Kasvintuotanto / Vs: Viljelykierrosta?
: 25.02.18 - klo:20:55Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
Mitäs ne on?
Kun on lukenut kauhukertomuksia härkäpavun kuivaamisesta, se ehkäisee sen viljelyintoa.
MT tekee tilinsä vastakkainasettelulla.
Mitä sitten? Vastakkainasettelua sekin on, kun viljelijöitä jatkuvasti ympäristön pilaamisesta syytetään.
Parhaitenhan maajussi saa rahan pysymään kotona kun hallitsee rakennus- ja koneenkorjaushommat
Pitää varmistua myös siitä että sitä rahaa tulee maailmalta kotiin.
Se säästetty euro on aika hemmetin paljon helpompi, kuin se tienattu..
No minkä ihmeen kukaan yrittää tienata yhtään mitään jos säästäminen on parempi vaihtoehto?
Sitten kun vielä näytät sen kohdan, missä sanottiin että parempi... Tulee sieltä "ei ne suuret tulot vaan pienet menot suunnasta". Jos käytät euron, että saat puoltoista lisää vrt. että käytät 50c että saat sen 1,50 lisää, niin sillä on vissi ero. Siitä oli vain kyse.. Tienaamista on myös se, että samoista tuloista enemmän näppiin, pienemmillä menoilla.
Tässä nyt valitettavasti hiipii sen tutun uskonto kymppi laskento neljä meiningin havinat mieleen mikä maataloudessa tuntuu olevan niin yleistä. Kunhan on vaan ihan *****moinen liikevaihto, mitä sillä väliä mikä se erotus siellä on..
No vaihdetaan paremman tilalle helpompi. 😊 se kun siellä jo oli.
Välillä tässä itse tekemisessä näkee aikamoisia kummallisuuksiakin. Esim. Rakennetaan navettaa omana työnä kolme vuotta. Tai tehdään itse traktorin vaihteistoremppaa kesäkuun alusta elokuun loppuun.
Tuossa esimerkissäsi, eurolla lisää 1,50 tai 0,5 lisää 1,50. Tässä ei ole kysymys säästämisestä vaan prosessin tehokkuudesta.
Joo, jotkut on olleet työn alla 10kin vuotta eivätkä valmistu ikinä, sama joillain raktoreilla. Pajassa levällään 15v ja edelleen vaan. Löytyyhän niitä ääriesimerkkejä vaikka millä mitalla sitä tuskin kukaan kiistää. Se ei vaan ehkä nyt ollut se pointti..
Minulle tuokin on säästämistä. Mitä sinun säästäminen on?
Säästetään se oma työaika siihen millä on merkitystä tuloksen muodostumiselle.
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kuka sen ***** uuvatin "panosta" kaipaa mihinkään asiaan?
No, mutta minä voin kertoa puolestaan
"hahha sää oot punavannemannehomo aika pelle, ohra lumi ohraa vaan ja aagrinboonukset omamyyjältä päälle:D:d:d:d:D:D:D:
:D:D:D:D:D:D:D:
:DD:"
Okei...
Mutta mitä härkäpapuun tulee, niin eikö kylmis ole nähnyt myös sen kasvin pimeämmän puolen?
Huh-huh-hu. Mitähän SKN sanoisi tähän?
Itellä ei ole kokemusta, kun en muista, että isännyyteni aikana olisi kertaakaan ollut jollain lohkolla kahta kertaa peräkkäin samaa viljalajia. Yleisesti ottaen pyrin siihen, että välivuosia saman kasvin kohdalla olisi mahdollisimman paljon. Öljykasveilla se viisi vuotta jne. Tämä on ollut yksi keskeisimmistä teeseistä viljelyssäni.
Luomukurssilta ei mitään kovin kummoisia eväitä viljelyynsä saa. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaisi lukea vaikka täältä nimimerkin Landehande tuotanto läpi. Sieltä löytyy hyvää materiaalia luonnonmukaiseen viljelyyn.
Jos öljykasvit tuntuvat hankalilta, kannattaisi kokeilla härkäpapua, sekin rikkoo mukavasti viljakierron ja siitä tulee jotain järkevää satoakin (yleensä).
Kyvykkäimmät tekee itse, jos ei onnistu, on parempi teettää, tai jättää tekemättä. Kuitenkin valitetaan huonoa kannattavuutta, kun ensin on tehty ylikallis navetta ja sitten tulee parku.Minusta on alkanut pikkuhiljaa tuntumaan, että se on onnekas tämän päivän Suomessa, jolla on vara laittaa pillit pussiin ja lopettaa lehmien lypsäminen. Kai siinä elämässä voi olla muutakin kuin lainojen eräpäivien kyttääminen ja valvontojen odottelu.Tämä on niin totta. Itsekkin suunnittelin vaikka mitä, mutta nyt on alkanut tuntumaan, että kyllä tässä elämässä voi muutakin tehdä..
Parhaitenhan maajussi saa rahan pysymään kotona kun hallitsee rakennus- ja koneenkorjaushommat
Pitää varmistua myös siitä että sitä rahaa tulee maailmalta kotiin.
Se säästetty euro on aika hemmetin paljon helpompi, kuin se tienattu..
No minkä ihmeen kukaan yrittää tienata yhtään mitään jos säästäminen on parempi vaihtoehto?
Sitten kun vielä näytät sen kohdan, missä sanottiin että parempi... Tulee sieltä "ei ne suuret tulot vaan pienet menot suunnasta". Jos käytät euron, että saat puoltoista lisää vrt. että käytät 50c että saat sen 1,50 lisää, niin sillä on vissi ero. Siitä oli vain kyse.. Tienaamista on myös se, että samoista tuloista enemmän näppiin, pienemmillä menoilla.
Tässä nyt valitettavasti hiipii sen tutun uskonto kymppi laskento neljä meiningin havinat mieleen mikä maataloudessa tuntuu olevan niin yleistä. Kunhan on vaan ihan *****moinen liikevaihto, mitä sillä väliä mikä se erotus siellä on..
No vaihdetaan paremman tilalle helpompi. 😊 se kun siellä jo oli.
Välillä tässä itse tekemisessä näkee aikamoisia kummallisuuksiakin. Esim. Rakennetaan navettaa omana työnä kolme vuotta. Tai tehdään itse traktorin vaihteistoremppaa kesäkuun alusta elokuun loppuun.
Tuossa esimerkissäsi, eurolla lisää 1,50 tai 0,5 lisää 1,50. Tässä ei ole kysymys säästämisestä vaan prosessin tehokkuudesta.
Poikivia vuoden aikana n. 110-120 rotuna limppari. Ei-luomu. Pellosta suurin osa nurmella ja kaikki eläimet laiduntaa. Sonnit välitykseen (myös joitakin lehmävasikoita) ja osa lehmävasikoista emoiksi ja osa lihan suoramyyntiin. Kuivikkeena olki, helpi ja turve. Turve kuivittaa ja olki sekä helpi tekevät kestopatjan. Jaloittelutarhat eli kaikki ulkoilevat myös talvella, tosin yhdestä vanhasta lypsylehmänavetasta ohjatusti. Kolmiseinäkatoksia tuota yhtä rakennusta lukuunottamatta. Peltoa n. 1,15 ha per emo. Kuivike tulee muiden pelloilta pääsääntöisesti.Tuolla saa hyvän katteen.No en nyt tiedä, olisko ihan niinkään. Mahdollisuuksia olisi kyllä, mutta omalla kohdalla on hiukan noita epäedullisia asioita, jotka nakertavat reikää rahasäkkiin eri puolelle, joten tiukassa on rikastuminen. Täytyy koittaa keksiä vielä jotain.
Parhaitenhan maajussi saa rahan pysymään kotona kun hallitsee rakennus- ja koneenkorjaushommat
Pitää varmistua myös siitä että sitä rahaa tulee maailmalta kotiin.
Se säästetty euro on aika hemmetin paljon helpompi, kuin se tienattu..
No minkä ihmeen kukaan yrittää tienata yhtään mitään jos säästäminen on parempi vaihtoehto?
Parhaitenhan maajussi saa rahan pysymään kotona kun hallitsee rakennus- ja koneenkorjaushommat
Pitää varmistua myös siitä että sitä rahaa tulee maailmalta kotiin.
Tilan maataloudesta sisääntulevasta rahasta 20% tulee myyntituotteista 80%erillaisia yhteiskunnalle myytävistä palveluista esim, avonainen viljelymaisema, kosteikko, hunajakukkapelto pölyttäjille, suojakaistoilla avitetaan lähivesiä.
Nykyajan viljelyä.
Kaikki teollisuuden sivutuotteena tuleva ongelmajäte muutetaan nykyään maanparannusaineeksi myytäväksi viljelijöille, varsinkin jos laitoksen osakkaana sattuu olemaan MTK tai vastaava. On kipsiä ja kuonakasaa, kaikenmoista kompostoitua jätettä, lämpölaitosten tuhkaa ym. Ja isännät maksaa niistä homona maltaita. Ai niin mäskikin tuli tosta mieleen.