Miten ovat muut tilat toteuttaneet ruokintasuunnitelmat pyöröpaalien kanssa? Meidän tilalla kaikki rehu (70ha) tehdään paaleihin. Ruokinta ollaan toteutettu muutaman lohkon keskiarvonäytteistä ja syötetty eri lohkojen paaleja sekasin. Saisko enempi hyötyä jos vaikkapa joka lohkolta tekisi eri ruokintasuunnitelmat vaikkapa kevät ja syksysadon keskiarvoista ja syöttäisi näitä sekaisin? Eli tulisi reilusti yli 10 eri ruokintasuunnitelmaa?    Miten muut tilat ovat tämän toteuttaneet?

Samallalailla mennään, ruokintasuunnitelma jostain keskiarvopaaleista ja kaikkia paaleja sekasin syöttöön. Kuivemmat pallerot sääästän pakkaskaudelle.

Meillä otetaan näytteitä myös hajautetusti ja myös syötetään samaan tyyliin.. Ei suurempia heittoja..sekaan mahtuu niin pieniä lohkoja, ettei näytteitä kannata ottaa, menevät sitten siinä seassa syöttöön.

Sama juttu, lohkojen keskikoko parin ha luokkaa, millään ei pysty kaikkea analysoimaan. Sen verran otetaan näytteitä, että syntyy näppituntuma erityyppisistä lohkoista ja sadoista (1., 2. ja yksivuotiset viherseokset).  Kesäiset muistiinpanot auttavat jonkin verran, mutta sitten päiväkohtaisesti syötössä olevien paalien mukaan katsotaan härkäpavun osuus väkirehuseoksessa. Eläimet siis lampaita ja väkirehu ohra-kaura-härkäpapu -seos.

Petri

Mitä isompi karja, niin just sitä enemmän sitä kannattaa ruokkia tuurilla 

Mut eipä tuolle mitään mahda. Keksisipä joku koneen, jolla nuo voisi sekoittaa keskenään ja siten tasalaatuistaa silpun ja rehun  Lehmätkin söisivät saman määrän joka päivä

tuo juuri itelläkin kiusana.   nyt olen alottamassa sekasyötön muutanalta lohkolta kun alkaa nuo eräät paalit, ylivuotisina, liikaa paskan löystyttää...   hyvin syövät mutta sonta lentää kaaressa.     nyt alettava kantaa kortta eteen jotta voi taas palata kovempaa.                      mutta miten hoitatte kirjanpiton tuolla sekaisella syötöllä>??

Sama juttu, lohkojen keskikoko parin ha luokkaa, millään ei pysty kaikkea analysoimaan. Sen verran otetaan näytteitä, että syntyy näppituntuma erityyppisistä lohkoista ja sadoista (1., 2. ja yksivuotiset viherseokset).  Kesäiset muistiinpanot auttavat jonkin verran, mutta sitten päiväkohtaisesti syötössä olevien paalien mukaan katsotaan härkäpavun osuus väkirehuseoksessa. Eläimet siis lampaita ja väkirehu ohra-kaura-härkäpapu -seos.

Petri

Tuon takia me muutettiin isoimmat lohkot nurmelle.Taitaa enskesänä nurmilohkot olla keskimäärin yli 10ha

Ainut millä voi tähän hommaan saada jotain järkeä on että jakaa tilansa päivätyösaavutuksen mukaan mikä tarkoittaa että ei katso lohkoja vaan katsoo päivätyösaavutusta. Esimerkiksi kylvää 15 ha samaa lajiketta yhtenä vuonna ja sitten tekee rehut ja lannoittaa aina samalla tavalla samana päivänä. Tällöin saa lähestulkoon samanlaista rehua koko tältä tarkastelualalta josta sitten voi muutamalla näytteellä saada jonkun kuvan rehusta. Käytännössä lohkojen väliset erot ovat myöskin isojen lohkojen sisällä kun hieman maalajit ja varjostukset vaihtelee. Kuitenkin massa on samansuuntaista kun kasvava massa on samasta siemenestä ja työt on tehty samalla lailla.

Alkukausi vedetään mututuntumalla pienien lohkojen paaleja ja syksyllä otetaan oma näyte jokaisesta lohkosta ja sadosta joita on yli 20 kpl. Taisi tulla jotain 20 näytettä tänä syksynä. Niistä sitten suunnitellaan talven ruokinta ja syötetään ääripään paaleja sekaisin että saadaan kuituja ja valkuaisia tasoiteltua. Ja kahdella väkirehulla kun pelataan niin niiden jakosuhteita muuttamalla pystytään menemään koko talvi ilman väkirehuvaihdoksia kun katsoo syksyllä sopivan yhdistelmän mikä sopii paalien ruokinnallisiin arvoihin. Aikaa menee pitkän päivän verran näytehommissa mutta on se sen arvoista.

Mitä isompi karja, niin just sitä enemmän sitä kannattaa ruokkia tuurilla 

Mut eipä tuolle mitään mahda. Keksisipä joku koneen, jolla nuo voisi sekoittaa keskenään ja siten tasalaatuistaa silpun ja rehun  Lehmätkin söisivät saman määrän joka päivä

Onhan noiden pallosten kanssa värkkääminen erillisruokinnassa aika haasteellista... koskaan ei voinut tietää mitä lehmä oikeasti söi. Ite otan jokaiselta sadosta lohkoittain raaka-ainenäytteet. Lisäksi exelissä paalimäärät jokaiselta pellolta ja tietenkin sadolta. Ja kaikki paalit on vielä merkattu joten tietää mistä mikäkin pallonen on kotoisin. Apevaunuun lataan paalit maalaisjärjellä (ite tehty) tehdyn ruokintasuunnitelman mukaan. Sekoittelen paalit ja otan niistä aina välillä näytteen (ehkä pari kertaa kuussa) josta tehdään analyysit. Ruokintaa säädetään sitten maitomäärien ja pitoisuuksien mukaan väkirehukomponenteilla, joita on tuon valkuaisen lisäksi jauhettu ohra. Helevatan yksinkertaista vaikka voi kuulostaa monimutkaiselta. Käytännössä väkirehumääriä ei tarvi muutella muuta kuin siinä tapauksessa kun rehujen kuiva-aine muuttuu radikaalisti. Esim. nyt kun on syötössä tosi märkiä paaleja niin väkirehujen määriä piti pudottaa reilusti.

Ja vielä yksi asia tuli mieleen... Yksittäisestä paalista otettu näyte voi olla aika harhaanjohtava. Paali on yläosasta todella paljon kuivempi mitä alhaalta ja laatu saattaa olla muutenkin täysin erilainen mitä lohkolta muuten on tullut. esim. reunakarhot jostain metsän kainalosta voi olla jotain ihan muuta kuin muuten on tullut. Raaka-ainenäytteet karhosta on varmasti paljon edustavampia

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.10.15 - klo:07:27

Mitä isompi karja, niin just sitä enemmän sitä kannattaa ruokkia tuurilla 

Mut eipä tuolle mitään mahda. Keksisipä joku koneen, jolla nuo voisi sekoittaa keskenään ja siten tasalaatuistaa silpun ja rehun  Lehmätkin söisivät saman määrän joka päivä

Onhan noiden pallosten kanssa värkkääminen erillisruokinnassa aika haasteellista... koskaan ei voinut tietää mitä lehmä oikeasti söi. Ite otan jokaiselta sadosta lohkoittain raaka-ainenäytteet. Lisäksi exelissä paalimäärät jokaiselta pellolta ja tietenkin sadolta. Ja kaikki paalit on vielä merkattu joten tietää mistä mikäkin pallonen on kotoisin. Apevaunuun lataan paalit maalaisjärjellä (ite tehty) tehdyn ruokintasuunnitelman mukaan. Sekoittelen paalit ja otan niistä aina välillä näytteen (ehkä pari kertaa kuussa) josta tehdään analyysit. Ruokintaa säädetään sitten maitomäärien ja pitoisuuksien mukaan väkirehukomponenteilla, joita on tuon valkuaisen lisäksi jauhettu ohra. Helevatan yksinkertaista vaikka voi kuulostaa monimutkaiselta. Käytännössä väkirehumääriä ei tarvi muutella muuta kuin siinä tapauksessa kun rehujen kuiva-aine muuttuu radikaalisti. Esim. nyt kun on syötössä tosi märkiä paaleja niin väkirehujen määriä piti pudottaa reilusti.

Ja vielä yksi asia tuli mieleen... Yksittäisestä paalista otettu näyte voi olla aika harhaanjohtava. Paali on yläosasta todella paljon kuivempi mitä alhaalta ja laatu saattaa olla muutenkin täysin erilainen mitä lohkolta muuten on tullut. esim. reunakarhot jostain metsän kainalosta voi olla jotain ihan muuta kuin muuten on tullut. Raaka-ainenäytteet karhosta on varmasti paljon edustavampia

Niinhän se on. Ite otan aina vähintään kuudesta paalista kairauksen ja sekoitan ne. Tulee just passeli annos kun on tuomonen ohut pistokaira.

Tapana kuskailla lohkon joka sadon paalit kerrallaan navetalle, josta menevät sitten sattumanvaraisesti syöttöön. Muutenkin tyhjännän niitä peltoja vähän sitä mukaa miten on mahdollista/järkevää. Kauimmat lohkot ajan kasaan nyt syksyllä, mitä voi syöttää sitten kelirikkoaikana. Kynnettävät lohkot on jo tyhjätty. Nyt täytyy syötellä sellasia missä pääsee liikkumaan ja märimmiltä pelloilta sitten talvella. Joskus tuli rehunäytteitäkin otettua mutta eipä enää kiinnosta pelleillä moisten kanssa.  Kait tuon lypsykarjan hoitaa vasemmalla kädelläkin.. 

tuo juuri itelläkin kiusana.   nyt olen alottamassa sekasyötön muutanalta lohkolta kun alkaa nuo eräät paalit, ylivuotisina, liikaa paskan löystyttää...   hyvin syövät mutta sonta lentää kaaressa.     nyt alettava kantaa kortta eteen jotta voi taas palata kovempaa.                      mutta miten hoitatte kirjanpiton tuolla sekaisella syötöllä>??

Optimoi vanha tämän vuoden rehuilla,niin hyvä tulloo.Ei kannata pienen ajan takia hyppiä vuodesta toiseen täysin.

juu, tän vuoden rehut kuin kuivaa heinää nboihin vanhoihin mutta kun niissäkään ei kuitua liikoja... joutuu kuivaa heinää vielä tyrkyttään...                      ja kohta etittävä uusi ruokintasuunnitelma.

Juu hankalaahan tuo on saada edustavaa näytettä kun paalit kerätty 60 eri lohkolta ja kaikki kotona samassa kasassa. Eri satoja sekottamalla pyritään tekemään mahdollisimman samanlaista seosta ympäri vuoden