Kyllä tuo limpparikin tykittää ihan kelvollisesti. 30 emon lauma ja keväällä vasikoita parhaimmillaan 6 vuorokaudessa...

Suuresti ihmettelen, että tällä palstalla ei vielä kukaan ole kommentoinut perjantain Maastullin uutista!
Ovatko kaikki vannoutuneita aalaisia, vai onko helle vienyt voimat? Noh, oli miten oli, kuitenkin ajattelin lykätä lusikkani soppaan ja todeta
että aikas törkeää toimintaa! (jos on uskominen etusivun uutiseen!)

Meillä toimii sähkökäyttöinen mainiosti! nupoutettavia kerralla n.20. joskus enemmänkin. Toki johto seinäsä, jotta pysyy kolvi kuumana. Eläinlääkäri tuuppaa kaikki tropit (nukutus, puudutus, kipulääke). Yhtään epäonnistunutta ei ole vielä ollut.  Toista se oli silloin ennenvanhaan... Raakana vaan ilman lääkkeitä 70-luvulla...

Tämän päivän Helsingin Sanomissa iso juttu pihvilihasta. Hienoa näkyvyyttä ja kokonaisuutena positiivinen. MUTTA: Kysymykseen kasvatetaanko Suomessa lihaa hormonien avulla niin kuin maailmalla? Pihvikarjaliiton puheenjohtaja vastaa:"Ei Suomessa ole sellaista osaamista, ei ideaa, eikä tietoa. Jos maailmalla on, ei niistä meille kerrota".
Oliskohan oikaisun paikka....

Omat puitu, sato ok. Tänään vihdoin viimeset rahtirypsit. Sato ei päätä huimaa, mutta oli sentää pystyä.( 7h/ 16 ha = 600kg/ha). Naapurilla puimatta rypsiä 15 ha, hienosti kukkii paikotellen.

Hyviä neuvoja säädöistä, paljonkin. Suuri osa pitää paikkansa. Jos ei yrityksistä huolimatta onnistu, niin vois kai koittaa vaik suorakylvöä:) olen kyllä kunnon kynnön kannalla! Itellä yks pieni ongelma on pehmeällä multamaalla, tarttuu siipeen!! Naapurin huviksi ja omaksi kevään haitaksi ei viittisi kynnellä kauheita kekoja, eikä kovin monesti tukkia auroja. Tukkosten aurojen siivous tympii. Olisko neuvoja? Joo, älkää ehdottako muovisiipiä! Parhaiten on onnistunu, kun odottaa rapiaa pakkasaamua ja vauhtia sopivasti, mut olisko muita ehdotuksia?

Vanhan katettuun laakasiiloon laitettiin jo vuosia sitte 180 mepu. Rajoitukset lähimpiin rakennuksiin 10m.  Hienosti pelittää ja kaatosuppiloon saa hujauttaa isonkin kuorman kerralla, ei tarvi sateessa pelleillä.

Jossain tuolla aiemmin mainittii Avero= Avoiero. Kyllä meillä olisi ennemmin tullut avioero ilma Averoa. Hiukan haasteellinen syksy, vettä sataa ja silleen. Onneksi kunnon puimuri eikä mikään sampo. Myönnän olevani hiukan "värivammainen", mutta täytyyhän koneen olla vihreä saksalainen!!

Jo taas kerran päästiin limpparin luonteeseen! yli 30 vuotta limousineja kasvattaneena olen edelleen hengissä ja erittäin tyytyväinen. Ihmettelen kommentteja luonneominaisuuksista. Kaikissa roduissa on yksilöitä, "luonnevammaisia". Limousin-väki ei koskaan ole arvostellu tai haukkunut muita, mutta nyt meikäläinen kertoo pari totuutta vuosien varrelta: Pirkka-hallissa simmental-hieho päätti juosta suoraan ravintolaan läpi lasiovien, pari charolaista juoksi yli kolmostien aamulehden toimituksen pihaan, Jyväskylässä ch-sonni hermostui, nenärengas jäi- sonni lähti....
Seinäjoella hermostunut here sai pari miestä sairaalakuntoon. Naapurin emäntä sairaalassa pitkään, kun angus-emo tuli päälle. Simmental-emo heitti isännän yli karsina-aidan. Hämeenlinnassa ay-hieho päätti häipyä metsään, (ekan kiinniottopartion ankkuri koivuun ei kestänyt, hieho lähti ja koivu kans.) Eikös lypsikkien ainaki pitäs olla rauhallisia..... Vai mitä sanoo ammattimiehet?
Itse olen selvinnyt yhdellä murtuneella pikkuvarpaalla ja sekin oli omaa tyhmyyttä, ei eläimen (LIMPPARIN) vika.
Naapurin pihatolle tuli limppareita ja mukana yks valkopäinen risteytys. olipahan kumma juttu, että ainoa hermostunu oli se valkopäinen "muka rauhallinen here", voi toki olla simmentaliaki suvussa, tiedä häntä, mutta hullu oli kuitenki.
Keskusteluja seuranneena en voi todeta aktiiveille limpparin haukkujille muuta kun, että kateus se on joka vie kalatkin vedestä, mutta totuuden saa sanoa ja joillekkin se voi olla katkeraa kalkkia nieltäväksi.
 

Maulavirran puhe itse asiassa oli aika pelottava. Ei se että ajatus katkesi ja puhe harhaili, mutta se että ihminen pitää tunnin puheen asiasta josta luulee jotain tietävänsä ja kaikki perustiedot puuttuvat. Lähinnä Maulavirran puhe olisi sopinut Suomenkarjan kasvattajille. Olisi pitänyt puheen jälkeen tentata kokilta minkä rotujen kuvia esitteli kun jäi vähän sellainen tuntuma että poron kyllä erottaa lampaasta, mutta kaikki naudat ovat sitten vaan nautoja.
Ja mitä tulee rotujen määrään, niin voisi sanoa että tullaan sitä toimeen yhdellä olutmerkilläkin. Mihin niitä 300 muuta merkkiä tarvitaan? Niitä tarvitaan siihen että voidaan puhua olutkulttuurista. Samaa tarvitaan lihan markkinoinnissa ja kulttuurin luomisessa.
Ja mitä tulee limppareiden hankkeeseen niin pitää hattua nostaa aktiivisuudelle ja sinnikkyydelle. Valitettavasti vaan osalla limppariporukkaa lähtee aina välillä mopo käsistä irti ja omaa rotua markkinoidaan universumin parhaana jossa ei ole sitten mitään huonoja ominaisuuksia, ja se asenne voi vähän nyppiä muiden rotujen kasvattajia. Totta kai pitää uskoa ja luottaa omaan tuotteeseen, mutta toisten rotujen haukkuminen saa aikaan pahaa verta.
 Puhut asiaa. Itäsuomenkarja kyytöstä on tehty brändi, vaikka kaikilla suomenkarjan lehmillä on sama geeniperimä. Jörgen ja Regent vannovat risteytysvaikutuksen nimeen ja niin minäkin tekisin, jos tuottaisin bulkkirotukarjaa, jonka tuloksena Stockan tiskillä myydään marmoroitunutta limousinia. Ei ole ihme, että asiakas on kokki Maulavirtaa myöten ihan sekaisin.

Oikee lihakarjaväki ja pihvikarjaväki? Mitä eroo niillä muka on, samaa lehmänpaskaa käsissä. Oon käynyt kaikki emolehmäpäivät ja aina on ollut kauhee kiire: luento luento luento kahvi luento luento luento ja viimeisen luennon jälkeen on tunti kaksi aikaa saunoa/uida. Pomppatuurin vähäinen tukka on nopeesti pantu järjestykseen saunan jälkeen, mutta mutta entäs ne jotka joutuu föönaamaan iltajuhlaa varten. Nyt on limppariväellä aikaa rupatella aioista kerrankin rauhassa, kiitos idean keksijälle  ; . mahtavaa.
 

Jokainen kasvattaja rakastaa rotuaan, annetaan niin ollakin. Yli 30 vuotta limppareita on navetassa ollut, eikä niitten kanssa ole kummempia tapaturmia tullut. Luonne ei ole rotukysymys, päävikaisia löytyy lypsylehmistäkin ja p:n puhujia ihmisistä.
Suoramyyntikokemus on avannut silmät, miten EU luokittelu kohtelee tuottajaa väärin: R+ luokitellusta limousinsonnin ruhosta saatiin 80 % myytävää liha. Rasvan kasvattamisessa menee rehu hukkaan ja leikkaajan työ maksaa. Hiehot ovat hävettävän aliarvostettuja teurastamoketjujen hinnoittelussa. Asian on nyt Limousin osuuskunta näköjään nostanut pöydälle ja kukas sen kissan hännän nostaa muu kuin kissa itse.