Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos 22 sadon hinta ei ala nelosella, pidetään jyvät siilossa. Eiköhän joku ala niitä joulukuussa jo kaipailemaan.
Tämähän se olisikin. Ikävä kyllä näillä ylivelkaantuneilla tiloilla ei ole moiseen siilossa seisottamiseen yksinkertaisesti varaa.
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä 
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. 
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
Uskon ihan täysin, mutta täytyisi investoida johonkin vaakamallin levittimeen. Luonne on sellainen, että kilot täytyy mennä grammalleen sillain kun pitää.
Syysviljan ei tarvitse mennä grammalleen. Ja esimerkiksi tuolla Elho Pneumalla saa 12 m leveydelle erittäin hyvät ja tasaiset kylvöjäljet. Siinä on telasyötin niin kuin Tume kylvökonessa, mitenpäs se siitä huononisi, vaikka telat ovatkin pitkittäin. Kiilat tietenkin ovat vaikeampia, koska siinä ei ole mitään rivisulkijoita. (Käsin luukkuja sulkemalla ja puolikkaan ajoleveyden vivulla kyllä aika vähän tulee niitä päällekkäisyyksiä.
Olen kyllä hämmästynyt, kuinka nopeasti syksyn temppuilevilla säillä saa ainakin rukiita peltoon, 12 m leveydellä, tarvittaessa lähes 10 km tuntivauhtia.
-SS-
Sängen glyfotus puinnin jälkeen. Vähintään viikko odottelua. Sitten Jyvät huiskalla sängelle. Sen jälkeen apulannat huiskalla ajaen. Päälle multaus lapiorullaäkeellä.
Syysviljoille ei tietystikään jyräystä näiden jälkeen, mutta kevätviljoille kyllä.
Näinkö?
Ja miten muuten mahtanee syysviljat yleisesti ottaen pärjätä ilman kyntöä? Suuri osa viljelijöitä vannoo syysviljalohkojen kynnön nimiin, perustellen asiaa ns.vesitilalla jonka kyntö tuo.
Oliko siitä kynnöstä hyötyä viime talvena ja keväänä?
Eipä ollut, kun maa oli puoli metriä jäässä, joten varmaan ihan tuulesta temmattu juttu tuo kyntö ja vesitila. Vai onko sittenkään? Viime syksyn kovissa sateissa kevytmuokatut ja suorakylvetyt syysviljapellot muuttuivat kellertäviksi shakkilaudoiksi, kun taas kynnetyt syysvehnäpellot pääosin vihersivät. Talvi 2019-2020 oli vesisadetalvi, eikä maa routaantunut lainkaan. Silloin kynnetyt syysviljamaat talvehtivat huomattavasti kevytmuokattuja paremmin.
Ei yhtään, taaskaan. Koko kevään on sateet onnistuneet melko mallikkaasti kiertämään tämän kohdan, jos naapurikyliin vertaa. Viimeisestä kunnon sateesta on nyt 1,5 viikkoa.
Ainakin yksi lajike on kaukaa katsoen huomattavasti parempi, mutta sitä on vain muutamalla perllolla koko maakunnassa. Taatusti menen kysymään, mitä lajiketta se on. Skagenin värinen se ei ole.
-SS-
No joko kävit kysymässä?
Syysvehnän kanssa ei ongelmia ole vaan hyvin tasaa huippuja. Tänä vuonna kun omasta ennätys suuresta syyskasvi alasta taisi 5% selvitä niin kiire on ollut koko kevään kun niin paljon kevätviljaa kylvössä.
Mut pienemmillä pinta-aloilla ei varmasti olekkaan järkeä alkaa syyskasvien kanssa sekoilemaan..
Samaa mieltä, syysvehnä paremmin tasaa kuin kasaa työhuippuja. Normivuonna puinnit ovat jo valmiit, kun täytyy ruveta syysvehnän kylvöä suunnittelemaan, varsinkin jos syysvehnän viljelyn myötä kevätvehnä tippuu pois viljelykierrosta. Keväällä taas normaalisti ruiskutukset saa aloittaa, kun ne lyhyemmät kylvöt on jo tehty. Ja ne poikkeusvuodethan vahvistavat säännön...
onkohan tuon tuontiviljan takia kun hinnat laskee noin reippaasti? vai onko tarve vähentynyt kesällä?
Vai onko vain keino saada vilja liikkeelle?
Aika pientä orasta ruiskuttavat. Ehkä ne jättimäiset saunakukkapallot vaativat aikaisemman ruiskutuksen. Kevätmuokkaus ei nähtävästi helposti tapa ylivuotisia saunakukkia, jolloin ne saavat voimaa kasvuunsa. Kortetta on todella paljon, tehoaako Galera siihen ollenkaan ? Muuten voisikin jättää koko Galeran kaappiin, koska Devrinol näyttää pitävän mullan aika puhtaana pienistä rikoista.
-SS-
Pahaa pelkään, etteivät kortteeseen tehoa kuin mcpa-pohjaiset valmisteet, ja niitähän ei rypsille/rapsille...
P.S. Kyllähän ne saavinkokoiset saunakukat ahdistavat muutoin vähän turhan varhain liikkeelle.
Myös meikäläisen syysvehnä, Ceylon, meni todella pommiin. Jätin vain runsaan hehtaarin ( parhaasta lohkosta) tuhoamatta, jotta saisin ensi syksyksi oman siemenen -periksi ei anneta.
Aattelin, v1tutuksessa, etten mokomaa edes rikkaruiskuta, olkoon.
Mutta nyt näkyy saunakukkaa ja muutakin nousevan todella rajusti. Harvassakasvustoisessa vehnässä niillä on tilaa näemmä kasvaa.
Vioittuuko loppukin vehnä pahasti, jos vielä tässä vaiheessa ruuttaa Broadwayta maksimimäärän vehnälle?
Onko sillä väliä, jos huono vehnä vielä vähän vioittuu lisää? Rikkakasvien torjumatta jättäminen voi aiheuttaa paljon suurempia ja kauaskantoisempia ongelmia. Kuten itse totesit, harvassa kasvustossa rikat kasvavat yllättävästi, joten rikkatorjuntaan kannattaa panostaa ja vetää ainetta, joka tehoaa juolavehnään, saunakukkaan ym. Toki vioittaako Broadway liikaa, jos sitä vetää nyt vielä, siihen en valitettavasti osaa vastata, mutta suhtaudun asiaan skeptisesti. Jos muualta ei tietoa löydy, kannattaa ottaa yhteyttä maahantuojaan.
^
Pitäähän sitä olla kirpoillekin jotain syötävää ja roskille aikaa kasvaa kun kasvu on kylmässä kovin kituliasta.
Kaipa tämä 24 astetta jo riittäisi, pitäisi keksiä jokin erityinen menetelmä, millä savimaat saisi auringon paahteessa säilyttämään kosteuden kesäkuun alkuun edes kymmenen sentin syvydessä ?
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/fa674ce4-c4c7-48a9-98cf-d850cc9926cd
-SS-
Kyllähän se kokemus on osoittanut että kylvö kylmään ja kosteaan tai lämpimään ja kosteaan on aivan eri asia,kylvi sitten öljykasveja tai viljaa. Kylmästä maasta kun pieni rypsintaimi puskee pintaan ja jos sattuu viileät säät niin kirvat kyllä verottaa tehokkaasti. Nähty muttei koettu asia,sama vaikkapa ohralla. Lämpimään kun laittaa niin kasvaa kohinalla,jää kirpoille vähemmän altista aikaa.
Nyt on kasvukelit vielä kun tulis parikymmentä milliä edes vettä ja sadetta on tulossa. Toivottavasti siellä Luhangalla käy samoin 
ja kosteuskin säilyy . Täälläpäin ™ myös lämmintä vaikka neljänä viime aamuna on ollut maanpinnassa miinusta.
Rapsi täytynee useimmiten kylvää kylmään maahan pitkän kasvuaikansa vuoksi. Tässä mielessä rypsi voisi lopulta olla parempi vaihtoehto, koska se ainakin yritetään kylvää lämpimään maahan. Toisaalta viime vuosina lämpimään maahan kylvö on ollut usein jo niin myöhään, että kosteus on ollut jo liian vähäistä itämiselle. Kaiken kaikkiaan öljykasvit osaavat olla toisinaan melko haastavia viljoihin verrattuna. Silti kuitenkin meinaavat huumata taas kokeilemaan...
Tumen syötön tasaisuudesta voidaan olla varmaan montaa mieltä. Ainakaan lannassa ei kahta kertaa saa samaa tulosta , jos samalla säädöllä kiertokokeen tekee. En tiedä sitten suuremmilla määrillä. Mutta haitarilla 100-350kg /ha parhaan tuloksen ja vähiten ongelmia antaa taulukko 
Noilla väleillä kiertokoe heittää aina sen 10kg edellisestä.
Jo on tarkkaa, jos 10 apulantakilon heitto /ha kiertokokeessa haittaa...
Onhan se Kirjanpitoon pitää laittaa kilon tarkkuudella. Karjan paskan oon laittanut suurin piirtein kuution tarkkuudella
Lähinnä tarkoitin , että se taulukko on yhtä tarkka kuin kiertokoe. Heittää toki, mutta kun kummatkin heittää.
En tiedä kehuinko siemenen syöttöä ja puinti puhdasta siementä liian varhain. Kylvin tänään pari pientä lohkoa näennäisviljelyä (vihantaviljaa). Molemmilla lohkoilla olin katsovina että alussa veivaamalla joka vantaasta tulee siementä. Kotona tyhjäsin vantaiden kautta jääneet siemenet , niin 9 putkea 24stä oli tukossa . Toki saattoi mennä siinä kun käänsin vivusta. Nooh se juuressa oleva heinä tuossa pääasia oli, mutta toki herättää ajatuksia
Ihmettelinkin jo mikä velho olet onnistuessa tumella kuivuri tavaran kylvössä. Aikoinaan tuli harrastettua ja aina meni mönkään. Hävetti tuossa Lahdentien varressa kun on pellot ja kotona olevat vitutt1
Joka vuosi on tullut kylvettyä kuivuri puhtaalla ja ikinä ei ole raitaa jäänyt. Nyt jännityksellä odottelen tuloksia. Mutta kun eilenkin nuo reilun hehtaarin tilkut aloitin niin joka vantaasta ainakin tuli. Uskoisin että ne putket vaan meni tukkoon kun kerralla tyhjätessä olikin oljen pätkää menossa normaalia enemmän. Mä kun oon ajatellut että se syöttölaite on ahtain paikka, mutta se onki kait putken yläpää. Tosin eilen en tehnyt kiertokoetta vaan pienensin syöttöä sopivasti lauantailta. Reilun viikonpäästä ollaan viisaampia tuon asian suhteen Noilla vihantavilja hömpillä nyt niin väliä miltä ne näyttää, mutta jos ongelmia muuallakin niin sitten hävettää.
Olen joskus todennut, että pahnanpätkäisen erän kylväminen on yhtä tuskaa Tumella. Kuten lypsyukkokin, olen aina kuvitellut, että syöttölaite on ahtain ja hankalin paikka, mutta voihan se toki olla myös putken yläpää.
Nyt taitaa olla melko passeli rypsinkylvöaika, mutta onko joku joskus kokeillut kylvää rapsia vähän myöhempään jo lämmenneseen maahan? Rapsissakin kiehtoisi nopea taimettuminen, kun kylmään maahan survaistu hitaasti taimettunut rapsi koki aikanaan täystuhon...
Mielestäni jos äkeen saa vaivoin kulkemaan 10 km/h, ei veturi vie sitä kepeästi. Jos 10 km/h riittää vauhdiksi, niin kai se sitten voisi olla joku 20 hv/m. Näin 60 hv veturilla voisikin vedellä jo kolmen metrin äestä, eikä Perussuomalainen porvarikaan kai tämän isompaa äestä noin pienen traktorin perään laittaisi.
Monet savikkoa muokanneet osaavat arvostaa varpajyrää ja 13-15 km/h äestysnopeutta. Monet pitävät hyvänä myös sitä, että rinnettä saa muokattua myös ylöspäin ajettaessa. Tällöin ollaankin jo melko lähellä alkuperäistä arviotani noin 30 hv/m.
Savikoilla voisi ajatella, että noin 30 hv/m. Jos on paljon rinnepeltoja, hieman enempikään ei ole pahasta. Tämä arvio siis tuollaisella normiäkeellä, muokkaussyvyys 3-5cm. Riippuu loppupelissä pitkälti maalajista ja pellon pinnanmuodoista.
Kyntöpelto näyttää tieltä katsottuna olevan melko harmaa ja kuiva, vaotkin ok. Kun menee tarkemmin katsomaan, viilujen välit näyttävät ihmeellisenkin kosteilta ja savi painuu jalan alla. Eipä siinä: joku muukin tässä jo aiemmin kirjoitteli yllättävän märjästä pohjamaasta. Jotkut taas puhuvat, että kevytmuokkaukset ovat tänä keväänä kuivuneet paremmin kuin kynnökset. Niitä ovatkin täällä Varsinais-Suomessa jo kovin kylväneetkin, ja sitten tietysti niitä, missä pitäisi nyt olla syysvilja. Kyntöpeltoa en ole tarkemmin ajateltuna nähnyt kenenkään vielä kylväneen.
Mitenkä se kuuluu merkitä ohjelmaan? Entä syksyllä annetut typet ja fosforit, onko niin et typpeä ei tarvitse huomioida, mut fosforit pitää. Peltotuki ainakin laskee syys ja kevät lannoitteet yhteen, et punaselle menee jos täydet paukut laittaa.
Eikö se noin juuri mene, että syksyllä annettu fosfori huomioidaan, mutta typpeä ei, eli typpilannoitus sitten vaan suoraan valittavan kevätkasvin mukaan. Hiljan tämän jostain tarkistinkin.
Eiköhän tuo sen 2 tai 2,5 litraa Arianea vaadi. Litra kuulostaa melko pieneltä määrältä.
