huono, erräillä vain 30 rosenttie normaalista, meille tuli non 70 rossaa. Toka satokaan ei kovin hääviltä näytä, mutta outastelllaan tässä tämän kuun loppuun että josko sitä jotaki tulis: ennen juhannusta kylyvetty timotei näkkyy kyllä hyvin itäneen, mutta saa nähä pittuuvven kans... jospa se syyskuulla ois jollakin konstin palleroihin laitettavissa. Siis pula-talavi tulossa, heinäkulanssit hieroo jo kämmenijään housun punttiin ja kahtelevat mersunhinnastoa. Taekka sitte lihakunnan auto ajjaa tiet ravalla.
Osimoilleen samalla lailla mennään täälläkin. Niillä muutamilla joilla on hiekkamaalohkoja kasvo heinä ihan pirusti eka satoon mutta jänkäpelloilla meni kyllä lannotus ihan hukkaan.
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"?
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa...
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
Joo puolet normaalista ja 40 % viime kevään sadosta. Onneksi oli 2 kk:n eväät puskuria niin ei tarvii saada kuin 10 kk:n rehut kun viime kesänä tuli 14 kk:n eväät. Nyt reippaasti lantaa peltoihin (kunhan tuo bogballe alkaa pelaamaan) ja lämmintä loppukesää oottelemaan. Nyt onneksi kestää jo ajaa pellolla. Hirvee homma vaan kun pitää yhtäaikaa tehä viime syksyn kyntöjä, kevään kylvöjä ja paskanajoa ja vielä tehä rehua ja kylvää toisia apulantoja. Mutta jotain positiivista... lehmät tykkää kun ei oo tainnu vielä navetassa tälle kesää lämpö nousta päälle 20 asteen
Mistähän minä tuon unitin tuohon ohjaimen nimeen kaivoin. Eli Calibrator Icon on ohjaimen tyyppi. Tilasin tehdaskunnostetun käytetyn ohjaimen. Löyty kuitenkin Suomesta
