Viljapörssi taitaakin olla vain joidenkin spekulointipaperien kauppapaikka ? Että jos vehnästä kansainvälisessä viljapörssissä on sekä osto- että myyntitarjouksia, ei se siis merkitse sitä, että siihen pörssihintaan saisi laittaa täyden laivan menemään.

-SS-

Se on tosiaan niin, että jos myyt pörssissä hintaan X se tarkoittaa että sen pörssihinnan saat siitä vehnästä kun toimitat sen Ranskaan, siellä on muutamassa satamassa nimetyt siilot mitä nämä pörssisopimukset virallisesti koskee. Täältä ei ihan ilmaiseksi kuskata sitä vehnää Ranskaan eli siitä jo tulee aina "itämerivähennys" automaattisesti. Eikä sitä hintaa voi sopia etukäteen eli jos pörssi sitten laskee kun pitää toimittaa tavarat niin saat sen hinnan mikä silloin on se viimeinen hinta.
Eli oikeessa elämässä se pörssihinta on väline hintojen suojaukselle ja sopimusten hinnoitteluille.

Sen takia keskustelu usein onkin suomessa ihan hakoteillä kun verrataan kotimaan hintoja ja pörssihintaa. Jotkut ja nykyään monikin on kuitenkin jo kartalla ja puhuu siitä basiksesta, eli mitä lisätään siihen futuurihintaan tai mitä siitä vähennetään kun myydään jostain muualta kuin ranskasta. Siihen vaikuttaa sitten sijainti, myydyn erän koko, myyntisopimuksen laadut ja ajoitus jne jne.

Markkinathan hinnoittelee sitä vehnää kysynnän ja tarjonnan mukaan ja se on kysyntä/tarjonnan ja edellä mainittujen tekijöiden myötä aina pörssihinta plus tai miinus jotain millä ne vientisopimukset tehdään. Pörssihinta on vain referenssi ja hyvä sellainen koska periaatteessa kaikki käyttää sitä. Eli eipä sitä sinne Ranskan siiloihin yleensä toimitella yhtään mistään vaan porukka ostaa takaisin ne myydyt pörssisopimukset tai myyvät takaisin ne ostetut pörssisopimukset ennen kuin se sopimuskausi loppuu. varmaan 99% noista sopimuksista ei koskaan toimiteta sinne Ranskaan vaan niistä tulee rahallinen voitto tai tappio joka on sitten osa sen kauppiaan kokonaishintaa ja tulosta sille vientisopimukselle (tai vastaavasti viljan ostajalle maailmalle heidän tuontisopimukselle).

Ja joo kyllähän tuolla maailmalla isot eläkerahastot ja muut käyttää noita vehnäfutuureitakin ihan vaan spekulointiin omalla riskillä. Ei siinä ole mitään eroa vaikka öljyyn tai osakkeisiin tai valuuttakauppaan siinä mielessä samalla tavalla niillä voi käydä kauppaa pörssissä.  Sikäli en usko että Suomessa niillä kukaan spekuloi koska riskit on isot ja suomalaiset firmat tosi pieniä, menevät nurin jos hinnat liikkuu väärään suuntaan.

Tekoäly osaa selittää aika hyvin tai ainakin minua paremmin miten noi futuurisopimukset toimii

Ei pitäisi olla mitään "ylimäärää". Kaikki on vietävissä. Ajattelutapa on väärä.

Olisikin noin helppoa. Joo kaikki on vietävissä, jos maailmanmarkkinahinta on parempi kuin täällä. Aivan hemmetin yksinkertaista.
Mut ei sitten niin yksinkertaista kuitenkaan. Mitä jos viljaliike myy 30 000 tonnin laivan vehnää sinne maailmanmarkkinoille ja sato on meillä pieni. Myllyt nostaa hintojaan ja kaikki myy niille eikä viljaliikkeelle. Ei sellaista laivaa päivässä kasaan kerätä muutenkaan.

Mitään lisäarvoa suomalaiselle "puhtaudelle" ei maailmalla saa. Vilja on viljaa jos minimilaadut täyttyy. Kaurassa sentään me ja Ruotsi ollaan jonkinlaisessa etulyöntiasemassa Euroopassa kun kokonaislaatu on niin hyvä sen myllyn prosessin kannalta. Mutta ei se paljon lisähintaa tuo. Jos vähän heikompaa saa halvemmalla, kyllä se mylläri osaa siellä muuallakin laskea, paljonko kannattaa maksaa vai ottaako sittenkin huonomman hyötysuhteen tavaraa halvemmalla.  Vehnät ja ohrat on ihan samaa markkinoilla kaikille että siinähän sopii yrittää myydä paremmalla hinnalla kuin vaikkapa baltian siskot ja veljet myy

Kaikki isot viljaliikkeet vie ulos Suomesta. 3 isointa vie käytännössä kaiken muut tekee pari laivaa siellä täällä jos pystyy. Tuollaiset tavastiat on ihan oma juttunsa ja eikä niillä ole viennissä mitään merkitystä kuin yksittäisille viljelijöille siellä täällä jos pari kertaa vuodessa saadaan jotain pientä lähtemään ulos. Viennin riskit on niin isot että siinä on moni polttanut näppinsä ranteeseen asti. Muistetaan että kauraa pelkästään viedään nykysadoilla se puoli miljoonaa tonnia se vaatii aika lailla resurssia pääomaa ja riskinottoa.
Eikä ne ulkomaiset ostajatkaan ihan kenen vaan kanssa ala sitä kauppaa tekemään jos ei tunneta yhtään

Jos kauran hinta on vaikka sen 170 ja pitää olla 4 tuhatta tonnia 100% varmasti laadut täyttävää ja donivapaata varastossa niin se sitoo sitä rahaa aika lailla. Tai vehnää se 30 tuhatta tonnia..

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 01.09.25 - klo:16:29

Niin pitää nyt taas muistuttaa että kyllä porukan pitäisi sen verran käsittää että ne vientikaupat on tehty jo pitkälle ensi vuoteen. Ei niitä kukaan päivän varoajalla tee. Tai viikon. Tai yleensä edes kuukauden. Se, joka tässä vaiheessa niitä alkaa miettiä on kyllä jäänyt jo tämän vuoden junasta, niin se vaan maailmankauppa pelittää.

Miten ihmeessä viljelijä noita vientikauppoja itse voisi suunnitella, kun ainoat neuvottelukumppanit ovat viljaliikkeiden sopimusmeklarit ? Tällaisen satoräjähdyksen tullessa ei sopimus auta kuin siihen sovìttuun määräarvioon, jollei ihan kilolleen sitten ole sopparia tehty. Toki jos käyttää heikkosatoisena vuotena tunkkeja sopimusten täydentämiseen, niin nyt voi ohi ajaessa katsella pois päin prentin ikkunasta, kun tunkki yrittää morjenstaa, eikä ainakaan vastata puhelimeen, ja täyttää sitten sopimukset omilla viljoilla.

Kyllä laadukkaat varastotilat ovat olennaiset, ja huippuluokan lastauspaikat ja  ja  ja. Viljanviljelyssähän liikkuu löysä raha, jolla voi 50 k€:n pönttöjä hankkia tuosta vaan.

-SS-

Niin eihän viljelijä niitä vientikauppoja teekään vaan ne viljaliikkeet. Yritin vaan sanoa että ne vientisopimukset on jo tehty pitkälle ensi vuoteen. Eihän sitä viljaliikekään viljaa ostettaessa tiedä minne se menee paitsi että todennäköisemmin vientiin jos ajetaan satamaan. Ja tottakai jos tunkua on niin kieltäytyvätkin välillä ostamasta. Varastotila on niukassa koko maassa eikä koske vaan maatiloja. Helpottais kyllä koko maata kun joku rakentaisi lisää ja reilusti. Kukaan ei halua koska seinät tosiaan maksaa.

Sadekesä näkyy etelän viljavarastoilla. Perniö, Mustio on täynnä. Onkohan Naantalikin jo piripinnassa. Syysvehnää on tullut enemmän kuin arvioitu. Ohrat ja kaurat tukkivat, eikä kevätvehniä ole kaikkia vielä edes saatu puimisen alkuun.

Onkohan vientiä ollenkaan lähtökohtaisesti alettu miettiä..

-SS-

Artikkeleissa oli viime viikollakin että Suomesta vietiin viime vuonna puoli miljoonaa tonnia kauraa. Muuta ei paljon vientiin toki riittänytkään eikä kotimaan korkeat hinnat olisi viennissä toiminut. Tullitilastoista näkee kaikki noi luvut.
Nyt varmaan riittäisi taas vehnääkin vientiin mut laadut taitaa olla vähän niin ja näin. Ja hinnat on viennissäkin ihan p***aa.
Niin pitää nyt taas muistuttaa että kyllä porukan pitäisi sen verran käsittää että ne vientikaupat on tehty jo pitkälle ensi vuoteen. Ei niitä kukaan päivän varoajalla tee. Tai viikon. Tai yleensä edes kuukauden. Se, joka tässä vaiheessa niitä alkaa miettiä on kyllä jäänyt jo tämän vuoden junasta, niin se vaan maailmankauppa pelittää. Ei Euroopan ja muun maailman teollisuus siellä mieti että "ostanpas ensi viikolle laivan". Ne suunnittelee koko ajan kuukausia ja kuukausia etukäteen että tuotanto pysyy käynnissä. Raaka-aine pitää varmistaa ja se tarkoittaa että se on jo ostettu jonnekin tulevaisuuteen. Laivoja lähtee tästä maasta joka viikko useampia ainakin kauraa jos muuta ei riitä niinkun nyt pari vuotta. Kaikki kolme isompaa viljakauppiasta sitä vie. L H ja B. Tai L ainakin vielä aiemmin vei jonkin verran. Taitaa olla Ruotsalaiset pääroolissa siellä nykyisin tossa vientihommassa. Sitten on jotain yksittäisyrityksiä välillä mutta aika vaihtelevalla menestyksellä kun niitä riskejä ei osata miettiä tai saada rahaa kasaan. Tai saada riittävästi sopimuksia tiloilta. Se tulee kalliiksi jos ei ookaan sitten toimittaa kun on jo myyty.
Mutta kaurat lähtee pienillä laivoilla niin sehän tarkoittaa 100-150 laivaa helposti tuo puoli miljoonaa tonnia. Se on pari-kolme laivaa per viikko. Koko rannikon mitalta eri satamista. Ei kai tällä kaudella siitä paljon jäädä jos vaan vienti jaksaa vetää ensi syksyyn asti..? Taitaa ruotsista tulla kauraa aika paljon.

Baltiassa tulee paikallisten mukaan aivan hemmetin suuri sato. Nuo hätätilat julistetaan juuri sen takia, että voidaan hakea vakuutuskorvauksia..
Tää "katovuosi" näkyy ehkä niin että vehnäsato on vain 8 miljoonaa tonnia kun olisi voitu saada 9.. paikallisesti joillakin käynyt tosi p***a tuuri mutta kokonaisuus kaikkea muuta kuin pilalla. Kuulemma vehnä paikoin kevyttä ja tarvitsevat painavaa sekaan jotta saavat vientilaivansa laadut kohdilleen. Jos katselee noita hintatasoja niin voi laskea, kannattaako viedä.. ruotsalaiset vie nyt laivakaupalla painavampaa tavaraa matalaa valkuaista ja paljon alle suomen hintatason.

-25 syksyn satoa kiinnitit?
Ite en kyllä näihin hintoihin lähde kiinnittään. 230-240 ois sellainen harkinnan arvoinen 

..milläs perusteella näet hintojen pomppaavan takaisin noihin lukemiin? Laskussahan ne on olleet jo pitkään. Onhan 200 rehuviljasta kova hinta vai unohtuuko ne aikaisemmat vuodet

On tainnut jossain jo olla muuallakin tieto ,että Loviisan satamastakin alkaa kauralaivat lähteä Saksaan ensi syksynä . Eli kauran vienti kasvaa hieman , mikä hieman helpottaa kotimaan viljamarkkinaa .

Koko ajan Loviisastakin on kauralaivoja lähtenyt. Ei mitään uutta auringon alla. Eikä se sitä Suomen vientiä lisää. Kyllä se vientiin hakeutuu muistakin satamista ihan tarpeen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 13.01.25 - klo:10:39

Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta.

Eivät tarkoita maailmalla samaa asiaa, vaan basis ja preemio esiintyvät optiokauppojen yhteydessä kummatkin, basis yksinään futuureihin sidottujen kauppojen yhteydessä.

Termiinikauppa (futuurit pörssissä ovat määrämuotoisia termiinikauppoja pörssisalissa) merkitsee, että myyt määritellyn viljaerän jonakin sovettuna ajankohtana tiettyyn hintaan. ("Kiinnitys")

Futuureihin sidottu termiinikauppa on hinnaltaan avoin, hinta elää sen mukaan, mikä on  hinnan lukkoonlyömisen ajankohdan futuuri ja mikä on käteisostajan päättämä basis. Basis ei liity vientiin ja tuontiin, vaan se voi olla paikallisen viljaa ostavan sikalan julkistama, kun tarjoaa ostettavaksi rehua itselleen. Amerikassa positiivisia basis-tarjouksia esiintyy pitkien kuljetusmatkojen päässä jonkn jättilehmälän tienoilla sisämaassa huomattavasti useammin kuin Suomessa

Termiineissä siis joudut toimittamaan vaaditun määrän vaadittua laatua 10% tarkkuudella yli tai ali, se on siis sitova sopimus.

Optioviljakauppa on eri asia, se on tavallaan vakuutus hinnanvaihteluita vastaan, hankit option, josta maksat 20€/tonnilta preemiota ja 2€/t kuluja. Optio oikeuttaa myymään tietyn määrän viljaa toukokuussa 2024, esimerkiksi toukokuun Matif, 190 €/tonni. Tässä kaupassa on toteutuessaan myös ostajan basis mukana, joka myös vaihtelee, mutta yleensä vähemmän kuin pörssihinnat. Sanotaan  nyt vaikka -20€ / tonni basis. Option määrittelemää kauppaa ei tarvitse toteuttaa, jos ei halua. Tämä tapahtuu sillä tavalla, että jos hinta onkin noussut 250 euroon tonnilta ja basis on edelleen -20 €, ei optiota tarvitse käyttää, vaan myyt käteishinnalla 250€-20€ = 230 €/tonni. Olet maksanut preemiota ja kuluja 22 €, joten tuotoksi jää 208 €/tonni. Hyödyit hintojen noususta, mutta vähemmän kuin olisi voinut, jättäytymällä odottelemaan.

Mutta tilanne on toinen, jos hinnat romahtavat nopeasti. Tällöin jos pörssihinnat yhtäkkiä ovatkin 100 €/tonni, kannattaa optio käyttää, saat 148 €/tonnilta ( kun preemio, kulut ja basis otetaan huomioon) ja silti voitat verrattuna satasen myyntihintaan romahduksen tapahduttua. Eli preemion maksat aina. Basis on paikallisen viljakaupan näkemys  viljan käteishinnan erosta verrattuna suurten viljasatamien pörssihintoihin.

-SS-

Olet ihan oikeassa, mutta en puhunutkaan nyt futuuri- tai optiokaupasta vaan siitä, miten viljamarkkinoilla asioista puhutaan ja kirjoitetaan.
Hintanoteeraukset ihan niille oikeille kaupoille = puhutaan preemioista (eli kuten sanoin, mikä on preemio yli tai ali futuurihinnan) ja joillain markkinoilla pelkästä käteishinnasta.

Myöhempään kommenttiin vielä: futuurisoppareissa on tosiaan aina fyysistä viljaa takana ja futuurisopimus on sitoumus hakea tai toimittaa sopimuksen mukaista viljaa. Mutta esim. euroopan pörssissä se oikeasti toimitettava määrä on yleensä minimaalinen, normaalisti kaikki ostavat/myyvät itsensä ulos paperista ennen toimitusajankohtaa.

Basis ei tosiaan ole mitään muuta kuin pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä "preemio".
Se ei ole mikään suomalainen termi, vaan sitä käytetään ihan kansainvälisessä viljakaupassa, mistä se tänne on aikanaan rantautunut.
Ihan normaali kaupankäyntitermi. Suomessa tuntuu olevan kovasti porukkaa, jotka ei siitä ymmärrä mitään, olisikohan viljakauppiailla peiliin katsomisen paikka jos ei osata kertoa sopimuksista riittävän selkeästi..
Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta. Ei ole myöskään kyse mistään ostoon erityisesti liittyvästä termistä vaan yleensä näitä käytetään vientikauppojen hinnoitteluissa. Sen takia se on myös ollut varmasti ostossa käytössä, kun voidaan suoraan verrata vientihintoja ja ostohintoja.
Hankkijalta tosiaan hävisi ne hinnat kokonaan, mutta sopimusmalleissa se vielä löytyy. Bernerillä on vehnälle ja rehuvehnälle basis-hinnat. Hankkijalla se kaura ihmetyttää kun ne on vehnäfutuurin noteerauksia mihin sitä hintaa sidotaan. Muilla ei taida olla ollut ollenkaan vai muistanko väärin? Jotenkin vaan tuntuu että noita ei kovin moni käytä. Varmaan ihan hyväkin tapa hinnoitella viljaa mutta se vaatii sitten sitä omaa seurantaa että missä se pörssi liikkuu..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.12.24 - klo:17:34

......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.

Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 =  10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.

Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.

-SS-

Tää on aivan h******* vaarallista. Paperilla voi matemaattisesti toimia mutta käytännössä tiedetään että ei mene niin.

Toinen hyvä pointti on, että kannattaa lukea vaikkapa ruokaviraston sivuilta pelisääntöjä ainakin, ettei tule ylläreitä. Toimii sitten miten itse parhaaksi näkee..

-   ” EU-lainsäädännön mukaan on kiellettyä sekoittaa viljaa, joka ylittää mykotoksiinien, kuten deoksinivalenolin (DON), raja-arvot, sellaiseen viljaan, joka alittaa nämä raja-arvot. Tämä kielto koskee sekä elintarvike- että rehukäyttöön tarkoitettua viljaa. Sekoittamisen tarkoituksena ei saa olla mykotoksiinipitoisuuksien laimentaminen hyväksyttävälle tasolle.”

eiks ohra mene enempi rehuks?   ja kauralle vientimahkuja?   oonko taas väärässä?

Kyllä ja kyllä. Ohrasta pieni kelpaava osa mallastamolle muuten periaatteessa kaikki rehukäyttöä.
Kauraa viedään 300 000 -450 000 tonnia ulos maasta joka ikinen vuosi. Jos ei vietäisi, missähän hinnat olisi..

lisäys: kaurassa siis puhe elintarvikekaurasta. rehulaatuakin voi viedä satunnaisesti mutta se on yleensä enemmänkin ongelma jos ei uppoa kotimaahan

Ohrasadon surkeus alkaa pikku hiljaa selvitä ostajakunnalle ja sitä myöten hintatasoon on tullut korjausta. Anora laittanut alkuvuoden termiinit 181e ja A-rehu joutunut myös peesailemaan Anoran hintaa. Hankkijalla kevään toimituksiin yli 190e hinnat. Pidän jo melko selvänä, että ohra tulee rikkomaan 200e rajan melko nopeasti. Elintarvikekauralle tavoitehintani on 220e ja sinne päästäneen helmikuuhun mennessä, mutta siihen se taitaa jäädä. Vientilaivojen lähtöajankohdat päättää piikin. Näillä mennään nyt.

Mitenkäs ne vientilaivojen ajankohdat siihen kauraan nyt oikeasti sitten vaikuttaa? Niitä menee ihan tasan tarkkaan koko ajan ympäri vuoden. Tässähän juuri kirjoitettiin että tästä maasta on viime kaudella viety 460000 tonnia kauraa ulos.. se on 100 - 150 laivalastillista, kaura kun tuppaa kulkemaan noilla pienillä laivoilla suurimmaksi osaksi. Eikös tuolla saada 10 laivaa per kuukausi tai enemmän?
Vai onko sulla lähellä joku vähemmän vilkas vientipaikka, josta lähtee vain pari per vuosi? Silloin voisi paikallisesti olla jotain pientä eroa.

Tullin sivuiltahan näkee taaksepäin kuukausittaiset vientimäärät jos kiinnostaa..

Mun kokemus doneista on että se pitoisuus tosiaan vaihtelee melkeinpä ihan jyvästä toiseen tosi paljon. Joskus jo kauan sitten pahana donivuonna (2011 tai 12?) tuli paneuduttua  enemmänkin niihin analyyseihin kun tuntui että ei puhdasta tavaraa tullut ollenkaan. Silloin teetettiin paljon ennakkoon niitä pikatestejä ja saattoi käydä niin että samasta kuormasta otetusta 30 gramman näytepussukasta tuli ihan samanlaisia arvoja kuin tuossa ylhäällä. Juurikin tyyliin 0,5, 0,9, 1,4 ja 2,9 samasta pienestä näytteestä. Yritä siinä sitten myydä elintarvikelaatua.

..ja tosiaan kuoressa suurin osa donista, mutta jos se on vaikka 6, tai 7 tai enemmän, on joskus analysoitu kuorittua ja siinä on vieläkin yli rajojen ne arvot, vaikka alle puoleen putoavatkin

Mun kokemus doneista on että se pitoisuus tosiaan vaihtelee melkeinpä ihan jyvästä toiseen tosi paljon. Joskus jo kauan sitten pahana donivuonna (2011 tai 12?) tuli paneuduttua  enemmänkin niihin analyyseihin kun tuntui että ei puhdasta tavaraa tullut ollenkaan. Silloin teetettiin paljon ennakkoon niitä pikatestejä ja saattoi käydä niin että samasta kuormasta otetusta 30 gramman näytepussukasta tuli ihan samanlaisia arvoja kuin tuossa ylhäällä. Juurikin tyyliin 0,5, 0,9, 1,4 ja 2,9 samasta pienestä näytteestä. Yritä siinä sitten myydä elintarvikelaatua.

..ja pörssi sen kun laskee. Varmaan kohta vehnä sielläkin alle 200. Tai no syyskuu jo onkin.
Mistäs sitä vehnää riittää jos ranskat ja venäjät jne valittaa pientä satoa?