Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.

Pienillä reunaehdoilla... Jos hinta nousee niin korkealle että se uhkaa teurastamon omaa kannattavuutta niin tuottaja saa mitä on mahdollista maksaa. Riippumatta siitä pitääkö se tuottajan hengissä eli ei. Eli kaikissa tilanteissa kaikki tuottajat eivät todellakaan saa riittävää hintaa että pysyisivät kannattavina.

Eihän Vampulassa ole sikataloutta nimeksikään.... Taitaa jokaiselle alle 50ha viljatilalle mennä paskaakin sopimuksella

Oletkos ihan tosissasi? Vampulassa on aika isoja yksiköitä useampi.

 

No sinulla oli kyllä esimerkkejä, mutta tosiasiassa maatilat ei kilpaile keskenään, koska niiden myyntiorganisaatio on yhteinen, eli kilpailun niiden puolesta hoitaa Atria tai joku muu toimija.
Brändit kilpailee ja maatilalla ei ole omaa brändiä, se on osa jonkun toisen brändiä, maatila ei myöskän hallitse tätä yhteistä brändiä, joka tällä niiden yhteisesti omistamalla teurastamolla on.
teurastamo myös takaa jokaiselle tilalle samanhinnan ja sen, että se ostaa koko tuotannon mitä tila kykenee tuottamaan.Tähän perustuu väite, että maatilat ei kilpaile keskenään.

Onko tämä yleisempikin ajattelutapa vai emo-heikin oma viritys? Mielipiteitä? Kilpailevatko maatilat keskenään vai eivät?

Jatkoa tuossa vielä sen verran että teurastamo takaa saman hinnan mutta kukaan ei takaa että se sama hinta kattaa edes tuotantokustannuksia. Ja taas tulee kilpailutilanne. Kuka saa tuotantokustannukset riittävän alas että pysyy mukana.

eli miksi siis sikataloudessa ei sallita nautapuolen kaltaista eroa?

Jos minulta kysytään niin kaikkien tuotantosuuntien eri tukialueiden välinen tukiero ei ole perusteltu. Ja olen sen mielestäni täällä kaikissa keskusteluissakin tuonut esille. Sattuneesta syystä sikapuoli on itseä lähinnä ja myös tietämys sillä puolella riittää pitemmälle.

Mutta vuonna 1998 kun investointituet ulotettiin koko maahan

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml

ja silloin oltiin sitä mieltä että
"Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tästä on pitempi lainaus alla.

Ja vuonna 2006 tehtiin eduskunnassa kysely tukialueiden eriarvoisuudesta ja eroista nimenomaan maitopuolta koskien ja esitettiin vastaavat laskelmat tukieroista kuin Huittissa.

http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

Eli asia on ollut esillä ja minusta ainoa kestävä ratkaisu asiassa on että lähes samat tuet koko maahan kaikilla tuotantosuunnilla. Mutta johtuneeko sitten mistä? Asian hoitamiseksi ei ole löytynyt tarpeeksi poliittista tahtoa? Tai on löytynyt riittävästi niitä jotka tosiasiallisesti ovat nykyiseen tukitasojen eroon tyytyväisiä ja joilla on ollut tarpeeksi painoarvoa poliittisessa järjestelmässä. Kun minusta esimerkiksi tuntuu että tukitasojen ero on aihe josta ei saa keskustella. Ja aika pian tulee tuo jopihopinkin argumentti "kun siellä etelässä kadehditaan pohjoisen tukia" esille. Kun minusta silloin ei ole mistään kateudesta kyse kun puhutaan maatilojen toimentulomahdollisuuksista etelässä. Tällä hetkellä alkaa pikku hiljaa löytyä puheenvuoroja (Anttila, Kaunisto, Korkeaoja, Itälä) tukieron poistamiseksi. Mutta koska asia on ollut esillä vuodesta 1998 lähtien ja se on onnistuttu vaikenemaan kuoliaaksi niin hirveän optimistinen en asian suhteen tälläkään kertaa ole.

Tuet ja tuottajahinta taitaa olla vähän eri asioita? Nythän on niin että suomalaiset maidontuottajat saavat maailan korkeinta tuottajahintaa ja maailman korkeinta tukea kun taas suomalaiselle maanviljelijälle maksetaan alhaisinta viljan tuottajahintaa ja euroopan pienintä tukea.

Itse asiassa taitaa olla niin että tämä ei ole mikään "hölö hölö" vaan ihan numerovertailuilla osoitettavissa oleva fakta? Ei muuta kuin tuottajahinnat ja tuet pinoon, lopputulos voi olla aika lähellä tuo mitä tässä edellä on kerrottu?

Osittain! Toissa vuonna umpeen menneet sopimuksista kun huudettiin, niin kaikki huudot alkoi 580€/ha... Nyt kaikki alko 50€/ha, vaikka paikalla oli sika- ja roileri-isäntiä. Paras lohko tais maksaa toissa vuonna noin 700€/ha. Ei paljo järkee... Nyt kaupungin isät ihmetteli, kun parhaistakin lohkoista huudot loppu 400€:n jälkeen.

Ovat ottaneet taskulaskimen käteen? Kyseessä oli siis vuokraus 5 vuoden ajaksi. Tietävät nyt että 2013 tuista jäljellä vain rippeitä ja 2014 ei mitään. Tai siis näin nykypäätöksillä. Enää edes kokonaisuutta ei saa sikatuilla kannattavaksi jos maksaa älytöntä vuokraa? Sinällään tuo "kaupungin isät ihmeissään" -juttu. Niin tosiasiahan on että Huittissa on kaupungin isät tosi ihmeissään kun verotuloja reilusti tuonut sikatalous joutuu todelliseen kriisiin ja näin aika suurella todennäköisyydellä käy jos sikapuolen olemassaolevilla tukipäätöksillä mennään niitä muuttamatta vuoteen 2014. Somero ja pari muuta kuntaa sama juttu...

Mutta kokonaistukien ero on ollut etelän hyväksi aina, siis vaikka emme ole olleet hallituksessa. Siis miksi ristiriita?? Onko se pelkästään edunvalvonnallisista syistä johtuvaa??

Siis mihin tämä tietosi perustuu? Että kokonaistukien ero etelän hyväksi? Kun minä en mielestäni saa sellaista tulosta mistään? Ja jos muistelen Huittisten kokouksessa jossa Kairisen Seija ja se lihakarjatuottaja Pohjois-Satakunnasta esittelivät nautapuolen tämänhetkisiä lukuja niin kyllä siinä ihan kokonaistuissa C-alue johtaa kirkkaasti kun samankokoisesta yksiköstä eri tukialueilla puhutaan. Ja uskoisin että täällä kirjoittavat "Make" ja "Paalinpyörittäjä" pystyvät tämän ihan luotettavasta omilla laskelmillaan esittämään. Samoin 2007 ja 2008 sikapuolella tilanne samankokoisilla tiloilla C-alueen eduksi ihan kirkkaasti jos ei peltoa ole ihan poskettomasti eläinmäärään nähden ja mitä vähemmän peltoa sitä selkeämmin ero C-alueen hyväksi on.

Eli siis vielä kerran? Mistä saat tuon tuloksen että "kokonaistukien ero on ollut etelän hyväksi aina"?

Sikatalouden investointitukien haku on ollut kiinni yli 5 vuotta. Tässä Jopihopille näitä 2007 vuoden rahoitustukia valtakunnan kärjessä, nimistäkin jo ymmärtää toimialoja kohtuullisesti. Näyttää C1-alueella olevan joku oma säännös investointituissa?

Ei, ei. Nyt ymmärsit ihan väärin. Siis kyseessä on vuosina 1995 - 1998 vain ja ainoastaan AB-alueelle myönnetyt ja saadut miljoonatuet joita myönnettiin kustannusarvion perusteella ja jonka takia joillekin jäi jopa rahaa yli kun rakennus oli tehty. Siis niistä yli 10 vuotta vanhoista tuista on kysymys. Löytäisitkö niistä jonkun taulukon?

Ja jos joku ihmettelee miksi C-alueen sikatuotanto on kasvanut viime vuosina niin olisiko tuossa löytämässäsi taulukossa jotakin viitettä asiaan? Pitääpäs oikein miettiä, mahtaisiko olla? Sinällään tilanne saattaa olla se että C-alueella on uskallettu paremmin tehdä isompia investointeja kun siellä on voinut laskea PYSYVIEN tukien varaan ja laskea ne mukaan tuottolaskelmiin? AB-alue ollut koko ajan epävarmuudessa?

Lainaus käyttäjältä: Matti - 12.02.09 - klo:14:31

Tehtiin tilinpäätös jossa viivan alle jäi aika tarkalleen maksetut tuet

Meillä tulos on ollut jo muutaman vuoden n.30% alle tukien.

Anteeksi? Ymmärsin varmaan väärin? Alle tukien? Eikös se tarkoita sitä että tuotanto itsessään on kannattamatonta ja tuilla rahoitetaan tuotantoa? Siinä mielessä tuokin on parempi että viivan alle jää tuet koska silloin tuotanto on ollut +-0 ja tuet jäävät palkaksi. Mutta eikös tavoite ole että tukien osuus tuloksesta olisi mahdollisimman pieni eli tulosta tulisi ilmankin tukia? Vai olenko nyt ymmärtänyt talouden perusteissa jotakin väärin? Tai siis, AB-alueella sikapuolella tämä tulee kokeiltavaksi viimeistään 2014 koska jos silloin tuotanto ei kannata ilman tukia niin nurin menee?

Mutta aloitusaiheeseen palatakseni, eli ristiriitaisen tukijakauman syitä? Olisiko Teillä mielipidettä?

Etkös sinä itse sen sanonut jossakin keskustelussa? Odotas kun etsin sen jostakin.

Lainaus käyttäjältä: Make - 07.02.09 - klo:18:38

Lainaus käyttäjältä: apemies - 07.02.09 - klo:17:29

***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään.   

Lue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
Ilmeisesti nykyjärjestelmä on C-alueen maidontuottajien mielestä niin ylivoimainen, että pelkkä muutoksen esittäminenkin ajaa takajaloilleen.

sirkkaliisa ja korkeaoja laulavat äänestäjiensä lauluja ja ministerinpalli on c-alueen maidontuottajien takana jos keskusta on hallitukses. Nämä seikat näkyy näissä ulostuloissa

Eikös se tuo jo kerrokin tarvittavan?

Eikös tukihaku ja ehdot tulleet -97? Samalla tuettiin taannehtivasti myös 95-96 rakennukset. Niitä rakennettaessa ei ollut vielä mitään tietoa tuista. Olikos se sitten -99 kun investointituet laajennettiin koko maahan?

Päätös tehtiin 1998 mutta 1999 alusta ilmeisesti.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 12.02.09 - klo:11:27

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.02.09 - klo:10:41

eteläsuomessa rakennustenkin ylläpitokustannukset vähemmän, kiinteistäkustannuksista puhumattakaan tukihistorian erojen vuoksi. Ja tuo etelän raskaalla tukemisella luotu iso yksikkökoko on tietenkin ylivoimaisesti suurin tekijä kannattavuuseroissa ab ja c alueen välillä.

Onko KAIKKI suomen sikalat rakennettu 1995-1997???
Itte kyllä vähän epäilen, 1995 meni paperisodassa ja 96 paniikissa, joten varmasti kovin montaa tehtiin..

nooh, tuskin sentään aivan kaikkia, mutta varmaan noina vuosina rakennettiin normaalia enemän koska tuotanto räjähti, ja hakemuksia kirjattiin sisälle tietenkin paljon noiden huippu tukiaisten aikaan.

Katsos Perälän Matin gradun Kuvio 17 sivulla 26 ja kuvio 18 sivulla 27 ja kerro sen jälkeen tarkempi analyysisi tilanteesta?

Maaseutu on autioitunut, ja tilojen määrä laskenut nykyiselle tasolleen ilman minkäänlaista keskinäistä kilpailua. Lopetuksesta seurannut laajennus, eikä päinvastoin.

Avainkysymys tässä onkin olisiko se lopettanutkin halunnut jatkaa? Jos olisi ja joutuu lopettamaan pakon edessä kannattamattoman tuotannon niin silloin kilpailu on johtanut tuotannon lopettamiseen.

käsittääkksen maksimitukiero viljalla on yli 100 euroa.

Sinun käsittääksesi? Jos ihan tietoa haluat niin MaaseudunTulevaisuus 21.01.2009 sivu 7. Tukiero 30 euroa.
 

Yks pikku juttu muuten... Huittisissa on eniten sikoja ja sikaloita nyt kun Vampula liitettiin Huittisiin. Yks pikkunen juttu askaruttaa... En tiedä kuin kaksi sikalaa, jotka on saaneet investointitukea uudisrakentamiseen. Korjaamiseen kyllä ja ilmatiiviisiin siiloihin jokunen lisää.

En tiedä tarkasti Huittisten tilannetta mutta mitä minulle asti on kuulunut niin aika paljon omalla rahalla ne investoinnit on tehty. Mutta jopihopi löytänee helposti tukea saaneiden sikaloiden lukumäärän ja niille myönnetyt miljoonatuet...