Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
-25 syksyn satoa kiinnitit?
Ite en kyllä näihin hintoihin lähde kiinnittään. 230-240 ois sellainen harkinnan arvoinen 
..milläs perusteella näet hintojen pomppaavan takaisin noihin lukemiin? Laskussahan ne on olleet jo pitkään. Onhan 200 rehuviljasta kova hinta vai unohtuuko ne aikaisemmat vuodet
On tainnut jossain jo olla muuallakin tieto ,että Loviisan satamastakin alkaa kauralaivat lähteä Saksaan ensi syksynä . Eli kauran vienti kasvaa hieman , mikä hieman helpottaa kotimaan viljamarkkinaa .
Koko ajan Loviisastakin on kauralaivoja lähtenyt. Ei mitään uutta auringon alla. Eikä se sitä Suomen vientiä lisää. Kyllä se vientiin hakeutuu muistakin satamista ihan tarpeen mukaan.
Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta.
Eivät tarkoita maailmalla samaa asiaa, vaan basis ja preemio esiintyvät optiokauppojen yhteydessä kummatkin, basis yksinään futuureihin sidottujen kauppojen yhteydessä.
Termiinikauppa (futuurit pörssissä ovat määrämuotoisia termiinikauppoja pörssisalissa) merkitsee, että myyt määritellyn viljaerän jonakin sovettuna ajankohtana tiettyyn hintaan. ("Kiinnitys")
Futuureihin sidottu termiinikauppa on hinnaltaan avoin, hinta elää sen mukaan, mikä on hinnan lukkoonlyömisen ajankohdan futuuri ja mikä on käteisostajan päättämä basis. Basis ei liity vientiin ja tuontiin, vaan se voi olla paikallisen viljaa ostavan sikalan julkistama, kun tarjoaa ostettavaksi rehua itselleen. Amerikassa positiivisia basis-tarjouksia esiintyy pitkien kuljetusmatkojen päässä jonkn jättilehmälän tienoilla sisämaassa huomattavasti useammin kuin Suomessa
Termiineissä siis joudut toimittamaan vaaditun määrän vaadittua laatua 10% tarkkuudella yli tai ali, se on siis sitova sopimus.
Optioviljakauppa on eri asia, se on tavallaan vakuutus hinnanvaihteluita vastaan, hankit option, josta maksat 20€/tonnilta preemiota ja 2€/t kuluja. Optio oikeuttaa myymään tietyn määrän viljaa toukokuussa 2024, esimerkiksi toukokuun Matif, 190 €/tonni. Tässä kaupassa on toteutuessaan myös ostajan basis mukana, joka myös vaihtelee, mutta yleensä vähemmän kuin pörssihinnat. Sanotaan nyt vaikka -20€ / tonni basis. Option määrittelemää kauppaa ei tarvitse toteuttaa, jos ei halua. Tämä tapahtuu sillä tavalla, että jos hinta onkin noussut 250 euroon tonnilta ja basis on edelleen -20 €, ei optiota tarvitse käyttää, vaan myyt käteishinnalla 250€-20€ = 230 €/tonni. Olet maksanut preemiota ja kuluja 22 €, joten tuotoksi jää 208 €/tonni. Hyödyit hintojen noususta, mutta vähemmän kuin olisi voinut, jättäytymällä odottelemaan.
Mutta tilanne on toinen, jos hinnat romahtavat nopeasti. Tällöin jos pörssihinnat yhtäkkiä ovatkin 100 €/tonni, kannattaa optio käyttää, saat 148 €/tonnilta ( kun preemio, kulut ja basis otetaan huomioon) ja silti voitat verrattuna satasen myyntihintaan romahduksen tapahduttua. Eli preemion maksat aina. Basis on paikallisen viljakaupan näkemys viljan käteishinnan erosta verrattuna suurten viljasatamien pörssihintoihin.
-SS-
Olet ihan oikeassa, mutta en puhunutkaan nyt futuuri- tai optiokaupasta vaan siitä, miten viljamarkkinoilla asioista puhutaan ja kirjoitetaan.
Hintanoteeraukset ihan niille oikeille kaupoille = puhutaan preemioista (eli kuten sanoin, mikä on preemio yli tai ali futuurihinnan) ja joillain markkinoilla pelkästä käteishinnasta.
Myöhempään kommenttiin vielä: futuurisoppareissa on tosiaan aina fyysistä viljaa takana ja futuurisopimus on sitoumus hakea tai toimittaa sopimuksen mukaista viljaa. Mutta esim. euroopan pörssissä se oikeasti toimitettava määrä on yleensä minimaalinen, normaalisti kaikki ostavat/myyvät itsensä ulos paperista ennen toimitusajankohtaa.
Basis ei tosiaan ole mitään muuta kuin pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä "preemio".
Se ei ole mikään suomalainen termi, vaan sitä käytetään ihan kansainvälisessä viljakaupassa, mistä se tänne on aikanaan rantautunut.
Ihan normaali kaupankäyntitermi. Suomessa tuntuu olevan kovasti porukkaa, jotka ei siitä ymmärrä mitään, olisikohan viljakauppiailla peiliin katsomisen paikka jos ei osata kertoa sopimuksista riittävän selkeästi..
Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta. Ei ole myöskään kyse mistään ostoon erityisesti liittyvästä termistä vaan yleensä näitä käytetään vientikauppojen hinnoitteluissa. Sen takia se on myös ollut varmasti ostossa käytössä, kun voidaan suoraan verrata vientihintoja ja ostohintoja.
Hankkijalta tosiaan hävisi ne hinnat kokonaan, mutta sopimusmalleissa se vielä löytyy. Bernerillä on vehnälle ja rehuvehnälle basis-hinnat. Hankkijalla se kaura ihmetyttää kun ne on vehnäfutuurin noteerauksia mihin sitä hintaa sidotaan. Muilla ei taida olla ollut ollenkaan vai muistanko väärin? Jotenkin vaan tuntuu että noita ei kovin moni käytä. Varmaan ihan hyväkin tapa hinnoitella viljaa mutta se vaatii sitten sitä omaa seurantaa että missä se pörssi liikkuu..
......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 
Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.
Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 = 10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.
Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.
-SS-
Tää on aivan h******* vaarallista. Paperilla voi matemaattisesti toimia mutta käytännössä tiedetään että ei mene niin.
Toinen hyvä pointti on, että kannattaa lukea vaikkapa ruokaviraston sivuilta pelisääntöjä ainakin, ettei tule ylläreitä. Toimii sitten miten itse parhaaksi näkee..
- ” EU-lainsäädännön mukaan on kiellettyä sekoittaa viljaa, joka ylittää mykotoksiinien, kuten deoksinivalenolin (DON), raja-arvot, sellaiseen viljaan, joka alittaa nämä raja-arvot. Tämä kielto koskee sekä elintarvike- että rehukäyttöön tarkoitettua viljaa. Sekoittamisen tarkoituksena ei saa olla mykotoksiinipitoisuuksien laimentaminen hyväksyttävälle tasolle.”
eiks ohra mene enempi rehuks? ja kauralle vientimahkuja? oonko taas väärässä?
Kyllä ja kyllä. Ohrasta pieni kelpaava osa mallastamolle muuten periaatteessa kaikki rehukäyttöä.
Kauraa viedään 300 000 -450 000 tonnia ulos maasta joka ikinen vuosi. Jos ei vietäisi, missähän hinnat olisi..
lisäys: kaurassa siis puhe elintarvikekaurasta. rehulaatuakin voi viedä satunnaisesti mutta se on yleensä enemmänkin ongelma jos ei uppoa kotimaahan
Ohrasadon surkeus alkaa pikku hiljaa selvitä ostajakunnalle ja sitä myöten hintatasoon on tullut korjausta. Anora laittanut alkuvuoden termiinit 181e ja A-rehu joutunut myös peesailemaan Anoran hintaa. Hankkijalla kevään toimituksiin yli 190e hinnat. Pidän jo melko selvänä, että ohra tulee rikkomaan 200e rajan melko nopeasti. Elintarvikekauralle tavoitehintani on 220e ja sinne päästäneen helmikuuhun mennessä, mutta siihen se taitaa jäädä. Vientilaivojen lähtöajankohdat päättää piikin. Näillä mennään nyt.
Mitenkäs ne vientilaivojen ajankohdat siihen kauraan nyt oikeasti sitten vaikuttaa? Niitä menee ihan tasan tarkkaan koko ajan ympäri vuoden. Tässähän juuri kirjoitettiin että tästä maasta on viime kaudella viety 460000 tonnia kauraa ulos.. se on 100 - 150 laivalastillista, kaura kun tuppaa kulkemaan noilla pienillä laivoilla suurimmaksi osaksi. Eikös tuolla saada 10 laivaa per kuukausi tai enemmän?
Vai onko sulla lähellä joku vähemmän vilkas vientipaikka, josta lähtee vain pari per vuosi? Silloin voisi paikallisesti olla jotain pientä eroa.
Tullin sivuiltahan näkee taaksepäin kuukausittaiset vientimäärät jos kiinnostaa..
Mun kokemus doneista on että se pitoisuus tosiaan vaihtelee melkeinpä ihan jyvästä toiseen tosi paljon. Joskus jo kauan sitten pahana donivuonna (2011 tai 12?) tuli paneuduttua enemmänkin niihin analyyseihin kun tuntui että ei puhdasta tavaraa tullut ollenkaan. Silloin teetettiin paljon ennakkoon niitä pikatestejä ja saattoi käydä niin että samasta kuormasta otetusta 30 gramman näytepussukasta tuli ihan samanlaisia arvoja kuin tuossa ylhäällä. Juurikin tyyliin 0,5, 0,9, 1,4 ja 2,9 samasta pienestä näytteestä. Yritä siinä sitten myydä elintarvikelaatua.
..ja tosiaan kuoressa suurin osa donista, mutta jos se on vaikka 6, tai 7 tai enemmän, on joskus analysoitu kuorittua ja siinä on vieläkin yli rajojen ne arvot, vaikka alle puoleen putoavatkin
Mun kokemus doneista on että se pitoisuus tosiaan vaihtelee melkeinpä ihan jyvästä toiseen tosi paljon. Joskus jo kauan sitten pahana donivuonna (2011 tai 12?) tuli paneuduttua enemmänkin niihin analyyseihin kun tuntui että ei puhdasta tavaraa tullut ollenkaan. Silloin teetettiin paljon ennakkoon niitä pikatestejä ja saattoi käydä niin että samasta kuormasta otetusta 30 gramman näytepussukasta tuli ihan samanlaisia arvoja kuin tuossa ylhäällä. Juurikin tyyliin 0,5, 0,9, 1,4 ja 2,9 samasta pienestä näytteestä. Yritä siinä sitten myydä elintarvikelaatua.
..ja pörssi sen kun laskee. Varmaan kohta vehnä sielläkin alle 200. Tai no syyskuu jo onkin.
Mistäs sitä vehnää riittää jos ranskat ja venäjät jne valittaa pientä satoa?
Tämän hetken viljan hinta on todella pahaa kyykyttämistä..
Eihän tässä ole yhtään mitään edellytyksiä paremmalle hinnalle ennen ensi syksyä muualla kuin jonkun haaveilijan toiveunissa ellei naapuri ala paukuttelemaan tähänkin suuntaan tai muuten sota leviä.
Veikkaanpa kuten moni muukin täällä, että alaspäin mennään vielä reippaasti jos nyt ei sateet näitä "juhlia" loppumetreillä pilaa.
Liki kymppi miikkaa tänään tauluun
Eihän siellä muut ole tänään pudottaneet kuin tanskalaiset? Myllyt, ruotsalaiset ja suomalaiset kauppiaat pitäneet ennallaan.
Noiden ulkomaanviljelijöiden firmoja vaan kannattelet. 
Rohkeasti vaan siihen kolmanteen. Nimi on ulkomaata, mutta firma kotimainen, eikä ole silti entiselle liikenneministerille sukua.
Sellainen hiukan vaivautunut tunnelma itsellä kyllä oli häiriöntuottajana, jos olisi ollut läppäri mukana, olisi paremminkin voinut lähettää siinä pitkän pöydän ääressä viestejä näille myyntipäälliköille. Ehkä siellä käsitellään isompia kaloja, että 100 kannua Revytrexiä, tuhat suursäkkiä beloria ja jotain muuta vielä sitten. Ei ollut viljakauppapäällikkö paikalla, vaikka ovi oli auki ja niin edes päin. Tutkin sitten seinäkartalta Bernerin viljan vastaanottopisteitä, eipä täällä lähellä muuta ollut kuin tuo Perniön Viljava. Vientikaudraakin viedään vain Vaasasta.
Eipä ole tullut käytyä, noilla suunnilla mutta ostaahan ne(kin) viljaa ympäri maata ja vievät hyvinkin monesta satamasta tyyliin Vaasasta Naantalin kautta Loviisaan ja muutama siitä välillä. Just tuon rehutehtaan tms puutehan se ongelma taitaa vähän olla ja varmaan siksi on ainakin itselle ja tutuille näyttäytynyt paljon juurikin siihen vientiin satsaavana ihan niinkuin vanha Avena, jonka toiminnan ne ostivat.
Viljan kysyntää voidaan ensi kesästä alkaen säädellä uudella mitattavalla suureella, "T-2 + HT-2"
Se on vähän samanlainen arvo kuin DON. Vuosina, jolloin DON on alhainen (kuivaa ja kuumaa), on tämä toinen toksiini koholla. Viljanostaja pystyy nyt paremmin säätelemään tarvitsemansa viljan laatua.
https://www.farmit.net/blog/2024/01/05/mika-ihmeen-t-2ht-2
-SS-
Aina keksitään uusi innovaatio, jolla saadaan vilja entistä halvemmalla teollisuuteen. Pian se on ihan oikeasti harrastusta, tämä maanviljely.
No tää on kyllä ihan EU:n viisaiden viimeisin keksintö. Ei se tuo muuta kuin haittaa kaikille, kun pakko analysoida ja se maksaa. Saati mitä sitten puintikiireissä tarkoittaa rekkajonoille kun kestää entistä pitempään näytteiden otto ja analysointi
Nyt näyttää siltä, että kaurasta tulee kevään hittituote. Tällä viikolla hinta on noussut mukavasti ja torstaina Hankkijan rehukaura oli jo 249, ennen eilistä, pientä pudotusta. Myös Raisio on joutunut lähtemään hintakilpailuun mukaan ja nostamaan hintaa nyt pariinkin otteeseen. Merkillepantavaa on, että Raision kauranostoista on kadonnut (vain sopimuksilta) klausuuli. Niistä ei sitten tavaraa riittänyt, mahtoiko kaikki edes päätyä alunalkaen Raisiolle. Hinta oli niin maltillinen koko ajan. Maaliskuussa lähtee ainakin joku kauralaiva liikkeelle, olettaisin hinnan kestävän siihen asti. Syksyn osalta hintahuippu taidettiin nähdä siinä 250:ssä ja nyt ollaan 233:ssa, mistä voi olla vaikea saada enää paremmaksi.
Sen verran tähän että kyllähän niitä laivoja lähtee koko ajan ja vuoden ympäri, Suomestahan viedään 300-400 000 tonnia joka vuosi. Tänä vuonna varmaan vähän vähemmän kun sato oli niin huono. Mutta pari laivaa per viikko lähtee jostainpäin maata kuitenkin. Kotimaan myllyt käyttää ehkä puolet tuosta vientimäärästä niin voi vain miettiä, mitä ns myllylaatuisen kauran hintataso olisi ilman tota mahdollisuutta vientiin. Mutta se, että onko viejät jo ostaneet kaiken kauran loppukaudelle onkin hyvä kysymys meinaan kun sopparit tulee täyteen niin eipä siitä kukaan enää maksa yhtä hyvin.
