Sellainen pointti vielä, että kun moni puhuu siitä tuonnista niin automaattisena vaihtoehtona niin:
- melkein minä tahansa vuonna tuonti on paljon kalliimpaa kuin kotimainen vilja
- viljojen osalta tuonti on aivan törkeän pieni viipale kotimaan viljan käytöstä
- monina heikompinakin vuosina jotkut ohran tuonnit on jääneet muutamaan pieneen laivaan..mitä se meinaa 1,2 tai 1,5 miljoonan tonnin sadosta jos tulee 4000 tai 10000 tai 30000 tonnia tuontia..? Tunteisiinhan sekin menee, mutta ei se taseeseen vaikuta yhtään mitään. Vehnää ei tuoda just ollenkaan kun ei siniristilippumyllyt sitä suostu käyttämään.

Tämän voi jokainen täälläkin huuteleva tarkistaa tullin tilastoista, ne on vapaasti jokaisen käytössä. Kilon tarkkuudella näkee viennit ja tuonnit. Per vuosi ja per kuukausi ja aika kauas taaksepäin..

Ihan vaan että puhuttaisiin taas asioista oikeilla nimillä. Tämä ei ole mikään musta tuntuu -juttu vaan kaikki luvut on JULKISIA.

Mutta rouheita tuodaan vieläkin aika paljon viimeksi kun katsoin niin taisi olla pari sataa tuhatta sekä rapsi- että soijarouhetta.
Tuolla joku sanoikin, että pelkästään rapsirouheen tarve ei varmaan koskaan tule täyttymään kotimaisesta sadosta kun se vaatisi sen parisataa tuhatta hehtaaria.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.10.25 - klo:02:14

olipa siellä Somerollakin yksi neljäkymmentä vuotta viljakaupassa  mukana ollut viljameklari, joka totesi, että viljelijöitä lukuun ottamatta kellekään vilja-alan toimijalle ei ole ensisijaisesti eduksi vienti, vaan sitä ehkä huomaamatta vältellään, koska arvoketjussa viljaa käyttävä teollisuus ja eri kotimaan sektorit näkevät tarvitsevansa edullista kotimaista viljaa, ja sitä pystyy suuri viljaliike parhaiten toimittamaan, jos paikallisesti tavaraa on yltäkylläisesti. Miksi kenenkään kannattaisi keikuttaa venettä ja ajaa kotimaan leppoisat ympyrät kaaokseen ?

Tässä varmaan homman pihvi. Aika kattavasti oli MT:ssä ostajapuolen edustajien näkemyksiä tilanteesta. Niissä oli hyviä hyviä ideoita. Esim. tämä satamien kehittäminen ja ainakin yksi satama sellaiseksi, että lastaus onnistuu läpi vuorokauden. Helppoa uskoa, että vienti on välikäsille välttämätön paha ja omalla tavallaan sen ymmärtää, koska riskitkin on melkoisia. Jos vienti olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisi.

Kyllä meillä on satamia ja syväsatamia ja vaikka mitä. Ei ne estä toimintaa paitsi että tilaa saisi varmaan aina olla vähän enemmän. Ongelma on ammattiliitot ja työehtosopimukset jne, jotka käytännössä estää 24/7 työskentelyn. Ei satamiin tarvitsisi investoida kuin vähän lisää varastotilaa

Vaikka uhottaisiin mitä taitaa pari tosiasiaa puuttua.
Eikös kosteus% vaade euroopassa korkeampi.
Täällä puhtaampi vilja ja lienee ostaja olevan rahdissa enemmän mukana mitä uhotaan.
Taitaa suurin kynnys olla täällä lähtösatamassa ettei kukaan ulkopuolinen tulisi raha-apajille.

Esim. myllyvehnässä vientiin riittää kosteus max 14%. eli ihan sama kuin täällä. Ja ei, alhaisemmasta kosteudesta EI saa lisähhyvitystä siellä vientipuolella.
Eikä suomalaisesta ei saa mitään "puhtaus" -lisähintaa yhtään missään koskaan. Tää on just näitä ihme haihatteluita jotka vääristää ihmisten käsitystä todellisuudesta ja vaikeuttaa vaan asioita. Vientimarkkina on raakaa bulkkikauppaa ja siellä joku Suomi on yksi hiekanjyvänen. Kauppaa käydään tietyillä spekseillä ja ne kun täyttyy niin ihan sama mistä maasta se tulee, ostetaan sieltä, mistä on kannattavinta. Ja se kannattavin eli halvin on harvoin täällä pohjolan perukoilla.
Suomessa se lisäarvo tulee siitä että myllyt on sitoutuneet käyttämään kotimaista tosi pitkälti ja ne on pulassa jos eivät sitä saa. Ja siksi maksavat heti vientiä paremmin jos on yhtään pulaa tai huolta että tulee pulaa.

Eikä nyt sekoiteta taas tätä vielä lisäksi tuolla rahtikeskustelulla. Meinaa taas lähteä lapasesta. Se on IHAN sama kuka sen merirahdin maksaa, se myyjän saama vientihinta on ihan sama loppupeleissä. Ostaja hakee = halvempi myyntihinta. Myyjä vie = kalliimpi myyntihinta. Ihan samalla tavalla ne ostajat laskee sen muita markkinoita vastaan. Tätä ei ole vaikea ymmärtää jos vähän yrittää.  Niin perusasia kuin olla ja voi. Opetetaan varmaan nykyään jo melkein peruskoulussa.

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 20.10.25 - klo:21:21

Ja vielä: jos haluaisi itse kuskata laivallisen vehnää Keski-Eurooppaan, pitäisi maksaa ainakin 15 EUR SEN JÄLKEEN kun nuo yllämainitut kulut on jo otettu huomioon. Ja tämä koskee isoa laivaa, 20000 tonnia tai enemmän. Pienellä laivalla hinta on huonompi ja rahti kalliimpi.
Suomesta vaikkapa Saksaan pikkulaivojen rahdit on tänä päivänä lähemmäs 30 euroa tonnilta.

Kiteytettynä: kotimaiset myllyt maksaa tällä hetkellä vehnästä paljon parempaa hintaa kuin viennistä saa.

Lienet viljakauppiaan sukua, kun ohitat sievästi sen, että tuo rahti ja huolinta on symmetrinen kumpaankin suuntaan. Siinäpä se on, että miksi paikallisen viljan hinta painettaisiinkaan aina Matif miinus kaikki mukakulut, koska Matif ei sisällä rahteja eikä huolintaa, sillä jos kiukutteluksi menee, ja ylijäämät dumpataan vientiin, vaikkapa nyt sitten paikallisten hintojen korjaamiseksi, niin eipä myllyn ulkomailta hankittu vilja ole Matif vaan Matif plus rahditus. Se, että suomalainen viljelijä toimittaa maarahtina CIF kaatosuppiloon, on jo kädenojennus kotimaiselle myllylle.

-SS-

Joo en ohita, vaan peilaan ihan siihen mikä on käytännön tilanne melkein joka vuosi. Mutta onhan noita ollut sitten niitäkin tilanteita lähivuosina kun täällä on hinnat lähteneet ihan kierroksille. Mutta on sulla tuossa kyllä logiikka sitä kautta, että myllyt ensisijaisesti määrittävät kotimaan hintatason ja se ei lähde siitä kirittymään kuin katovuosina ellei vienti vedä jotenkin järjettömän hyvin. Eikä juuri silloinkaan, kun ei kukaan uskalla myydä vientiin koska myllyt nostaa hintoja sitä mukaa kun tavaraa on pakko saada. Eihän tänne viljaa tuoda just ollenkaan eikä kotimaan myllyt halua käyttää ulkomaista viljaa kiloakaan. Rehuhommat sitten erikseen toki.
Siinä jää viejällä helposti luu käteen kun se hinta pitää kiinnittää kauppaa tehdessä. Tässä olis sitä roolia tuottajaorganisaatioille niin saataisiin oikeasti jotain aikaan. Yhteistyötä kaupan ja tuottajaorganisaation kanssa niin, että saataisiin iso määrä kerralla kiinnitettyä kun vienti kannattavaa ja kauppias uskaltaisi lyödä sen vientilaivan kiinni oikealla hetkellä. Silloin se vienti teoriassa onnistuisi pienemmälläkin satomäärällä myös vehnälle ja ohrallekin.

Meetkö Somerolle kertoo kans.

Ei olisi huono idea jos joku lataisi faktat pöytään ilman mutuilua.

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 19.10.25 - klo:22:04

Toisaalta ainakin vehnä Matif on jo jonkin aikaa pyörinyt siellä alle 190eurossa, että ei se nyt suoranainen pelastus ole vaikka ulko maille kauppaa. En tiedä paljonko on rahti mutta en ihmettelisi jos olis välillä 10-15eur Euroopan markkinoille etenkin omasta siilosta joka ei nyt ole satamassa.

Varmaan vielä saa lähelle tuota hintaa, mutta ensi syksynä on melkoisen korkea todennäköisyys sille, että ainakin syysvehnällä 150 alitetaan niin että heilahtaa. Rehuvehnä voi olla samanhintaista kuin leipäsyysvehnä, joka on ensi syksyn ongelmajäte. Tai sitten ei ole. Kukapa talvesta tietää. Kauran voimalliset vientimarkkinat rauhoittavat kauran hintaheilahteluja. Rypsin hinta pysyy virkeästi 450 euron tienoilla, mutta neljä viidestä viljelijästä ei etelässä saa kevätrypsistä sitä 2 t satoa, vaan pikemminkin 1 tonnin sadon, näkyypä tuo Suomen keskisadoissakin.

Eli tonnin rypsisatolla mennään kuuhun.  Öljykasvihan pelastaa suomen peltoviljelyn kannattavuuden jes. Kirpat sirkuttavat tiedosta iloissaan talvehtimispaikoillaan höpöheinäpalstojen ruohikossa.

-SS-

Taas menee puurot ja vellit sekaisin (siis tuossa alkuperäisessä postauksessa, otin SS:n mukaan selkeyden takia). Ajattelin jo kerran ettei lähdetä näistä vääntämään kun lähtee heti väärille kierroksille. Mutta aidosti helpottaisi kaikkien elämää kun puhuttaisiin oikeilla termeillä. Lähtee ihan vääriä käsityksiä kiertämään, joten kerran vielä:

On pörssimarkkina ja fyysinen markkina. Fyysinen markkina noteeraa Euroopan eri alueiden ja eri laatuisten vehnän hinnat SUHTEESSA pörssihintaan.
Yleisin kauppalaatu on 12,5 % valkuaisen vehnä, jossa sako min 250. Tämä laatu maksaa maailmanmarkkinoille Baltiasta tällä hetkellä LAIVAAN LASTATTUNA noin 3-4 EUR yli joulukuun pörssihinnan. Eli se kuuluisa BASIS on +3-4 Jos myyt vaikka 11,5 valkuaisen tavaraa, se on ainakin 5 EUR ALLE joulukuun pörssihinnan. Eli basis Baltiasta on noin -5.
Suomeen käännettynä nämä hinnat on vähintään 5 euroa alle Baltian, koska rahti, satamakulut ja ammattiliitot (eli ei viikonloppu/yötyötä).
Sitten otetaan Viljavan sisäänottokulut, analyysikulut, varastointikulut ja sitten laivaan lastauskulut, analyysikulut jne jne. Hinnasta lähtee vielä KAKSINUMEROINEN summa pois, että ollaan edes nollassa.

Siitä voi laskea, kuinka kannattavaa se vienti on tällä hetkellä.

Ja vielä: jos haluaisi itse kuskata laivallisen vehnää Keski-Eurooppaan, pitäisi maksaa ainakin 15 EUR SEN JÄLKEEN kun nuo yllämainitut kulut on jo otettu huomioon. Ja tämä koskee isoa laivaa, 20000 tonnia tai enemmän. Pienellä laivalla hinta on huonompi ja rahti kalliimpi.
Suomesta vaikkapa Saksaan pikkulaivojen rahdit on tänä päivänä lähemmäs 30 euroa tonnilta.

Kiteytettynä: kotimaiset myllyt maksaa tällä hetkellä vehnästä paljon parempaa hintaa kuin viennistä saa.

P.S. -SS- olet oikeassa syys(rehu)vehnästä, matala valkuainen maksaa jo tällä hetkellä viennissä melkeinpä ihan yhtä hyvin/huonosti kuin rehuvehnä

Viljapörssi taitaakin olla vain joidenkin spekulointipaperien kauppapaikka ? Että jos vehnästä kansainvälisessä viljapörssissä on sekä osto- että myyntitarjouksia, ei se siis merkitse sitä, että siihen pörssihintaan saisi laittaa täyden laivan menemään.

-SS-

Se on tosiaan niin, että jos myyt pörssissä hintaan X se tarkoittaa että sen pörssihinnan saat siitä vehnästä kun toimitat sen Ranskaan, siellä on muutamassa satamassa nimetyt siilot mitä nämä pörssisopimukset virallisesti koskee. Täältä ei ihan ilmaiseksi kuskata sitä vehnää Ranskaan eli siitä jo tulee aina "itämerivähennys" automaattisesti. Eikä sitä hintaa voi sopia etukäteen eli jos pörssi sitten laskee kun pitää toimittaa tavarat niin saat sen hinnan mikä silloin on se viimeinen hinta.
Eli oikeessa elämässä se pörssihinta on väline hintojen suojaukselle ja sopimusten hinnoitteluille.

Sen takia keskustelu usein onkin suomessa ihan hakoteillä kun verrataan kotimaan hintoja ja pörssihintaa. Jotkut ja nykyään monikin on kuitenkin jo kartalla ja puhuu siitä basiksesta, eli mitä lisätään siihen futuurihintaan tai mitä siitä vähennetään kun myydään jostain muualta kuin ranskasta. Siihen vaikuttaa sitten sijainti, myydyn erän koko, myyntisopimuksen laadut ja ajoitus jne jne.

Markkinathan hinnoittelee sitä vehnää kysynnän ja tarjonnan mukaan ja se on kysyntä/tarjonnan ja edellä mainittujen tekijöiden myötä aina pörssihinta plus tai miinus jotain millä ne vientisopimukset tehdään. Pörssihinta on vain referenssi ja hyvä sellainen koska periaatteessa kaikki käyttää sitä. Eli eipä sitä sinne Ranskan siiloihin yleensä toimitella yhtään mistään vaan porukka ostaa takaisin ne myydyt pörssisopimukset tai myyvät takaisin ne ostetut pörssisopimukset ennen kuin se sopimuskausi loppuu. varmaan 99% noista sopimuksista ei koskaan toimiteta sinne Ranskaan vaan niistä tulee rahallinen voitto tai tappio joka on sitten osa sen kauppiaan kokonaishintaa ja tulosta sille vientisopimukselle (tai vastaavasti viljan ostajalle maailmalle heidän tuontisopimukselle).

Ja joo kyllähän tuolla maailmalla isot eläkerahastot ja muut käyttää noita vehnäfutuureitakin ihan vaan spekulointiin omalla riskillä. Ei siinä ole mitään eroa vaikka öljyyn tai osakkeisiin tai valuuttakauppaan siinä mielessä samalla tavalla niillä voi käydä kauppaa pörssissä.  Sikäli en usko että Suomessa niillä kukaan spekuloi koska riskit on isot ja suomalaiset firmat tosi pieniä, menevät nurin jos hinnat liikkuu väärään suuntaan.

Tekoäly osaa selittää aika hyvin tai ainakin minua paremmin miten noi futuurisopimukset toimii

Ei pitäisi olla mitään "ylimäärää". Kaikki on vietävissä. Ajattelutapa on väärä.

Olisikin noin helppoa. Joo kaikki on vietävissä, jos maailmanmarkkinahinta on parempi kuin täällä. Aivan hemmetin yksinkertaista.
Mut ei sitten niin yksinkertaista kuitenkaan. Mitä jos viljaliike myy 30 000 tonnin laivan vehnää sinne maailmanmarkkinoille ja sato on meillä pieni. Myllyt nostaa hintojaan ja kaikki myy niille eikä viljaliikkeelle. Ei sellaista laivaa päivässä kasaan kerätä muutenkaan.

Mitään lisäarvoa suomalaiselle "puhtaudelle" ei maailmalla saa. Vilja on viljaa jos minimilaadut täyttyy. Kaurassa sentään me ja Ruotsi ollaan jonkinlaisessa etulyöntiasemassa Euroopassa kun kokonaislaatu on niin hyvä sen myllyn prosessin kannalta. Mutta ei se paljon lisähintaa tuo. Jos vähän heikompaa saa halvemmalla, kyllä se mylläri osaa siellä muuallakin laskea, paljonko kannattaa maksaa vai ottaako sittenkin huonomman hyötysuhteen tavaraa halvemmalla.  Vehnät ja ohrat on ihan samaa markkinoilla kaikille että siinähän sopii yrittää myydä paremmalla hinnalla kuin vaikkapa baltian siskot ja veljet myy

Kaikki isot viljaliikkeet vie ulos Suomesta. 3 isointa vie käytännössä kaiken muut tekee pari laivaa siellä täällä jos pystyy. Tuollaiset tavastiat on ihan oma juttunsa ja eikä niillä ole viennissä mitään merkitystä kuin yksittäisille viljelijöille siellä täällä jos pari kertaa vuodessa saadaan jotain pientä lähtemään ulos. Viennin riskit on niin isot että siinä on moni polttanut näppinsä ranteeseen asti. Muistetaan että kauraa pelkästään viedään nykysadoilla se puoli miljoonaa tonnia se vaatii aika lailla resurssia pääomaa ja riskinottoa.
Eikä ne ulkomaiset ostajatkaan ihan kenen vaan kanssa ala sitä kauppaa tekemään jos ei tunneta yhtään

Jos kauran hinta on vaikka sen 170 ja pitää olla 4 tuhatta tonnia 100% varmasti laadut täyttävää ja donivapaata varastossa niin se sitoo sitä rahaa aika lailla. Tai vehnää se 30 tuhatta tonnia..

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 01.09.25 - klo:16:29

Niin pitää nyt taas muistuttaa että kyllä porukan pitäisi sen verran käsittää että ne vientikaupat on tehty jo pitkälle ensi vuoteen. Ei niitä kukaan päivän varoajalla tee. Tai viikon. Tai yleensä edes kuukauden. Se, joka tässä vaiheessa niitä alkaa miettiä on kyllä jäänyt jo tämän vuoden junasta, niin se vaan maailmankauppa pelittää.

Miten ihmeessä viljelijä noita vientikauppoja itse voisi suunnitella, kun ainoat neuvottelukumppanit ovat viljaliikkeiden sopimusmeklarit ? Tällaisen satoräjähdyksen tullessa ei sopimus auta kuin siihen sovìttuun määräarvioon, jollei ihan kilolleen sitten ole sopparia tehty. Toki jos käyttää heikkosatoisena vuotena tunkkeja sopimusten täydentämiseen, niin nyt voi ohi ajaessa katsella pois päin prentin ikkunasta, kun tunkki yrittää morjenstaa, eikä ainakaan vastata puhelimeen, ja täyttää sitten sopimukset omilla viljoilla.

Kyllä laadukkaat varastotilat ovat olennaiset, ja huippuluokan lastauspaikat ja  ja  ja. Viljanviljelyssähän liikkuu löysä raha, jolla voi 50 k€:n pönttöjä hankkia tuosta vaan.

-SS-

Niin eihän viljelijä niitä vientikauppoja teekään vaan ne viljaliikkeet. Yritin vaan sanoa että ne vientisopimukset on jo tehty pitkälle ensi vuoteen. Eihän sitä viljaliikekään viljaa ostettaessa tiedä minne se menee paitsi että todennäköisemmin vientiin jos ajetaan satamaan. Ja tottakai jos tunkua on niin kieltäytyvätkin välillä ostamasta. Varastotila on niukassa koko maassa eikä koske vaan maatiloja. Helpottais kyllä koko maata kun joku rakentaisi lisää ja reilusti. Kukaan ei halua koska seinät tosiaan maksaa.

Sadekesä näkyy etelän viljavarastoilla. Perniö, Mustio on täynnä. Onkohan Naantalikin jo piripinnassa. Syysvehnää on tullut enemmän kuin arvioitu. Ohrat ja kaurat tukkivat, eikä kevätvehniä ole kaikkia vielä edes saatu puimisen alkuun.

Onkohan vientiä ollenkaan lähtökohtaisesti alettu miettiä..

-SS-

Artikkeleissa oli viime viikollakin että Suomesta vietiin viime vuonna puoli miljoonaa tonnia kauraa. Muuta ei paljon vientiin toki riittänytkään eikä kotimaan korkeat hinnat olisi viennissä toiminut. Tullitilastoista näkee kaikki noi luvut.
Nyt varmaan riittäisi taas vehnääkin vientiin mut laadut taitaa olla vähän niin ja näin. Ja hinnat on viennissäkin ihan p***aa.
Niin pitää nyt taas muistuttaa että kyllä porukan pitäisi sen verran käsittää että ne vientikaupat on tehty jo pitkälle ensi vuoteen. Ei niitä kukaan päivän varoajalla tee. Tai viikon. Tai yleensä edes kuukauden. Se, joka tässä vaiheessa niitä alkaa miettiä on kyllä jäänyt jo tämän vuoden junasta, niin se vaan maailmankauppa pelittää. Ei Euroopan ja muun maailman teollisuus siellä mieti että "ostanpas ensi viikolle laivan". Ne suunnittelee koko ajan kuukausia ja kuukausia etukäteen että tuotanto pysyy käynnissä. Raaka-aine pitää varmistaa ja se tarkoittaa että se on jo ostettu jonnekin tulevaisuuteen. Laivoja lähtee tästä maasta joka viikko useampia ainakin kauraa jos muuta ei riitä niinkun nyt pari vuotta. Kaikki kolme isompaa viljakauppiasta sitä vie. L H ja B. Tai L ainakin vielä aiemmin vei jonkin verran. Taitaa olla Ruotsalaiset pääroolissa siellä nykyisin tossa vientihommassa. Sitten on jotain yksittäisyrityksiä välillä mutta aika vaihtelevalla menestyksellä kun niitä riskejä ei osata miettiä tai saada rahaa kasaan. Tai saada riittävästi sopimuksia tiloilta. Se tulee kalliiksi jos ei ookaan sitten toimittaa kun on jo myyty.
Mutta kaurat lähtee pienillä laivoilla niin sehän tarkoittaa 100-150 laivaa helposti tuo puoli miljoonaa tonnia. Se on pari-kolme laivaa per viikko. Koko rannikon mitalta eri satamista. Ei kai tällä kaudella siitä paljon jäädä jos vaan vienti jaksaa vetää ensi syksyyn asti..? Taitaa ruotsista tulla kauraa aika paljon.

Baltiassa tulee paikallisten mukaan aivan hemmetin suuri sato. Nuo hätätilat julistetaan juuri sen takia, että voidaan hakea vakuutuskorvauksia..
Tää "katovuosi" näkyy ehkä niin että vehnäsato on vain 8 miljoonaa tonnia kun olisi voitu saada 9.. paikallisesti joillakin käynyt tosi p***a tuuri mutta kokonaisuus kaikkea muuta kuin pilalla. Kuulemma vehnä paikoin kevyttä ja tarvitsevat painavaa sekaan jotta saavat vientilaivansa laadut kohdilleen. Jos katselee noita hintatasoja niin voi laskea, kannattaako viedä.. ruotsalaiset vie nyt laivakaupalla painavampaa tavaraa matalaa valkuaista ja paljon alle suomen hintatason.

-25 syksyn satoa kiinnitit?
Ite en kyllä näihin hintoihin lähde kiinnittään. 230-240 ois sellainen harkinnan arvoinen 

..milläs perusteella näet hintojen pomppaavan takaisin noihin lukemiin? Laskussahan ne on olleet jo pitkään. Onhan 200 rehuviljasta kova hinta vai unohtuuko ne aikaisemmat vuodet

On tainnut jossain jo olla muuallakin tieto ,että Loviisan satamastakin alkaa kauralaivat lähteä Saksaan ensi syksynä . Eli kauran vienti kasvaa hieman , mikä hieman helpottaa kotimaan viljamarkkinaa .

Koko ajan Loviisastakin on kauralaivoja lähtenyt. Ei mitään uutta auringon alla. Eikä se sitä Suomen vientiä lisää. Kyllä se vientiin hakeutuu muistakin satamista ihan tarpeen mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 13.01.25 - klo:10:39

Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta.

Eivät tarkoita maailmalla samaa asiaa, vaan basis ja preemio esiintyvät optiokauppojen yhteydessä kummatkin, basis yksinään futuureihin sidottujen kauppojen yhteydessä.

Termiinikauppa (futuurit pörssissä ovat määrämuotoisia termiinikauppoja pörssisalissa) merkitsee, että myyt määritellyn viljaerän jonakin sovettuna ajankohtana tiettyyn hintaan. ("Kiinnitys")

Futuureihin sidottu termiinikauppa on hinnaltaan avoin, hinta elää sen mukaan, mikä on  hinnan lukkoonlyömisen ajankohdan futuuri ja mikä on käteisostajan päättämä basis. Basis ei liity vientiin ja tuontiin, vaan se voi olla paikallisen viljaa ostavan sikalan julkistama, kun tarjoaa ostettavaksi rehua itselleen. Amerikassa positiivisia basis-tarjouksia esiintyy pitkien kuljetusmatkojen päässä jonkn jättilehmälän tienoilla sisämaassa huomattavasti useammin kuin Suomessa

Termiineissä siis joudut toimittamaan vaaditun määrän vaadittua laatua 10% tarkkuudella yli tai ali, se on siis sitova sopimus.

Optioviljakauppa on eri asia, se on tavallaan vakuutus hinnanvaihteluita vastaan, hankit option, josta maksat 20€/tonnilta preemiota ja 2€/t kuluja. Optio oikeuttaa myymään tietyn määrän viljaa toukokuussa 2024, esimerkiksi toukokuun Matif, 190 €/tonni. Tässä kaupassa on toteutuessaan myös ostajan basis mukana, joka myös vaihtelee, mutta yleensä vähemmän kuin pörssihinnat. Sanotaan  nyt vaikka -20€ / tonni basis. Option määrittelemää kauppaa ei tarvitse toteuttaa, jos ei halua. Tämä tapahtuu sillä tavalla, että jos hinta onkin noussut 250 euroon tonnilta ja basis on edelleen -20 €, ei optiota tarvitse käyttää, vaan myyt käteishinnalla 250€-20€ = 230 €/tonni. Olet maksanut preemiota ja kuluja 22 €, joten tuotoksi jää 208 €/tonni. Hyödyit hintojen noususta, mutta vähemmän kuin olisi voinut, jättäytymällä odottelemaan.

Mutta tilanne on toinen, jos hinnat romahtavat nopeasti. Tällöin jos pörssihinnat yhtäkkiä ovatkin 100 €/tonni, kannattaa optio käyttää, saat 148 €/tonnilta ( kun preemio, kulut ja basis otetaan huomioon) ja silti voitat verrattuna satasen myyntihintaan romahduksen tapahduttua. Eli preemion maksat aina. Basis on paikallisen viljakaupan näkemys  viljan käteishinnan erosta verrattuna suurten viljasatamien pörssihintoihin.

-SS-

Olet ihan oikeassa, mutta en puhunutkaan nyt futuuri- tai optiokaupasta vaan siitä, miten viljamarkkinoilla asioista puhutaan ja kirjoitetaan.
Hintanoteeraukset ihan niille oikeille kaupoille = puhutaan preemioista (eli kuten sanoin, mikä on preemio yli tai ali futuurihinnan) ja joillain markkinoilla pelkästä käteishinnasta.

Myöhempään kommenttiin vielä: futuurisoppareissa on tosiaan aina fyysistä viljaa takana ja futuurisopimus on sitoumus hakea tai toimittaa sopimuksen mukaista viljaa. Mutta esim. euroopan pörssissä se oikeasti toimitettava määrä on yleensä minimaalinen, normaalisti kaikki ostavat/myyvät itsensä ulos paperista ennen toimitusajankohtaa.

Basis ei tosiaan ole mitään muuta kuin pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä "preemio".
Se ei ole mikään suomalainen termi, vaan sitä käytetään ihan kansainvälisessä viljakaupassa, mistä se tänne on aikanaan rantautunut.
Ihan normaali kaupankäyntitermi. Suomessa tuntuu olevan kovasti porukkaa, jotka ei siitä ymmärrä mitään, olisikohan viljakauppiailla peiliin katsomisen paikka jos ei osata kertoa sopimuksista riittävän selkeästi..
Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta. Ei ole myöskään kyse mistään ostoon erityisesti liittyvästä termistä vaan yleensä näitä käytetään vientikauppojen hinnoitteluissa. Sen takia se on myös ollut varmasti ostossa käytössä, kun voidaan suoraan verrata vientihintoja ja ostohintoja.
Hankkijalta tosiaan hävisi ne hinnat kokonaan, mutta sopimusmalleissa se vielä löytyy. Bernerillä on vehnälle ja rehuvehnälle basis-hinnat. Hankkijalla se kaura ihmetyttää kun ne on vehnäfutuurin noteerauksia mihin sitä hintaa sidotaan. Muilla ei taida olla ollut ollenkaan vai muistanko väärin? Jotenkin vaan tuntuu että noita ei kovin moni käytä. Varmaan ihan hyväkin tapa hinnoitella viljaa mutta se vaatii sitten sitä omaa seurantaa että missä se pörssi liikkuu..