Lainaus käyttäjältä: Ana - 24.02.09 - klo:17:01

Nämäkin varmasti yksilöitä kuten kaikki koneet mutta tuos urakoitsia firmalla on tuollaanen -08 vuotuunen reilu 1000h ajettu.. ensimmäisen 10h aikana pariin kertaan hydraulipumppu, käytännös takaveto kokoajan eli nelivedon pakka tai mikälie mopon kytkin luistaa, vaihteet sekoilee eli vaihtaa välillä oman mielensä mukaan, lämppärin moottori ulisee ja muita miinuksia nyt ainakin pirun hitaat nostolaitteet ja jos kytkimellä koittaa liirata niin pirunmoinen pamaus/tryykäys. Ja woimmaakin sais olla lisää mutta ymmärtäähän tuon ettei mopolla mahottomia

Tuohon nostolaiteen hitauteen auttaa lisävarusteena saatava säätötilavuus pumppu
( noin 110 L ? )

 nostolaiteen lyhyeen liikerataan 3 katekorian varret >  niin ainakin väittävät

nelivedon pakkaan yksi levy lisää ( ajovoimma versiossa se voi olla vakiona > tarkista > tulee halvemmaksi kuin jälki asennus ) pakkaa voi myös "kiristää" säätö levy jousi levyn alle - takuu tietenkin lakkas kun etupää ei kestä lisääntynyttä vääntöä - vastaavassa valtrassa isompi etuakseli jonka kytkentäpakka ei luista

Traktori on pilattu pienellä säästöllä, muutta noilla lisävarusteilla sitä saa vähä parannettua - mulla se oli jo myöhäistä  

Aika tutulta kuulostavia ominaisuuksia, vaikka kyse onkin yksilöistä
Vielä kun muistetaan traktorin jarruttomuus , niin onkin menty aimo harppaus massikan kehityksessä, ikävä vaan että taaksepäin , saahan sillä ehkä hintaa tippumaan ja vihaisia omistajia

Konekeskon myyjillä alkaa jo hermot pettää, alkaa tulla tarjousta siihen malliin, että pitääkö käydä huomenissa laittamassa tilaus sisään. Valtran ja JD kauppiaat istuu vielä perse homeessa toimistoissa, jos joku soittaisi tai tulisi käymään. Ja saahan tuosta 6.6 perkinsistä irti 180hp, ehkä vasta takuuajan jälkeen.

No Konekeskon pojat kyllä varmasti myi, mutta jälkimarkkinoinnissa voi sitten se perse jo ollakkin homeessa. Tai voihan olla tietysti niinkin että niillä on vaan niin pirun kiire. (oikeasti ei naurata)

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 21.02.09 - klo:15:27

Vaikeahan tuota on arvailla käypää arvoa mutta sanotaan 2000euro/ha (Alv 0%).
Vuosimallit -79,-85,-05,-08 ja rahtia en aja 
Onhan tuo ehkä vähän törsäystä, mutta eipä löydy moottoripyörää tai mönkijää Jollakinhan sitä pitää itseään hemmotella, tosin viimeisin hankinta lähempänä harmia kuin hemmottelua

Oot rehti äijä! Nuo muut kommentit tuossa hiukan arveluttaa. Kun on tuoreitakin koneita. Tai sitten on hehtaareita pirusti. Itte en alle 10v koneita tapaa edes kattella.

Muissa koneissa ei sitten sitä rahaa kiinni olekkaan. Pääosin ostettu jo lastentaudeista korjattuja koneita tai sitten ne vaan ovat jo meidän torpassa vanhentuneita. Koneethan eivät ole kertakäyttöisiä (yleensä) ja pienessä käytössä ei vuosimallit vaikuta, kunhan vaan kunto on sellainen että sillä pientilan hommat hoitaa.

Vaikeahan tuota on arvailla käypää arvoa mutta sanotaan 2000euro/ha (Alv 0%).
Vuosimallit -79,-85,-05,-08 ja rahtia en aja 
Onhan tuo ehkä vähän törsäystä, mutta eipä löydy moottoripyörää tai mönkijää Jollakinhan sitä pitää itseään hemmotella, tosin viimeisin hankinta lähempänä harmia kuin hemmottelua

Onneksi Lapualta löytyy laakerit ja ketjut varastosta Olis voinut lukema muuten jäädä pienemmäksi!

No nyt se on julkistettu:


http://plaza.fi/moottori/ajankohtaista/saab-itsenaistyy-toiminnot-keskitetaan-ruotsiin

10,4a/hv (ISO TR14396)

no onhan se vertailu hankalaa, mutta tiedän laatusäilörehuntekijöitä jotka ovat useamman vuoden ajan tehnyt havaintoja eri rehuista, ja ei se voi olla vain sattumaa että vastaavan tasoisella säilörehulla ruokkiessa muutoin reseptin pysyessä samana on rehumerkillä x nelinkertainen määrä ongelmia verratessa merkkiin y. Vai olenko itse täysin hakoteillä?  . En usko että aivan on ollut ruokkijasta kiinni että raision rehun aikaan ei meillä tunnettu asetoni-tautia eikä juoksutusmaha vaivoja, mutta s-r:ään siirryttäessä tuli todella runsaasti em.ongelmia. Toista vuotta s-r:n kanssa taisteltiin jonka jälkeen muuttui kinnuseen ja kas: ei ongelmia

Valmistajilla monenlaisia tuotteita samassa "gategoriassakin", pitäis osata verrata samanlaisia tuotteita keskenään, jos kerran vertailee. Itsellä taas kokemukset S-R:n rehustus aikakaudelta paljon positiivisempia (tuotos + ruokintaperäisten vaivojen täydellinen häviäminen) kuin Raisiolaisen aikakaudella..... Vaikka ei ostorehuista johtuisikaan , vaikea ajatella paluuta Raisiolaisiin... Hyviä varmasti kumpikin  

135:lla ja kotoisella viljalla lehmät lypsää asiallisesti.

mää oon satarosenttisesti samaa mieltä

Lainaus käyttäjältä: realisti - 17.02.09 - klo:12:36

on tuo s-r kyllä melko kuraa. En jaksa ymmärtää miten se myy niin paljon. Itsellä syötössä nyt kinnusen tähti 133proppi, mutta raisiotakin on paljon meidän lehmien suusta alas mennyt. Eri tehtaiden tuotteita käyttäneenä en voi suositella muille kuin kinnusta ja raisiota. Niin ja kivennäisissä melicaa

niistä saa agriboonusta

 Itsellä ollut Raision 28 joskus, nykyään S-R 135. Ei  kyllä ole Raisiolaista ikävä tullut vaikka en agribonusta saakkaan.

Onko kukaan käyttänyt A-rehun puolitiivistettä? Hinnallisesti yrittää kyllä kilpailla, mutta millaisia tuotos- ym.vaikutuksia olette huomanneet?

Vasikoiden hoito ja etenkin sonnivasikoiden hoito ei monella maitotilalla täytä edes eläinsuojelulain vaatimuksia. Maitotankin lämpötilaa vahdataan kolmesti päivässä, mutta vasikoille tehdään mitä sattuu. Olisko VALIOLLAKIN joku vastuu tästä menosta?

Mistä sää puhut! Kyllä sitä sonnipoikaa samoin kohdellaan kuin lehmäistäkin. Mitä niille sitten muka tehdään? Ettet nyt vaan yleistä ja etsi syyllisiä liian kaukaa. Jokainen eläinten kanssa touhuava tietää että joskus saattaa elukka kyllä sairastua mutta ei siihen aina tarvitte muualta syyllisiä löytää ja aina ei kannata syyllistää eres ittiänsä.
Sä taisit kertoa ennemmin, että samoilta tiloilta aina tulee huonoja vasikoita... Silloin pitäis kyllä se viesti saada sinne lähtötilallekkin asti aivan perustellusti , vaikka elukkalääkärin välityksellä. Huonosti kohdellut/sairaat vasikat eivät kyllä ole kenenkään etu, mutta turhaa yleistämistä kannattaa silti välttää

Lainaus käyttäjältä: tilaton - 16.02.09 - klo:22:25

Tiedän kaksi tilaa, jotka ovat tehneet reilun 20 vuotta ilman happoja. (vieläpä paalaimella, joka ei silppua ja sitoo narulla.) Hyvin kait niillä on rehut säilynyt. Molemmilla tiloilla olen lomittanut eikä ne kantut suuria lypsä. Syy on tosin minun mielestä siinä, ettei niitä ruokita kunnolla. Jos väkirehua annetaan kourallinen ja säilörehua kaksi kourallista, niin ei sieltä tarvitse ootella maitoa. Kesällä nämä hapottomat rehupaalit alkavat herkästi lämpiämään avattuna.

happo paaliis ei tätä lämpenemis ongelmaa oo kesälläkään...

Varmasti totta, mutta jos paalinkoko "riittävän" pieni suhteessa syöjämäärrän ei lämpiämisogelmaa! Kunhan ei riko niitä paaleja etukäteen.

Nii, siitä sulatuksesta? Herra lypsyukko?

Säilöntäaineeton jäätyy siinä missä säilöntäaineellinenkin. Taisi olla keskusteluketju tuolla karjapuolella, jossa kyseltiin rehupaalin sulatuksesta.... Siellä kerroin että ittellä ei mitään välivarastoa/ sulatuspaikkaa....mutta
-yritän kyllä esikuivattaa paalit, joita syötän talvella
-en hae paaleja ympäri pihaa jäätymään , vaan haen suoraan pellolta joka tai joka toinen päivä.
- paalit kääritään useaan jonoon kylki kylkeen (lumi täyttää paalien väliset raot ja hillitsee jäätymistä.
En todellakaan muuten pyri tekemään paaleja vesimärkinä , vaan noin vrk kuivumisen jälkeen, mutta joskus vaan on ollut pakko ja paalaan kyllä mieluummin märkänä ja pian kaadon jälkeen, kuin kuivana ja keltaisena/mädänneenä.

Ja siihen maittavuuteen ... katselin valmasta omia artturin tuloksia ja syönti-indeksi oli välillä 106-118 (tavoite yli 90). Rehu jossa oli toi 118 oli arvosanaltaan 6! (mutta Ph 6,06 olis pitänyt olla alle 4,69(ka39,2%)).

Onko kellään omakohtaista kokemusta kuinka paljon maidontuotta kasvaa kun käyttää säilöntäainetta, eli siis saako säilöntäainekustannuksen korvattua kasvaneella tuotoksella?

Ittellä ei siis kokemusta hapollisen eduista paaleissa, mutta AIV-n mainokses ne lupaa sen litra/lehmä/päivä lisää tuotosta. Varmaan näin onkin, mutta mielestäni siinä on vaan muitakin kuluja kuin aineen hinta. Perässä hinattava möykky kun katuaa varmasti ennemmin hapolla ajaessa kuin ilman ja "työsuojelullisestikkin" on vaan mukava ajaa ilman hapon tuomaa lisäjännitettä. Sillä vaikka kuinka opetetaan vaikka silmäsuojien käyttöä, niin silmäosastoilla  huilailee varmasti vielä nykyäänkin isäntiä rehuntekoaikaan (läheltä liipannu joskus, jotta ei itte). Näihin veroten itte ajatellu joskus kokeilla tuata bioloogista, mutta niinku äskeen on saanu lukia eipä siitä sitte vissiin oikeen kummoosta apua oo sitten ollukkaan.
Joku tuas aluus  kirijootti, että paskaa tuloo jos ilman säilöntäainetta rehua yrittää teherä - siinä mää oon aivan samaa mieltä, mutta se tuloo vasta kun elukka on sen rehun syäny, ei ennemmin.

Jonkin verran kyselly, mutta odotellu vielä hinnanlaskua. Pari viikkua sitten agrimarketis  jotain saksalaista 70 rulla ja kverneland 75 rulla. K-maataloudes Rani 76, mutta myyjäkin vähän arveli vielä oikean hinnan olevan ettinnäs.  Onko nuas muoviis yleensä erua, itte pääasias käyttäny Rania tai Kvernelandia ja jokunen rulla jostain viher valkoisesta loorasta agrimarketista. Siinä kyllä tuli kääries reikää ja katkeeli ym. joten pysytelly sen jälkeen vain näis kahares.