Matif DEC 26 -11,75€   DEC -27 -8€

aika riskihakuinen pitää viljelijän olla, jos sokkona puimatonta vehnää alkaa pörssiin viedä. Esimerkiksi pystyohrissa viimeisissä oli DON 6,5 mg/kg T2/HT2 25

Melkoisen harhainen myös pitää olla, että uskoo Bernerin pystyvän viemään koko Suomen kevätvehnäsadon maailmalle, hinnoittelussa rupesi näkymään ehkä markkinoiden kaappausyritys.  Ei tainnut onnistua.  Suomen vehnäkaupan liikevaihto yksistään ylittää 200 miljoonaa, ja koko Viljelijän Bernerin liiketoiminnan volyymi on jotain 280 miljoonaa euroa. Hankkijan noin 800 miljoonaa, Lantmännenin 500 miljoonaa.

-SS-

Miten se viljelijä sitä vehnää pörssiin veisi jos se myy kotimaiselle viljaliikkeelle? DONit tai muut laatuongelmat voi tietty kääntää sen sopparin rehuvehnäksi ja sillehän on ainakin tähän asti ollut sitten oma hintansa, puhuttiinhan tuosta juuri tässäkin ketjussa. Ja miksi kevätvehnä pitäisi ulos maasta viedä eikös kotimaan myllyt ime sen varmaan aika tehokkaasti? Syysvehnäähän noihin varmaan eniten on myyty kun hinta on ollut niin kova.

Pitää muuten muistaa että tanskalaisilla ja ruotsalaisilla on nää isot valintatalot joka puolella ja konekauppa jne sekä tietty omaa teollisuutta Suomessa myös. Se liikevaihdon vertailu ei siksi anna oikein kuvaa. Olisi mielenkiintoista tietää kaikilta vaikka vaan se varsinainen viljakaupan osuus mutta sitä salaisuutta ei vissiin kukaan ilmoita.

Lainaus käyttäjältä: pyh - 02.09.26 - klo:15:08

Eikait tuosta viljan hinnasta kannatta välittää yhtään nyky tuotannossa, se on kumminkin niin halpaa. Kannattaa kiinnittää huomiota kustannuksiin jotka tuntuvat auttamattomasti karata lievästi sanottuna käsistä.

Viljan hintojen nousuhysteria voidaan julistaa alkaneeksi. Nyt kukaan ei uskalla myydä, kun "kaikki" odottavat että jo joulukuussa kaikki hinnat alkavat kolmosella. Voi hirmuista jos itse sait  vaan 200 ja naapuri saakin joulukuussa 300, voi sitä ketutuksen määrää silloin.

Miksiköhän ne nousisi ne hinnat? Pörssi ravaa Mustanmeren takia ja romahtaa heti kun saavat taas viljan liikkumaan sieltäpäin. Viljaahan on kaikki paikat täynnä niin meillä kuin muualla..
Jää meille täällä taas kerran luu käteen jos vilja ei liiku koska sitä pitäis saada täältä maasta ulos ja se juna on sitten pian jo mennyt. Mutta kukin tavallaan..odotellaan sitä kolmeasataa tai miksei saman tien neljääsataa

Ihan suoraan pörssiähän ne seurailee, vaikkei täysimääräisenä nousuja ole laittanutkaan hintoihin. Muutenhan hinnat on lähinnä laskussa. Seuraava matif laskupäivä niin varmasti seuraavat siihenkin suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 06.08.26 - klo:13:55

Tässä(kin) keskustelussa kovasti sitä tuontiviljaa tuodaan keskusteluun,
Viime vuonna Suomeen tuotiin 19 tuhatta tonnia viljaa. Kotimainen sato oli 3,4 tai  3,5 MILJOONAA tonnia.
Normivuonna tänne ei tarvita eikä kannata tuoda viljaa käytännössä ollenkaan.
Että vähän suhteuttaa pitää mitä se viljantuontipeikko oikein tarkoittaa oikeassa elämässä.

Valkuaisrouheita tänne kyllä tuodaan vielä reippaasti.

Nämä voi jokainen tarkistaa tullin sivustolta.

Mutta todellisuudessa,jos sikarutto estäisi viljanliikkumisen maailmalla,niin varsin vähän vilja liikkuisi,on tuo ASF sen verran levinnyt mm.euroopassa.

Tämä kyllä ihan tosi.

Tässä(kin) keskustelussa kovasti sitä tuontiviljaa tuodaan keskusteluun,
Viime vuonna Suomeen tuotiin 19 tuhatta tonnia viljaa. Kotimainen sato oli 3,4 tai  3,5 MILJOONAA tonnia.
Normivuonna tänne ei tarvita eikä kannata tuoda viljaa käytännössä ollenkaan.
Että vähän suhteuttaa pitää mitä se viljantuontipeikko oikein tarkoittaa oikeassa elämässä.

Valkuaisrouheita tänne kyllä tuodaan vielä reippaasti.

Nämä voi jokainen tarkistaa tullin sivustolta.

Vehnä 247 ja kovin nousu kahteen vuoteen. Mitä täällä tapahtuu. Ja tukimaksatukset aikaistetaan. Meitähän aletaan pitään ihmisinä.

Taisi jäädä tällä erää lyhyeksi tääkin ilo. Nyt on jo alle 235.

Tämän hetken ohran hinnat vientiin on taas kaksijakoiset. Jos saat ison laivan kasaan (menee EU ulkopuolelle) hinta on tuolta Saksasta tms. lastattuna jopa 195. Laivassa. Baltiastakin voi saada sellaisen hinnan. Ja siis laivaan lastattuna, siinä on aika paljon kulua sataman portilta laivan ruumaan. Että verrataan taas oikeita asioita. Suoraan käännettynä tää hinta olisi Suomessa vajaat 190. Eli täällä satamaan toimitettuna ennen lastauskuluja jne just sen 180. Mutta eihän täältä sellaista määrää nyt saa kukaan kasaan tällaisena vuonna, eikä joku VT sellaista saa muutenkaan kasaan. Vaatii aikamoisen sitoutumisen aika monelta viljelijältä ja rahallinen panostus pääoman tarve ja riski on aika iso jos miettii niin vaatii sellaisen 5 miljoonaa. Pienellä laivalla hinnat on tällä hetkellä 15 EUR alemmat jos sellaiselle sattuu löytämään ostajan.
Iso laiva: 20000 tonnia tai enemmän. Pieni laiva: 4000 tonnia.
Jos katsoo Viron satamahintoja niin näkee että siellä maksetaan se noin 180 satamaan toimitettuna eli just vertautuu siihen 195 euroon, niillä kun on helposti ohraa viedä sen panamaxin verran kerralla. 
Hinta on neuvottelukysymys joo. Mutta et sä suomalaisena maailmanmarkkinahintaa heiluta. Etkä tietty oikein minkäänmaalaisena sen puoleen. Eli siinä puhutaan eurosta parista kun keskusteluun päästään. Se on se neuvottelukysymys. Ei siellä yhtäkkiä kukaan ole maksamassa 200 euroa jos markkinoilta saa ostettua 180:lla.
Ja eihän pikkulaivan määrillä kotimaan hintaa heilutella kuin sen pienen hetken kun kerätään niin paikallistasolla voi joku vähän hermostua jos hinta on hyvänlainen.

Mutta siis jos hintaan 180 kerää erän jonnekin niin sitten tulee takkiin jos sen aikoo täältä laivaan laittaa. Ainakin kympin verran tonnilta.
Toki jos haluaa uhrautua ja ajatella että sillä nostetaan hintoja täällä kotimaassa niin mikäpäs siinä sitten
Ja eikös tuossa sitäpaitsi jo jotkut maksa melkein sitä 180 tasoa jonnekin paikkakunnille tehtaalle.

Sellainen pointti vielä, että kun moni puhuu siitä tuonnista niin automaattisena vaihtoehtona niin:
- melkein minä tahansa vuonna tuonti on paljon kalliimpaa kuin kotimainen vilja
- viljojen osalta tuonti on aivan törkeän pieni viipale kotimaan viljan käytöstä
- monina heikompinakin vuosina jotkut ohran tuonnit on jääneet muutamaan pieneen laivaan..mitä se meinaa 1,2 tai 1,5 miljoonan tonnin sadosta jos tulee 4000 tai 10000 tai 30000 tonnia tuontia..? Tunteisiinhan sekin menee, mutta ei se taseeseen vaikuta yhtään mitään. Vehnää ei tuoda just ollenkaan kun ei siniristilippumyllyt sitä suostu käyttämään.

Tämän voi jokainen täälläkin huuteleva tarkistaa tullin tilastoista, ne on vapaasti jokaisen käytössä. Kilon tarkkuudella näkee viennit ja tuonnit. Per vuosi ja per kuukausi ja aika kauas taaksepäin..

Ihan vaan että puhuttaisiin taas asioista oikeilla nimillä. Tämä ei ole mikään musta tuntuu -juttu vaan kaikki luvut on JULKISIA.

Mutta rouheita tuodaan vieläkin aika paljon viimeksi kun katsoin niin taisi olla pari sataa tuhatta sekä rapsi- että soijarouhetta.
Tuolla joku sanoikin, että pelkästään rapsirouheen tarve ei varmaan koskaan tule täyttymään kotimaisesta sadosta kun se vaatisi sen parisataa tuhatta hehtaaria.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.10.25 - klo:02:14

olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa  mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?

Tässä varmaan homman pihvi. Aika kattavasti oli MT:ssä ostajapuolen edustajien näkemyksiä tilanteesta. Niissä oli hyviä hyviä ideoita. Esim. tämä satamien kehittäminen ja ainakin yksi satama sellaiseksi, että lastaus onnistuu läpi vuorokauden. Helppoa uskoa, että vienti on välikäsille välttämätön paha ja omalla tavallaan sen ymmärtää, koska riskitkin on melkoisia. Jos vienti olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi.

Kyllä meillä on satamia ja syväsatamia ja vaikka mitä. Ei ne estä toimintaa paitsi että tilaa saisi varmaan aina olla vähän enemmän. Ongelma on ammattiliitot ja työehtosopimukset jne, jotka käytännössä estää 24/7 työskentelyn. Ei satamiin tarvitsisi investoida kuin vähän lisää varastotilaa

Vaikka uhottaisiin mitä taitaa pari tosiasiaa puuttua.
Eikös kosteus% vaade euroopassa korkeampi.
Täällä puhtaampi vilja ja lienee ostaja olevan rahdissa enemmän mukana mitä uhotaan.
Taitaa suurin kynnys olla täällä lähtösatamassa ettei kukaan ulkopuolinen tulisi raha-apajille.

Esim. myllyvehnässä vientiin riittää kosteus max 14%. eli ihan sama kuin täällä. Ja ei, alhaisemmasta kosteudesta EI saa lisähhyvitystä siellä vientipuolella.
Eikä suomalaisesta ei saa mitään "puhtaus" -lisähintaa yhtään missään koskaan. Tää on just näitä ihme haihatteluita jotka vääristää ihmisten käsitystä todellisuudesta ja vaikeuttaa vaan asioita. Vientimarkkina on raakaa bulkkikauppaa ja siellä joku Suomi on yksi hiekanjyvänen. Kauppaa käydään tietyillä spekseillä ja ne kun täyttyy niin ihan sama mistä maasta se tulee, ostetaan sieltä, mistä on kannattavinta. Ja se kannattavin eli halvin on harvoin täällä pohjolan perukoilla.
Suomessa se lisäarvo tulee siitä että myllyt on sitoutuneet käyttämään kotimaista tosi pitkälti ja ne on pulassa jos eivät sitä saa. Ja siksi maksavat heti vientiä paremmin jos on yhtään pulaa tai huolta että tulee pulaa.

Eikä nyt sekoiteta taas tätä vielä lisäksi tuolla rahtikeskustelulla. Meinaa taas lähteä lapasesta. Se on IHAN sama kuka sen merirahdin maksaa, se myyjän saama vientihinta on ihan sama loppupeleissä. Ostaja hakee = halvempi myyntihinta. Myyjä vie = kalliimpi myyntihinta. Ihan samalla tavalla ne ostajat laskee sen muita markkinoita vastaan. Tätä ei ole vaikea ymmärtää jos vähän yrittää.  Niin perusasia kuin olla ja voi. Opetetaan varmaan nykyään jo melkein peruskoulussa.

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 20.10.25 - klo:21:21

Ja vielä: jos haluaisi itse kuskata laivallisen vehnää Keski-Eurooppaan, pitäisi maksaa ainakin 15 EUR SEN JÄLKEEN kun nuo yllämainitut kulut on jo otettu huomioon. Ja tämä koskee isoa laivaa, 20000 tonnia tai enemmän. Pienellä laivalla hinta on huonompi ja rahti kalliimpi.
Suomesta vaikkapa Saksaan pikkulaivojen rahdit on tänä päivänä lähemmäs 30 euroa tonnilta.

Kiteytettynä: kotimaiset myllyt maksaa tällä hetkellä vehnästä paljon parempaa hintaa kuin viennistä saa.

Lienet viljakauppiaan sukua, kun ohitat sievästi sen, että tuo rahti ja huolinta on symmetrinen kumpaankin suuntaan. Siinäpä se on, että miksi paikallisen viljan hinta painettaisiinkaan aina Matif miinus kaikki mukakulut, koska Matif ei sisällä rahteja eikä huolintaa, sillä jos kiukutteluksi menee, ja ylijäämät dumpataan vientiin, vaikkapa nyt sitten paikallisten hintojen korjaamiseksi, niin eipä myllyn ulkomailta hankittu vilja ole Matif vaan Matif plus rahditus. Se, että suomalainen viljelijä toimittaa maarahtina CIF kaatosuppiloon, on jo kädenojennus kotimaiselle myllylle.

-SS-

Joo en ohita, vaan peilaan ihan siihen mikä on käytännön tilanne melkein joka vuosi. Mutta onhan noita ollut sitten niitäkin tilanteita lähivuosina kun täällä on hinnat lähteneet ihan kierroksille. Mutta on sulla tuossa kyllä logiikka sitä kautta, että myllyt ensisijaisesti määrittävät kotimaan hintatason ja se ei lähde siitä kirittymään kuin katovuosina ellei vienti vedä jotenkin järjettömän hyvin. Eikä juuri silloinkaan, kun ei kukaan uskalla myydä vientiin koska myllyt nostaa hintoja sitä mukaa kun tavaraa on pakko saada. Eihän tänne viljaa tuoda just ollenkaan eikä kotimaan myllyt halua käyttää ulkomaista viljaa kiloakaan. Rehuhommat sitten erikseen toki.
Siinä jää viejällä helposti luu käteen kun se hinta pitää kiinnittää kauppaa tehdessä. Tässä olis sitä roolia tuottajaorganisaatioille niin saataisiin oikeasti jotain aikaan. Yhteistyötä kaupan ja tuottajaorganisaation kanssa niin, että saataisiin iso määrä kerralla kiinnitettyä kun vienti kannattavaa ja kauppias uskaltaisi lyödä sen vientilaivan kiinni oikealla hetkellä. Silloin se vienti teoriassa onnistuisi pienemmälläkin satomäärällä myös vehnälle ja ohrallekin.

Meetkö Somerolle kertoo kans.

Ei olisi huono idea jos joku lataisi faktat pöytään ilman mutuilua.

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 19.10.25 - klo:22:04

Toisaalta ainakin vehnä Matif on jo jonkin aikaa pyörinyt siellä alle 190eurossa, että ei se nyt suoranainen pelastus ole vaikka ulko maille kauppaa. En tiedä paljonko on rahti mutta en ihmettelisi jos olis välillä 10-15eur Euroopan markkinoille etenkin omasta siilosta joka ei nyt ole satamassa.

Varmaan vielä saa lähelle tuota hintaa, mutta ensi syksynä on melkoisen korkea todennäköisyys sille, että ainakin syysvehnällä 150 alitetaan niin että heilahtaa. Rehuvehnä voi olla samanhintaista kuin leipäsyysvehnä, joka on ensi syksyn ongelmajäte. Tai sitten ei ole. Kukapa talvesta tietää. Kauran voimalliset vientimarkkinat rauhoittavat kauran hintaheilahteluja. Rypsin hinta pysyy virkeästi 450 euron tienoilla, mutta neljä viidestä viljelijästä ei etelässä saa kevätrypsistä sitä 2 t satoa, vaan pikemminkin 1 tonnin sadon, näkyypä tuo Suomen keskisadoissakin.

Eli tonnin rypsisatolla mennään kuuhun.  Öljykasvihan pelastaa suomen peltoviljelyn kannattavuuden jes. Kirpat sirkuttavat tiedosta iloissaan talvehtimispaikoillaan höpöheinäpalstojen ruohikossa.

-SS-

Taas menee puurot ja vellit sekaisin (siis tuossa alkuperäisessä postauksessa, otin SS:n mukaan selkeyden takia). Ajattelin jo kerran ettei lähdetä näistä vääntämään kun lähtee heti väärille kierroksille. Mutta aidosti helpottaisi kaikkien elämää kun puhuttaisiin oikeilla termeillä. Lähtee ihan vääriä käsityksiä kiertämään, joten kerran vielä:

On pörssimarkkina ja fyysinen markkina. Fyysinen markkina noteeraa Euroopan eri alueiden ja eri laatuisten vehnän hinnat SUHTEESSA pörssihintaan.
Yleisin kauppalaatu on 12,5 % valkuaisen vehnä, jossa sako min 250. Tämä laatu maksaa maailmanmarkkinoille Baltiasta tällä hetkellä LAIVAAN LASTATTUNA noin 3-4 EUR yli joulukuun pörssihinnan. Eli se kuuluisa BASIS on +3-4 Jos myyt vaikka 11,5 valkuaisen tavaraa, se on ainakin 5 EUR ALLE joulukuun pörssihinnan. Eli basis Baltiasta on noin -5.
Suomeen käännettynä nämä hinnat on vähintään 5 euroa alle Baltian, koska rahti, satamakulut ja ammattiliitot (eli ei viikonloppu/yötyötä).
Sitten otetaan Viljavan sisäänottokulut, analyysikulut, varastointikulut ja sitten laivaan lastauskulut, analyysikulut jne jne. Hinnasta lähtee vielä KAKSINUMEROINEN summa pois, että ollaan edes nollassa.

Siitä voi laskea, kuinka kannattavaa se vienti on tällä hetkellä.

Ja vielä: jos haluaisi itse kuskata laivallisen vehnää Keski-Eurooppaan, pitäisi maksaa ainakin 15 EUR SEN JÄLKEEN kun nuo yllämainitut kulut on jo otettu huomioon. Ja tämä koskee isoa laivaa, 20000 tonnia tai enemmän. Pienellä laivalla hinta on huonompi ja rahti kalliimpi.
Suomesta vaikkapa Saksaan pikkulaivojen rahdit on tänä päivänä lähemmäs 30 euroa tonnilta.

Kiteytettynä: kotimaiset myllyt maksaa tällä hetkellä vehnästä paljon parempaa hintaa kuin viennistä saa.

P.S. -SS- olet oikeassa syys(rehu)vehnästä, matala valkuainen maksaa jo tällä hetkellä viennissä melkeinpä ihan yhtä hyvin/huonosti kuin rehuvehnä

Viljapörssi taitaakin olla vain joidenkin spekulointipaperien kauppapaikka ? Että jos vehnästä kansainvälisessä viljapörssissä on sekä osto- että myyntitarjouksia, ei se siis merkitse sitä, että siihen pörssihintaan saisi laittaa täyden laivan menemään.

-SS-

Se on tosiaan niin, että jos myyt pörssissä hintaan X se tarkoittaa että sen pörssihinnan saat siitä vehnästä kun toimitat sen Ranskaan, siellä on muutamassa satamassa nimetyt siilot mitä nämä pörssisopimukset virallisesti koskee. Täältä ei ihan ilmaiseksi kuskata sitä vehnää Ranskaan eli siitä jo tulee aina "itämerivähennys" automaattisesti. Eikä sitä hintaa voi sopia etukäteen eli jos pörssi sitten laskee kun pitää toimittaa tavarat niin saat sen hinnan mikä silloin on se viimeinen hinta.
Eli oikeessa elämässä se pörssihinta on väline hintojen suojaukselle ja sopimusten hinnoitteluille.

Sen takia keskustelu usein onkin suomessa ihan hakoteillä kun verrataan kotimaan hintoja ja pörssihintaa. Jotkut ja nykyään monikin on kuitenkin jo kartalla ja puhuu siitä basiksesta, eli mitä lisätään siihen futuurihintaan tai mitä siitä vähennetään kun myydään jostain muualta kuin ranskasta. Siihen vaikuttaa sitten sijainti, myydyn erän koko, myyntisopimuksen laadut ja ajoitus jne jne.

Markkinathan hinnoittelee sitä vehnää kysynnän ja tarjonnan mukaan ja se on kysyntä/tarjonnan ja edellä mainittujen tekijöiden myötä aina pörssihinta plus tai miinus jotain millä ne vientisopimukset tehdään. Pörssihinta on vain referenssi ja hyvä sellainen koska periaatteessa kaikki käyttää sitä. Eli eipä sitä sinne Ranskan siiloihin yleensä toimitella yhtään mistään vaan porukka ostaa takaisin ne myydyt pörssisopimukset tai myyvät takaisin ne ostetut pörssisopimukset ennen kuin se sopimuskausi loppuu. varmaan 99% noista sopimuksista ei koskaan toimiteta sinne Ranskaan vaan niistä tulee rahallinen voitto tai tappio joka on sitten osa sen kauppiaan kokonaishintaa ja tulosta sille vientisopimukselle (tai vastaavasti viljan ostajalle maailmalle heidän tuontisopimukselle).

Ja joo kyllähän tuolla maailmalla isot eläkerahastot ja muut käyttää noita vehnäfutuureitakin ihan vaan spekulointiin omalla riskillä. Ei siinä ole mitään eroa vaikka öljyyn tai osakkeisiin tai valuuttakauppaan siinä mielessä samalla tavalla niillä voi käydä kauppaa pörssissä.  Sikäli en usko että Suomessa niillä kukaan spekuloi koska riskit on isot ja suomalaiset firmat tosi pieniä, menevät nurin jos hinnat liikkuu väärään suuntaan.

Tekoäly osaa selittää aika hyvin tai ainakin minua paremmin miten noi futuurisopimukset toimii

Ei pitäisi olla mitään "ylimäärää". Kaikki on vietävissä. Ajattelutapa on väärä.

Olisikin noin helppoa. Joo kaikki on vietävissä, jos maailmanmarkkinahinta on parempi kuin täällä. Aivan hemmetin yksinkertaista.
Mut ei sitten niin yksinkertaista kuitenkaan. Mitä jos viljaliike myy 30 000 tonnin laivan vehnää sinne maailmanmarkkinoille ja sato on meillä pieni. Myllyt nostaa hintojaan ja kaikki myy niille eikä viljaliikkeelle. Ei sellaista laivaa päivässä kasaan kerätä muutenkaan.

Mitään lisäarvoa suomalaiselle "puhtaudelle" ei maailmalla saa. Vilja on viljaa jos minimilaadut täyttyy. Kaurassa sentään me ja Ruotsi ollaan jonkinlaisessa etulyöntiasemassa Euroopassa kun kokonaislaatu on niin hyvä sen myllyn prosessin kannalta. Mutta ei se paljon lisähintaa tuo. Jos vähän heikompaa saa halvemmalla, kyllä se mylläri osaa siellä muuallakin laskea, paljonko kannattaa maksaa vai ottaako sittenkin huonomman hyötysuhteen tavaraa halvemmalla.  Vehnät ja ohrat on ihan samaa markkinoilla kaikille että siinähän sopii yrittää myydä paremmalla hinnalla kuin vaikkapa baltian siskot ja veljet myy

Kaikki isot viljaliikkeet vie ulos Suomesta. 3 isointa vie käytännössä kaiken muut tekee pari laivaa siellä täällä jos pystyy. Tuollaiset tavastiat on ihan oma juttunsa ja eikä niillä ole viennissä mitään merkitystä kuin yksittäisille viljelijöille siellä täällä jos pari kertaa vuodessa saadaan jotain pientä lähtemään ulos. Viennin riskit on niin isot että siinä on moni polttanut näppinsä ranteeseen asti. Muistetaan että kauraa pelkästään viedään nykysadoilla se puoli miljoonaa tonnia se vaatii aika lailla resurssia pääomaa ja riskinottoa.
Eikä ne ulkomaiset ostajatkaan ihan kenen vaan kanssa ala sitä kauppaa tekemään jos ei tunneta yhtään

Jos kauran hinta on vaikka sen 170 ja pitää olla 4 tuhatta tonnia 100% varmasti laadut täyttävää ja donivapaata varastossa niin se sitoo sitä rahaa aika lailla. Tai vehnää se 30 tuhatta tonnia..